Saturday, July 27, 2019

Synttärilahja

Ei ole kauhean pitkä aika kun jälleen kerran huokailin Le Creusetin dutch ovenin perään. Siinä kuolatessa myös mietin, että sitten kunhan on tehty tämä ja tuo. 



Lahja liikutti mua ihan erityisesti, sillä tytär muisti vuodentakaiselta outlet-retkeltä mun mieltymyksen. Hän näki myös sen vaivan, että ajoi tunnin suuntaansa ja peräsi osallistumisrahoja veljiltään.  Äidin lempivärikin oli mietitty: keltainen. Elämään on alkanut hiipiä keltaista taas pikkuhiljaa: takki, kännykän kuoret, reppu... Ja nyt pata!  


Lapset ovat usein hannu hanhia ja tällä kertaa onni oli potkaissut näiden tähtinä tuikkivien keramiikka-astioiden muodossa, kaupantekijäisiä siis.  Äiti sai padan lisäksi kolme somaa rasiaa. Astiat ovat keittiön pöydällä ja yritän keksiä niihin täytettä mahdollisuuksien mukaan. M&M's ovat olleet suosittuja, samoin Swedish fish. 


Vaan mistä löytyisi Skinny genes? Mun piti tavailla tätä kylttiä hetki ennen kuin kielen salat paljastuivat. Englantihan on ihan suhteellisen mahdoton sound out, siis ääntämyksen perusteella päätellä että mitkä kirjaimet laitetaan kirjoitettuun tekstiin. Olen monta kertaa siunannut suomalaista koulutaustaa kun mielessä on ainakin vähintää kaksi sanaa englannin kielen sanalle. Esimerkiski home: "home" kirjoittamiseen ja "houm" ääntämiseen. "Book" kirjoittamiseen ja "buuk" ääntämiseen. 


Ja mun lompakon tila - not good, ihan kuin sipulia kuorisi. Lapsen opintolainat painavat päälle, ruokarahat perheelle, hankinnat lapsille uutta opiskeluvuotta varten. Onneksi mä en ole koskaan tuijottanut merkkiä vaan sitä mitä rahalla saan. Kirppareilta olen hankkinut tulevalle opintovuodelle pojalle astioita ja välineitä. Kävimme shoppaamassa lasten kanssa outleteilla. Tosiasia on, että en itse tarvitse mitään. Kaikkea kivaa on tarjolla yltäkylläisesti, mutta tarvetta ei. Mä haluaisin käydä Suomessa ja moikkaamassa tytärtä Skotlannissa syksyllä, mutta nähtäväksi jää. 


Ensimmäinen kokkaus Le Crousetin padalla oli tietysti Burgundin pataa. Ateria onnistui ruokailijoiden mielestä vähintään kohtuullisen hyvin. Kukapa ei tykkäisi punkussa haudutetusta lihasta ja kasviksista. 

❤:lla Johanna, ainakin ja vähintään osa-aika karnivoori

12 comments:

  1. Kaunis pata ja tuossa ei ruoka voi muuta kuin onnistua. Ja vielä sinun lempiväriäsi. Myös nuo kolme pikkuista "pataa" ovat tosi somia. Ja eikös sinulla ole kolme lasta, joten määräkin ihan asseli.
    Oikein mukavia ruokailuhetkiä tuon ihanan lahjan ympärillä <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Näin minäkin ajattelen, tai ainakin toivon :) Mun kokkaukset eivät aina mene ihan nappiin. Onpas hauskaa, mä nimittäin ehdotin lapsille että jokainen voisi valita oman tähtensä. Halusivat kuitenkin pitää ne toistaiseksi yhdessä, meillä on siis tähtikonstellaatio.

      Tein taas eilen padassa ruokaa. Jotain sen toimivuudesta kertoo, että toinen pojista suostui syömään "left overs" eli lämmittämään itselleen edellisen päivän ruokaa.

      Delete
  2. Ihanat lapset Sinulla! <3 Ja padassa valmistuu rakkaudella laitettua ruokaa.
    Suloista sunnuntaita ja terveiset Keski-Suomesta, jossa helle hellii vielä tämän päivän. Tiistaina lämpötilan pitäisi romahtaa 12 asteeseen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se on kyllä sitten aika kuumaa siellä teillä. Muistan kuinka yli 25 C alkoi tuntua ihan hirmuiselta. Ja varsinkin, kun yölläkään ei saanut nukuttua. Mua ei haittaisi muutaman kymmenen asteen romahdus juuri nyt. Helle tekee kaistapäiseksi.

      Lapset on kyllä aika rakkaita. Rahoille olisi ollut paljon muutakin käyttöä. Mä yritän nyt sitten toimitella edes vähän erilaista ja uudenlaista syötävää :)

      Delete
  3. Aattelin heti tuosta padasta, että just siun lempparivärinen :) Keltainen väri antaa voimaa ympärillesi ja tuo iloa. Varmaan voimavärisi nyt, kun lapset ovat maailmalla.
    Mie en tykkää punkusta ruuassa, vaikka lasista nautittuna kyllä. Ja sitä kovasti ihmettelen. Eilenkin jäi liha nauttimatta, kun kannen avattuani haistoin punaviinin. Makugeenit on kummallisia, en pidä korianteristakaan, vaikka haluaisin sitä kyllä lisätä ruokiini.
    Tuo alempi kyltti on mainio, tuntui heti omalta :)
    Kauniita heinäkuun viimeisiä päiviä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Keltainen on ollut tärkeä väri pienestä pitäen. Mähän turskahdin itkuun kun äiti oli ostamassa mulle punaisia kumppareita kun olin n. 5 v. Keltaiset ne piti olla. Keltainen ja oranssi ovat aina kulkeneet matkassa. Ei sen puoleen, vihreä, turkoosi, sininen, musta, harmaa, ruskea, punainen - mitä niitä värejä nyt onkaan - kaikki ovat jollain tapaa tärkeitä. Niin, ja violettia unohtamatta. Ja pastelleja. Tyypillistä minua, edes lempiväriä en voi ihan täysin päättää :)

      Mulla on varmaan hajuaisti mennyt, sillä pataruuasta en punkkua haistanut ollenkaan. Rosmariini ja timjami sekä laakeri tarttuivat nenään, mutta punkku jäi puuttumaan. Toivottavasti ei ole merkki alkavasta muistisairaudesta.

      Korianteria en haikaile ja mun korianteri on varmaankin kumina. Sitähän täällä lisätään mm. joihinkin leipiin. Kumina vaan ei toimi.

      Kohta ollaan elokuussa. Sen kun jaksaa sinnitellä niin sää on taas suotuisa. Ja aika hyvänlainen vararengas vyötäröllä.

      Delete
  4. Minulla on ollut muutaman vuoden punainen pata ja harmittaa vaan se, että sitä ei ollut silloin käytössä kun kokkailin aina kuudelle hengelle. Kun pitää kunnossa, pata säilyy kyllä perinnöksikin!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Punainenkin on kaunis. Ja pyöreänä vallan soma. Ja totta, kyllä tässä valmistuu ruoka isommallekin porukalle. Yritän nyt harjoitella joulua varten, että osaan sitten käyttää monipuolisesti kun koko perhe on kasassa.

      Mies illalla kyseli, että voisiko laittaa tiskariin. Ohjeiden mukaan voi, mutta ilmoitin tiskaavani käsin. Tarkoitus on, että joku saa padan perinnökseen :)

      Delete
  5. Nuo Creuset -padat ovat ihania, ja tuo väri niin nätti:) Itsekin olen haaveillut tuollaisesta, aivan ihana lahja. Tuossa Dutch OVenissa pyöräyttää leivänkin tosi hyvin:)
    Onnittelut JOhanna:)
    P:S: Meidän kaupungin herkkukaupassa on niitä Swedish Fish-karkkeja. En kyllä ostanut kun en oikein välitä karkeista.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sinä ymmärrät kuinka liikuttunut olin tästä. Niin paljon muuhunkin olisi ollut lapsilla tarvetta, mutta mammalle hankittiin pata. Leipää olen ajatellut kokeilla ja tarkoitus on, että jouluksi repertuaari on laajentunut huomattavasti. Sitten kun taas ollaan kaikki yhdessä.

      Swedish Fish maistuvat kyllä aika esanssisilta, mutta täytyy tunnustaa että kyllä niitä itsekin muutaman syön. Ikeasta aikanaan sai niitä ostaa, mutta sen jälkeen kun kaikki muuttui omiksi tuotteiksi hävisivät myös Swedish Fish.

      Kiitos onnitteluista! Niin sitä vanhennutaan ;) Hoitolapsille kerron kysyttäessä, että Ms Johanna on vanha kuin taivas. Vaihtoehtoisesti 21 v. Siinä iässä ei vielä nuo isommat numerot niin merkkaa. Vasta ihan ilahduin, kun poikalapset totesivat että et sä oo vanha.

      Delete
  6. Oih, synttärionnea ja onnea uuden padan johdosta! Oon parikymmentä vuotta himoinnut tuota pataasi punaisena. Ei ole edes tarvetta, koska kaapista löytyy vähällä käytöllä oleva kotimainen pata, mutta kun nuo ovat niin kauniita :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, kiitos. Mä olen tykännyt padasta kovasti. Seuraavaksi pitää kokeilla leivän valmistusta. Le Creuset on kyllä vienyt ihan uusiin sfääreihin värien käytön padoissaan ja astioissaan. Tekisi mieli hakkia koko kirjava katras...

      Delete