Saturday, May 8, 2021

Kauppa häämöttää horisontissa

Koti laitettiin myyntiin tiistaina ja keskiviikkoiltaan mennessä oli tullut kaksi sitovaa tarjousta. Tarjous kerrallaan voidaan vain käsitellä, joten ensimmäisenä otettiin käsittelyyn eka tarjous. Täysi pyyntihinta ja muutoin maltilliset kulut (mm. kuntotarkastus). 

Onneksi oli se toinenkin tarjous. Astrologi joskus mulle analyysiä tehdessään sanoi, että aina kaksi, koska Kaksonen olen (siis horossa, en muuten). Ensimmäisen asiakkaan kanssa alkoi tulla mutkia matkaan ja välittäjä oli sitä mieltä, ettei ole ihan tavanomaista toimintaa. Ja koska ei mennyt ihan sopimuksen mukaan, niin tarjous nro 2 pääsi tarkastelun kohteeksi. Tarjous oli loppusummaltaan miltei samanlainen (siis mitä myyjälle jää käteen) paitsi, että kauppahintaa he nostivat. Nyt sitten pidetään peukut ja varpaat pystyssä, että yllätyksiä ei tule ja kauppa toteutuu. Tai mä voitan lotossa ja voin pistää stopin koko sirkukselle. Nimittäin mä tykkäsin ja tykkään edelleen tästä kodista. 



Ekan kerran eteisaulaan tullessa melkein vähän ehkä ujostutti. Tuntui aika tilavalta, mutta äkkiä siihen tottui.
 

Keittiö ja oleskelutila olivat yhtä suurta huonetta ja tykkäsin. Olisin halunnut uudistaa keittiön, ruskeat kaapit eivät olleet ihan kaikista mieluisimmat. Olisin myös hävittänyt baaritiskin ja tilalle olisi saanut tulla oikein jyhkeä keittiösaareke. Kaasulieteen rakastuin, lämpötilaa kattilan alla on helppo säädellä. Sählärinkin keittiösuoritukset paranivat. Jääkaappi ja tiskari uusittiin ja niitä tulee ikävä. Tiskari oli sellainen, josta useampana Kiitospäivänä muistin erikseen mainita kiitollisuuteni. Sen lisäksi, että astiat tulivat puhtaina ulos oli oma ritilänsä ruokailuvälineille. Tiskarin tyhjennys oli helppoa. 







Alakerran takat miellyttivät silmää, mutta olisin ehkä jossain vaiheessa halunnut tämän takan puulämmitteiseksi. Alakuvan mudroom helpotti elämää kummasti. Siihen oli kiva tulla suoraan autotallista ja kuratassut pääsi huuhtomaan kylppäriin tarpeen niin vaatiessa.



Bonushuone toisessa kerroksessa toimitti vanhimman pojan huoneen virkaa. Tilaan mahtui ihan oikea insinöörin suunnittelupöytä ja vaikka mitä. 

Masterbedroomin olenkin jo kuvannut blogiin aikaisemmin. Ei ne kirjat noilta hyllyiltä enää minnekään mahdu. Makkarin ikkunat olivat takapihalle päin ja oli kiva herätä lintujen lauluun. Mä haaveilin, että tuohon voisi rakentaa ranskalaisen parvekkeen ja juoda aamukahvit tai iltaviinit takapihaa ihaillen. 

Talviaamuisin master bathroom oli vähän viileä, mutta ei se tällaista keski-ikäistä naista häirinnyt. Oikeastaan päinvastoin. Kylpyamme oli poreilevaa mallia, mutta aika harvoin siinä tuli polskittua. 

Tytärtä vähän suosittiin. Hänellä oli oma makkari kylppäreineen ja vaatehuoneineen, kunnon sviitti. Mä vähän kaavailin, että olisin tästä tilasta tehnyt itselleni työhuoneen. Tuossa ikkunan vieressä on molemmin puolin kunnon hyllyköt ja sinne olisi mahtunut vaikka sukkalankoja... 



Pojat jakoivat kylpyhuoneen ja nuoremman pojan huoneesta sinne oli suora sisäänkäynti. Välillä oli vähän taisteluja siivouksen suhteen. Niin kauan sujui hyvin, kun mamman huolto pelasi. 



Kolmannessa kerroksessa oli sauna kylpyhuoneineen. Sanoin lapsille, että jos niin kävisi, että äiti kuukahtaisi kuumiin löylyihin, niin pitäisi muistaa, että oli mieluisa paikka siihenkin tarkoitukseen. Äiti olisi ollut tekemässä sitä, mistä mahdottomasti nauttii. 



Kolmas kerros oli miehen valtakuntaa. Hänellä oli työtila täällä ja kunnon sohvat elokuvien katselemista varten. Puntit ja flipperikin olivat tarjolla. Täällä hän vietti valtaosan ajastaan. Yövuorossa kuhkivat usein pojat kavereineen. Usein kerroksiin jäi kavereita nukkumaan. Mä yritin huolehtia, että jääkaapissa oli juotavaa ja tarjolla syötävää. Kyllä nuoriin miehiin upposi limpparia ja räksyjä & pikkuleipiä ihan kiitettävästi. Oli kuitenkin kiva, kun tiesi keiden kanssa lapset liikkuvat ja vähän voi arvailla, että mitä touhutaan. Moni amerikkalainen nuorukainen  saunoi tuolla myös elämänsä ensimmäisen kerran. Osa palasi takaisin, osa kieltäytyi löylyistä seuraavan kerran. Saksalaiset sukujuuret omaava Felix (ei meidän koira) sanoi, ettei hän ole koskaan tuntenut oloaan yhtä rennoksi. Ja meidän Felix-koira istui löylyissä enemmän kuin mielellään. 






Ikävä tulee. Mä olen aika varma, että mulla ei koskaan enää ole ihan näin ihanaa kotia. Eihän tästä elämästä koskaan tiedä, mutta tästä mulla on aika vankka hytinä. Ellei sitten siinä lotossa...

❤:lla Johanna


14 comments:

  1. Sääli, että joudut luopumaan ihanasta kodistasi.
    Mekin suunnittelemme täällä mukavasta ja ihan tilavasta kodistamme luopumista ja muuttamista pienempään - jopa kerrostaloon. Täytyy löytää se kulutuksen taso, johon eläkkeelläkin pystyy 😔.

    ReplyDelete
  2. Kaunis ja ihanan tilava koti <3 Muistot säilyvät mielessä ja sydämessä. Nyt puhaltavat uudet tuulet <3

    ReplyDelete
  3. Mahtava linna :) ihana avokeittiö.... tuli kyllä heti mieleen että miten kauan menee kun siivoo koko talon :)
    Kivaa sunnuntaita!

    ReplyDelete
  4. Upea koti! Ikävää, että joudut siitä luopumaan, mutta elämä on.

    ReplyDelete
  5. ...ja peukut on pystyssä, että kauppa toteutuu.

    ReplyDelete
  6. Niin ihana avara talo, varmasti kamalaa lähteä noin ihanasta pois😟

    ReplyDelete
  7. Ymmärrän luopumisen haikeuden! Tuo talo on niin ihana.

    Toivottavasti kaikki menee kaupan kanssa hyvin ja elämä tuo jotain uutta ihanaa tullessaan.

    ReplyDelete
  8. Nopeasti tuli tarjouksia, ja toivotaan että kakkonen in se oikea. Mutta talo on todella upea sekä sisältä että ulkoa, ja voin kuvitella miten haikeaa oli luopua tuosta ihanasta talosta. Toivottavasti kuitenkin uusivanha talonne alkaa tuntua omalta ajan kuluessa.
    Hyvää Äitienpäivää Johanna 💗

    ReplyDelete
  9. Tuo koti on kyllä ihana! Täytyy vaan toivoa, että siitä tulee seuraavillekin omistajilleen yhtä tärkeä paikka, mitä se on teillekin ollut <3
    Ihanaa äitienpäivää sinulle Johanna!

    ReplyDelete
  10. Komia koti teillä oli, ja kyllä vielä tulevaisuudeskin tykkäät jostain paikasta yhtä paljon. 👍🏻 Ja hyvää äitienpäivää! 🌹

    ReplyDelete
  11. Johanna 💙🤍🍓,koti on siellä missä sydän kin 🧡....?
    ihana talo.kuin satulinna 🏡
    Hyvää Äitienpäivää.🤗😊🌹

    ReplyDelete
  12. Onhan tuo ihan hulppea talo! Toivottavasti kaupat onnistuvat ja että molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä! Välittyy kyllä se, kuinka surku on tuosta luopua muistoineen päivineen... Voimia!♥

    ReplyDelete
  13. Hulppea oli sana, joka minullekin tuli täältä Suomesta käsin mieleen. Maassa maan tavalla. Kodin vaihtuminen ja lasten yhä suurempi itsenäistyminen ovat molemmat isoja asioita yksinäänkin. Halaus.

    ReplyDelete
  14. Mielettömän ihana koti!! <3 En yhtään ihmettele, että harmittaa luopua. Vaikka onhan noita upeita taloja Amerikassa, varmasti löytyy toinen vielä ihanampi ja persoonallisempi.

    ReplyDelete