Sunday, April 18, 2021

Norppa puussa

Piti hieraista silmiä parikin kertaa. Kyllä vain. Puunrungosta katseli norppa takaisin. Ei sen puoleen, aika usein hahmotan olentoja milloin missäkin. Kylpyhuoneen kaakeleissa on Margaret Thatcher ja saunan paneloinnissa ilmiselvä koira. Yhdessä lattiakuviossa on Elvis ja keijuja vilistää milloin missäkin.


Elämää joskus vähän hankaloittaa, kun kuvittelen esineillä olevan tunteita. Tai jos niillä ei tunteita olisikaan, niin minulla sitten on. Valikoin kaupasta mukaani tavaroita, joiden epäilen muuten jäävän hyllyyn: vähän kolhiintuneita, irvisteleviä, epätasaisia. Tuntuu pahalta, että kaikki kaverit ympäriltä myydään ja sitten tämä yksi aavistuksen tärvääntynyt kyyhöttää yksinään, kukaan ei huoli eikä halua. Ihan hullua, mutta minkäs teet. 



Poika sai kutsun päivälliselle ystävän (tyttö) perheen luokse. Viettää hän siellä aikaa muutenkin ihan kiitettävästi, mutta tämä oli nyt virallisempi visiitti. Autoin vähän miettimään passelit kukat emännälle viemisiksi. Kimppu oli pakattu muoviin, mutta muovit on jotenkin tylsiä ja ympärille löytyi keväistä silkkipaperia. 

Alakuvassa ovat vielä hoitolasten kanssa mässäillyt kakkupalat. Musta on jotenkin aivan liikuttavan ihana se hetki, kun pikkuiset ryhtyvät kakunsyöntiin ja hartaina hiljentyvät toimeen. Ei kuulu pihaustakaan ennen kuin kakku on paremmissa suissa. Ja sitten vielä haarukka nuollaan. Mutta kyllähän kakut, namit ja jääteöt olivatkin aivan erityisen hyviä silloin lapsena. Limppariakin sai puoli pulloa (pikkupullo) kahteen osaan jaettuna kerran viikossa. Jakaminen oli tarkkaa hommaa, yhtä paljon piti olla laseissa. Kiskis-karkkipussi (Fazerin parhaat) taas jaettiin mahdollisuuksien mukaan niin, että kaikki saivat yhtä monta erilaista karkkia. Oi niitä aikoja.



Kuulumiset jatkuvat edelleen pakkaamisen ja purkamisen merkeissä. Mulla on teknisiä ongelmia, kun ei ole WiFi ja läppäri on poissa käytöstä. Mä en enää osannut yhdistää läppäriä puhelimeen, jotta olisi voinut sitä kautta päivittää blogia. Nyt työskentelen iPadillä ja hyvät neuvot ovat olleet kalliita. Tylsää, kun kaiketikin ihan perushommiin tuhraantuu paljon aikaa. Kuten nyt siihen, että miten luodaan henkilökohtainen hotspot ja saadaan se padiinkin toimimaan. Onneksi on google. Mielessä tosin on käynyt, että ei taida muutaman vuoden kuluttua olla toivoakaan pärjätä minkään teknisten vempainten kanssa. Ollapa lankapuhelin.

Ihanaa viikkoa! 

❤️:lla Johanna, tekniikan ihmelapsi

13 comments:

  1. No ihan se on norppa ! :). Minäkin olin näkevinäni tänään kaikkia kuvia puissa, olimme golf kentällä ja kun peli ei kulkenut, ryhdyin katselemaan maisemia......
    Nuoret ovat suloisia, näimme poikaa perjantaina - 15 kk oli kulunut edellisestä näkemisestä ja vaikka tiedänkin, että tämä oli äidille tärkeämpää kuin pojalle, niin oli se aika ihanaa.

    ReplyDelete
  2. Sievä kukkakimppu. Silkkipaperista se on upea vieminen emännälle. Minä en raski laittaa turhia tavaroita pois tai kierrätykseen, jos niihin liittyy muistoja. Tässähän ei ole kyllä mitään järkeä, kun kaikkiin tavaroihin näyttää jotain muistoa liittyvän:D

    ReplyDelete
  3. Onneksi minulla ei ole tuollaista tarvetta ostaa hylättyjä tavaroita kaupasta ;D Riittää kun hamstraan kaikenlaista rompetta, "josta voi vielä tehdä jotain".. mithän se jotain sitten onkaan :)
    Lauantaisin oli meilläkin saunapäivä, jonka jälkeen sai limsaa. Karkkipäiväkin taisi olla kerta viikkoon. Tilanne kuitenkin muuttui oleellisesti, kun meidän äidistä tuli kioskintäti ;D Silloinkin oli säännöstelyä, mutta oli niitä herkkuja huomattavasti useammin kuin aiemmin. Hubba bubba, Kilt -patukka, ...
    Isoäidin ja papan naapurissa asui purskamies. Silloin sai häneltä aina sinisen Jenkkipurkkaliuskan.

    ReplyDelete
  4. Selvästi norppahan siinä kurkistaa..:)
    Meitä oli lapsen kaksi, siskoni ja minä ja kaikki jaettiin aina tasan. Jotenkin on sellainen jäänyt mieleen, kun saatiin pussillinen herneitä ja ne kaadettiin lattialle ja tehtiin kristillinen tasajako. Sulle mulle...

    ReplyDelete
  5. Siis ihan selvä norppahan tuo kyllä on. Meidän saunan seinässä on kettu ja vessan katossa naisen sivuprofiili :)
    Oi mitä herkkua olette syöneet, nam! Kaunista viikkoa sinulle tekniikan ihmelapsi :)

    ReplyDelete
  6. Oi että, hieno norppa veistetty puuhun, jotkut osaa.
    Ihania herkkuhetkiä olet viettänyt hoitolasten kanssa, ,kyllä vaan heillä on hyvä hoitotäti. Fasun Parhaat,,,tunnustan että aina kalastin sieltä Kiss-Kiss-ja Jääkarhu-karkit, ja jätin muut muille...
    Hieno kimppu poikasi tyttöystävän vanhemmille:)
    Harmi noita teknisiä ongelmia, toivottavasti saat ne järjestettyä. Hyvää uutta viikkoa Johanna:)

    ReplyDelete
  7. Surusilmäinen norppa, ihan kuin luonnossakin ovat. Kohta alkaakin Norppaliven seuranta Saimaalta, sitä odotellessa katsellaan viime vuoden "parhaita paloja".
    Saimaannorppa on nyt lainsuojaton, kun verkkokalastus ei ole asetuksella rajoitettua tällä hetkellä. Toivottavasti pesäkolossaan ketun ja ilveksen raatelulta välttyneet pikku kuutit selviävät hengissä vapaassa vedessä uiskennellessaan <3

    ReplyDelete
  8. Ihan selkeä söpö norppa! Mun vessan ovessa on mäyräkoira...
    Nätti kukkakimppu! Mukavaa viikkoa! :)

    ReplyDelete
  9. Tuo ylitoimiva hahmontunnistushan on tosiaan evoluution kehittämä - ne alkuihmiset, jotka erotti leijonan naaman pusikon varjoista helpoiten, jäi todennäköisemmin eloon ja sai jälkikasvua. Paahtoleivästä hahmon erottaessa siitä ei vain oo eloonjäämiseen hyötyä, mutta sitähän ei katsota. 😊

    Onko tarkan jakamisen apuna tullut käytettyä sitä vanhaa keinoa, että toinen jakaa ja toinen saa niistä valita ekana? 😃

    ReplyDelete
  10. Sama juttu täällä: minäkin bongaan "kavoja" tai "hahmoja" milloin missäkin: seinissä, puun rungoissa tai oksissa, kiven kupeessa, matossa jne. Meiltä löytyy siis mielikuvitusta!Ihan selvästihän tuossa puussa on hylje!
    Ja tuli kyllä ihan lapsuus mieleen tuosta limsan tasaamisesta. Limsa (tai limpsa) oli harvinaista herkkua ja kun sitä sitten josjus saatiin, se pikkuisen pullon sisältö piti tasat pikkuveljen kanssa hyvin tarkkaan. Silmät laitettiin pöydän tasalle ja juoman viimeiset pisarat tasattiin tarkasti.Nykyään tuskin kosken limsaan sen suuren sokeripitoisuuden takia.
    Jaksuja muuttopuuhiin ja hyvää kevään jatkoa aurinkoisesta Keski-Suomesta toivottelee Piipe

    ReplyDelete
  11. Ihan selvä norppa :)
    Tai no voisihan se olla koirakin ;)

    Tarkka jakaminen on tuttua edelleen. Täytyy sanoa, että monen vuoden kokemuksella vieläkin voi käydä niin, että ei tule kolmea täysin samankokoista palaa :D

    ReplyDelete
  12. Nestori Norppahan se siellä kurkistelee! Limsaa ei todellakaan saanut joka käänteessä kun oltiin lapsia. Muistan että juhannukseksi jokainen meistä lapsista sai oman pikkupullon limsaa ja tehtiin reikä korkkiin ja reikään laitettiin pilli. Ja niitä korkin muruja tippui aina myös juoman joukkoon.
    Siis mikä on hotspot??!! Tämä täti ei tiedä.

    ReplyDelete