Mies lähti juuri viemään vanhempaa poikaa kaverilleen. Kaverukset jatkavat matkaa yhdessä yliopistolle. Viimeiset pari viikkoa ensimmäistä lukuvuotta ovat edessä, sitten päästään hakemaan poika ja muuttokuorma kotiin.
Olinhan mä onnesta soikeana torstaina, kun hain pojan kaverin luota kotiin. Pojat olivat jo pakanneet osan tavaroistaan jotta varsinainen muuttokuorma ei olisi suuri. Syksyksi on vuokrattu neljän kaveruksen kesken kimppakämppä, enää ei tarvitse asua "dorm room" ja jakaa huonetta toisen kanssa.
Otin kuvan pääsiäiskoreista, joita lapset täällä saavat pääsiäispupun tuomina. Meidän lapset saivat tyytyä pieniin namipusseihin, näihin suuriin koreihin meillä ei koskaan ryhdytty.
Voimatasapaino perheessämme on päälaellaan: minä neljää miestä vastaan, Felix mukaan luettuna. Mulla on tytärtä ikävä, mutta näyttää siltä että hän on kotiutunut niin hyvin Skotlantiin että kesälläkin ennättää kotiin vain muutamaksi viikoksi. Kesäloma on kuitenkin lähes neljä kuukautta.
Lauantai-iltana nautimme ilta-aterian varsin rennosti kuistilla. Mut karkotettiin kuorimaan katkaravut ulkosalle, tuoreiden katkarapujen haju on kyllä ihan omaa luokkaansa. Mies tekee erinomaisia vähän tulisempia katkiksia. Luonto on roihahtanut keväisen vihreäksi. Oli kiva istuskella illan hämyssä ja ruokailla yhdessä ennen kuin nuoret miehet lähtivät rientoihinsa.
Felix nautti suunnattomasti, kun sai istua samassa pöydässä meidän kanssa. Tuleen tuijottelu on rentouttavaa. Haaveilin, että takapihalla olisi jokin vesielementti, jotta siihen voisi tuijotella tulen kanssa vuoronperään. Tulisen ruuan kanssa sopi erinomaisesti hyvin kevyt ja lähes mauton meksikolainen Modelo-olut. Yleensä tykkään oluista, jossa on vahva humalan maku.
En ole koskaan oikein saanut samanlaista otetta pääsiäisistä täällä kuin Suomessa. Mämmin ja valmiin pashan puuttuminen, ei kunnon pääsiäismunia... Kaikki on auki normaalisti, hyörinä ei hiljenny. Nyt vasta on kauppoihin alkanut tulla myyntiin rahkaa. Olen ainoa joka perheessä haluaisi syödä lammasta, mutta en sitä itselleni viitsi alkaa laittaa. Ja tietysti kaiken muun lisäksi puuttuvat palmusunnuntain pienet virpojat pajunvitsoineen.
Tosinainen voi muuten nyt tukehtua vaikka kuppikakkuun. Nuorimmaisemme käytti kevätloman (spring brake) opiskelemalla hengenpelastajaksi. Uimataidot ovat entuudestaan; ensiapua, vedessä kuljettamista ja uimareiden tarkkailua, defibrallaattorin käyttöä ja lisähapen antoa on harjoiteltu. Mä olen aina ajatellut, että nuorimmaisella on parantava ote: hän on ainoa joka saa solmut harteissa katoamaan ja jännitykset lientymään. Näpeissä on voimaa ja taitoa.
❤:lla Johanna, poikahuumorilla kyllästettynä (ei kannata edes kysyä)