Saturday, May 1, 2021

Amerikkalainen mielensäpahoittaja

Eilen mielessäni vietin vappuaattoa ainakin ihan vähän. Muistui mieleen ne muutamat vaput, kun kukkamekossa ja pikkukengissä hytisin taksijonossa. Joskus sitten kävelin kotiin ja kylmä oli. Viimeisin Suomessa vietetty vappu oli vuonna 1999 ja silloin ilakoin Don Huonojen konsertissa Lepakkoluolassa (muistanko mä paikan oikein? Paikka kuitenkin purettiin vielä samana vuonna.) Konsertin jälkeen juhla jatkui perinteisin menoin taksijonossa ja kylmissään.


Viime postauksessa kerroin tekemästäni hiusseppeleestä. Monien muiden tavoin näitä lapsena näpräilin pöivänkakkaroista ja voikukista. Apilat ovat tulleet vasta täällä repertuaariin. Lähetin lapsen äidille kuvia kesäisestä tyttärestään.

Äiti lähetti kuvia edelleen sukulaisille ja pistettiinpä pari äidinpuolen suvun yhteisessä käytössä olevaan nettialbumiinkin. Yksi kuva meni tekstarina tyttösen mekon lahjoittaneelle tädille. Voi mitä iloa ja onnea saikaan aikaiseksi somasti veikistelevä pikkuinen kukkaset kutreillaan. 

Vaan pinnan alla kuohui. Äidinpuolen sukulainen mainitsi päivä pari myöhemmin mekkolahjoittaja-tädille kuvista. Sanoi, että se lähikuva seppeleestä hiuksilla oli niin hyvä, että siitä näki miten koriste tehdään. Päivä keskustelun jälkeen oli soinut tyttösen isän puhelin iltamyöhällä ja lankoja pitkin mielipahansa varsin kipunoiden esitti mekkolahjoittaja-täti. Hänelle lähetettiin vain yksi kuva! Muut saivat monta kuvaa ja tutorial eli vielä hävyttömyyden huippuna opetuskuvan valmistustavasta! Ei auttanut yrittää selittää, että muut onkivat kuvansa äidinpuolen suvun nettialbumista ja sinulle lähetettiin ihan oma tekstarina. Mielipaha oli pysyvä ja peruuttamaton. Ainakin seuraavaan kertaan saakka.

Nimittäin paniikkia pukkaa jo. Miten suoriutua leikkikoulun päättäjäisistä, joihin saa osallistua vain rajoitettu määrä vieraita? Jätetäänkö kuvat laittamatta nettialbumiin vai kutsutaanko mukaan mielensäpahoittaja? Silloin pitäisi jättää pois yksi isovanhempi. En tiedä ovatko Suomessa isovanhemmat niin innoissaan osallistumassa lastenlasten kevätjuhliin, harrastusten päätösjuhliin jne., mutta täällä on kyllä  tunkua. Vai pitäisikö allekirjoituttaa NDA (non disclosure agreement) eli salassapitosopimus joko juhlan tai nettialbumin kuvien osalta? Voisiko mekkolahjoittaja-tädille soittaa ja kertoa, että mielellämme kutsuisimme, mutta kun ei ole tilaa kaikille...

Vieläkään ei netti toimi ja käytän jos minkälaisia vippaskeinoja päästäkseni nettiin. Käyn lukemassa kuulumisianne, mutta kommentointi ei onnistu. Saan kirjoitettua kyllä kommentin, mutta sitten kun yritän julkaista, niin se katoaa jonnekin. 

                                          Ihanaa toukokuuta toivottaen ❤️:lla Johanna




11 comments:

  1. Voi jestas sentään mikä mielensäpahoittaja. Mutta pikkuinen tekemäsi seppeleen kanssa on kyllä ihana tuossa kuvassa.
    Viimeksi minä taisin olla Vappuna SUomessa vuonna 2007. Olen muuten hukannut ylioppilas-lakkini jossain muutossa.
    Voihan harmi ettei netti vieläkään toimi, mutta toivottavasti lähiaikoina, tsemppejä siihen ja hyvää toukokuuta Johanna:)

    ReplyDelete
  2. Jouduitpa keskelle draamaa. Täällä taitaa ihan tavallisestikin koulut ja päiväkodit olla niin täynnä ettei juhliin koko sukua mahdu. Päiväkodeissa on nykyisin ollut myös isovanhemmille omia tilaisuuksia, ainakin vanhempani ovat sisarusteni nuorempien lasten päiväkodeissa käyneet.

    ReplyDelete
  3. Jopas tuli draamaa valokuvista :D

    Kyllä ainakin Helsingissä joudutaan rajoittamaan päiväkotien ja koulujen joulu- ja kevätjuhliin osallistujien määrää. Meillä on niin pieni suku, että ei ole saatu draamaa siitä, että kuka mahtuu mukaan. Kun pojat olivat pieniä, niin isälläni oli akuutteja terveysongelmia ja appivanhemmat olivat vielä työelämässä, ei ollut tunkua päiväkodin isovanhempien päivään. Olen kerran palkannut meidän babysitterin osallistumaan sinne :D

    Toivottavasti pääset pian kunnollinen netin ääreen.

    ReplyDelete
  4. Vappua on vieteetty täällä Suomessa ja kivasti aurinko paistoi. Terassilla pystyi jo istumaan ja otamaan lasin kuplivaa juomaa. Meillä on suojainen piha, niin lämpöä riitti.Mukavaa viikonloppua sinulle.

    ReplyDelete
  5. Onpa näitä mielensäpahoittajia liikkeellä - vieläpä aggressiivisen itseilmaisun muodossa 😩. Ymmärrän sen, ettei kaikkia voi miellyttää. Ymmärrän myös sen, että mielensä pahoittanut saattaa ilmaista mielipahansa ääneen. Mutta että julkisesti?

    Jos joku ei hallitse yleisiä käytöstapoja, pyyhi hänet mielestäsi. Älä käytä aikaasi sen murehtimiseen, sillä tuo sama ihminen pyrkii häiritsemään sinua myöhemminkin. Katkaise kuunteluyhteys saman tien. Ole kiltti itsellesi.

    Jaksamista, Johanna! 🥰

    ReplyDelete
  6. No jo on. Kaikesta sitä ihmiset mielensä pahoittavatkin.
    Aurinkoista toukokuuta sinulle Johanna!

    ReplyDelete
  7. Hyvää vappua! Anteeksi nyt, en ole ihan kaikkea ennättänyt lukea, ihmettelinkin miksi muutatte. Hieman haikea tunnelma täällä. Mutta niin kauniita kuvia, varsinkin sinusta - nuorempana ja vanhempana. Psykopaattijuttu oli mielenkiintoinen - minulla kokemusta tosielämän psykopaatista. Raskasta mutta kiehtovaa. Mielensäpahoittajia löytyy aina - heille parasta naureskella. Voi voi, kun joidenkin elämä pyörii pikkuasioiden ympärillä...

    ReplyDelete
  8. Voi voi noita mielensäpahoittajia. Ruotsalaisilla on maine että ne on kovia mielensäpahoittajia. Minä koen että ruotsinsuomalaiset on kovanahkaisia, ei vähästä tuulesta heilu :)

    ReplyDelete
  9. Joka porukasta löytyy aina mielensäpahoittaja, usein pahoittaa mielensä vielä varsin pikkumaisesta asiasta.
    Oikein ihanaa sunnuntaita Johanna ja tsemppiä noiden tuittuilijoiden kanssa :)

    ReplyDelete
  10. Hieno juttu, että annoit puheenaihetta tuolle M.P:lle! Ajatteles, miten paha mieli hänellä ois ollu, jos ei ois ollu mitään, mistä pahoittaa mielensä! Sinähän teit oikein palveluksen ;D Voi elämän kevät sentään...
    Välillä joutuu oikein pysähtyä ihmettelemään, miten väärin ja eri tavalla ihmiset voivat kuulla, ymmärtää ja nähdä asioita. Sitten kun niistä puhutaan, käy ilmi, että heidän päätään ei pysty edes kääntämään, vaan ajattelevat kaikesta oikeastaan ihan eri tavalla, kuin ihmiset yleensä. Täytyy sanoa, että vaikea elämä on, kun kaikki tuntuu menevän pieleen.
    Sinulle virtuaalista vauhdistusta netin käynnistymiseen!

    ReplyDelete
  11. Tuohon sopii se sanonta 'ei hassut oo hääviä'. 😄 Noinhan se tosiaan menee, että eka ei tiedä kaikkea asiasta ja sitten siitä mitä tietää, kehittelee ja paisuttaa mietteissään härkäsen kunnes se on pakko purskauttaa ulos toisen puolen hämmästykseksi.

    Ei kai tuohon auta kuin jatkaa vain omaan tyyliin. Jos rupeaa muitten mukaan itsesensuroimaan, niin se ei lopu koskaan.

    ReplyDelete