Saturday, November 24, 2018

Ei mennyt niin kuin elokuvissa

Meidän Kiitospäivän ateria ei sujunut kuten elokuvissa. Tai aikaisempina vuosina. Tässä ravintolassa asiakas saatetaan pöytään, tuoli autetaan ainakin seurueen vanhimman daamin (ooops!) alle, lautasliinoja availlaan ja on joskus autettu syliin saakka. Siis talonväen puolesta. Kaikki toimii ja pelaa. 

Tänään sataa, mutta viime viikkoina on ollut aurinkoista ja kuivaa. Kuva kävelylenkin varrelta, kodin kulmilta. Tästä Felix pyyhältää ohi päivittäin. 
Meidät johdateltiin keskelle salia, neljänhengen pöytään. Opas vain jätti meidät siihen, tässä on teidän pöytä. Odottelimme jotakuta saapuvaksi, hakemaan juomatilaukset mutta kun ketään ei kuulunut eikä näkynyt lähtivät nuoret miehet jo täyttämään lautasiaan. Pojat palasivat pöytään ja hetken miehen kanssa varroimme kunnes valtuutimme jälkikasvun tilaamaan juomat meillekin. Palasimme pöytään ja lasit olivat edelleen tyhjinä. Yleensä vesipoika tai -tyttö täyttää edes vesilasit. Sitten joku toinen käy kysymässä muita toiveita. 

Tarjoilijoita häärii ympärillä, mutta meidän pöytä on katveessa, vaikka keskellä salia onkin. Mies saa kyllikseen ja käy juttelemassa hovimestarin kanssa. Ja kas, yhtääkkiä pöydän ympärillä on kokonainen rykmentti. Vanhempi rouva on nimetty meidän tarjoilijaksi ja kun hän tulee kyselemään muita mielitekojamme kysyy businesta opiskeleva nuorukaisemme ihan yllättäin, että eikö nyt olisi paikka viinipullolle, how about a complimentary bottle of wine? Tarjoilija ehdottaa viinilasillisia, minä kieltäydyn mutta mies ottaa omansa. En ollut muutoinkaan viiniä tilaamassa ja ilmainen lasillinen ei tilannetta muuta. 

Hetken kuluttua rouva palaa takaisin ja sanoo, että me kyllä haluamme antaa teille koko pullon. Viette sitten loput kotiin mennessänne. Mä luulen, että loppuateria on sellainen jonka joku kuuluisuus tai Erittäin Tärkeä Henkilö voisi kokea. Meistä pidetään hyvää huolta. Laskusta oli vielä vähennetty mun nauttima espresso ja yksi ateria. Ennen kuin pääsimme lähtemään oli kirjattu ylös pöytäseurueen yhteystiedot, nimet ja tehty varaus seuraavan vuoden Kiitospäivän aterialle. Tarjoilija juoksi vielä ulos perässämme. Huomasittehan herra M. että hintoihin kuului jo tippi? Toki, mutta halusimme jättää vähän ylimääräistä. 

Mä pojalle vähän marmatin, että ei nyt ole sopivaa alkaa viinipulloja pyydellä.  Sain nuorelta mieheltä businesopetuksen: mitään ei saa jos ei ainakin kysy. Hyvin on mennyt oppi perille. Kai mun pitää olla ylpeä.

Tyttären Kiitospäivästä ei puuttunut yllätyksiä. Solukaverit olivat alkaneet suunnitella hänelle yllätysateriaa jo pari viikkoa sitten. Jokainen valmisti juhlaan jotakin ja yksi kaveri oli valjastettu vakoilemaan onko kenties jotain aivan erityisiä perinteitä tai ruokia. Joten tyttären Kiitospäiväksi varaamien herkkujen lisäksi pöydässä näytti olleen laatikoita, paistoksia, salaatteja ja jopa kalkkuna. Oli mukava katsoa videonpätkää, jossa tytär istuu ystäviensä kanssa pöydän ääressä, ainoana amerikkalaisena tosin. 


Poika lähetti tämän kuvan käytyään äänestämässä ennakkoon kaverinsa kanssa muutama viikko sitten. Äänestyksen jälkeen saa aina tarran, I voted tai I voted early. Musta on ihanaa, että tämä tässä maassa syntynyt ja elämänsä viettänyt äänestäjä käyttää Finland-lippistä ja ylpeästi siihen liimaa äänestystarran. 

Kävimme miehen kanssa katsomassa Widows-elokuvan eilen illalla. Se oli hetkittäin kovin liikuttava ja otti kantaa tämän maan päivänpolttaviin kysymyksiin ja ongelmiin. Osittain väkivalta oli sen verran raakaa, että piti pistää silmät kiinni. Viola Davis oli upea, vahva ja kaunis. Liam Neeson on aina sympaattinen, oli rooli mikä oli. Joskus 80-luvun alussa esitetty brittiläinen Leskien keikka tv-sarja on jäänyt mieleen ja olin innoissani kun kuulin uudesta elokuvasta. Elokuva ei ole pettymys, mutta alkuperäistä Leskien keikkaa ei mikään korvaa. Tai niin mä luulen, eiköhän siihenkin aika ole jättänyt jälkensä.  



Kiitospäivän tietämille liittyvän ostohysterian olen jättänyt väliin MELKEIN. Googlailin lasten lahjatoiveita ja löysin muutaman oikein hyvän tarjouksen. Paketit ovat matkalla ja toivottavasti lapset tyytyväisiä. Ei tulisi mieleenkään lähteä kauppoihin jonottamaan ja tönittäväksi. 

❤:lla Johanna, vesisateesta nauttien 



6 comments:

  1. Oih, toi Leskien keikka oli ihan mun lemppari ; onko Widows jatkoa sille?- Rida

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sinäkin tykkäsit! Se jäi mulle jostain syystä mieleen, vaikka en vielä ihan kamalan vanha silloin ollutkaan. Siinä oli hyvin erityislaatuinen tunnelma, ainakin silloin. Ja ehkä se, että naiset ovatkin vahvoja.

      Tämä on uusi versio tv-sarjasta ja tänne meille istutettuna. Ohjaaja Steve McQueen on kyllä syntyjään britti ja tehnyt mm. elokuvan 12 years a Slave. Olikin kyllä aika hurja elokuva sekin. Widows tapahtuu Chicagossa ja perusjuoni on samanlainen kuin Leskien keikassa, mutta ei kuitenkaan ihan. Elokuvassa otetaan kantaa myös tämän päivän (mustien) ongelmiin. Chicago on sikäli kyllä hyvä tapahtumapaikka. Suosittelen lämpimästi jos tykkää elokuvista, joissa edetään rauhallisesti, viipyillään tunnelmissa, ei alleviivata (itse pitää päätellä ja muistaa). Väkivalta oli kyllä niin yllättävää ja raakaa, että säpsähdin joka kerta. Mutta niin kai se oikeastikin on, mitäpä sitä kaunistelemaan.

      Delete
  2. Alku huono mutta loppu tosi hyvä, onneksi paikassa tajuttiin että olivat vähän huonosti ottaneet teidät vastaan , ja korvasivat kunnolla:)
    Hyvä teidän poika:) Tuota Widows leffaa olen minäkin ajatellut katsella. TOrstaina oli kansainvälinen elokuvapäivä, ja täällä leffaan pääsi todella edulliseen hintaan, ja ystävän kanssa kävimme katsomassa Bohemian Rhapsodyn.
    Mukavaa viikonloppua Johanna.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, oli vähän hylätty olo. Ehdotin, että mitäpä jos vain syödään ja poistutaan vähin äänin, ei meitä kukakaan kaipaa. Ei varmaan siinä vaiheessa oltu laskutussysteemissä. Mutta olihan se hyvin erikoinen kokemus kaiken kaikkiaan, kyllä sitä muistellaan tulevina Kiitospäivinä. Legenda viinipullosta jää elämään :)

      Me arvuuteltiin Bohemian Rhapsodyn ja Widows välillä. BR olisi varmasti myös kiva nähdä. Musiikki ainakin on ihan pistämätöntä. Kivoja tuollaiset tapahtumat. Meidän lähileffateatterissa lippu on päivänäytöksissä muutaman dollarin halvempi ja niitäkin on tullut harrastettua.

      Delete
  3. Hyvä etyä paikkasivat ravintolassa huonon alun! Saitteko ensi vuodelle hyvän ajankohdan aterialle kun näin hyvissä ajoin varasitte pöydän?

    Meillä kiitospäivä ei kuulu ohjelmaan, mutta lasten kanssa mietimme kyllä kiitoksen aiheita.
    Black friday alkoi jopa ärsyttää... osa nettikaupoista nostaa alkuperäisiä hintoja jotta voi sitten mainostaa hurjia aleprosentteja.
    Marketin käytävät oli täytetty sinisillä lihalaatikoilla jotka pullistelivat sukkia, paperitavaraa, saippuaa jne.

    Tytär halusi sisustaa huonettaan ja isä käytti häntä kalusteliikkeessä aamuvarhaisella. Jonoa ei ollut :)
    Minä ostin muutaman sisustustarran joita olin jo pitkään harkinnut. Ja punaiset matot joulua varten kun olivat niin edulliset.

    Mukavalta kuulostaa tyttäresi sopeutuminen skotlannin elämään. Ja ystävyyssuhteiden muodostuminen on ollut nopeaa! Ihanasti uudet ystävät ovat huomioineet juhlapyhän <3

    Tanja

    ReplyDelete
    Replies
    1. Saimme valita ensi vuodelle kellonajan :) Meille tuli uutisena, että moni varaa aina seuraavan vuoden ruokailun siinä samalla. Nytpähän tiedetään sekin. Ainahan sen voi sitten peruuttaa.

      Mulla on ollut sähköposti täynnä Black Friday tarjouksia. Jotkut lähettävät kolme neljäkin muistutusta. Mutta saahan ne poistettua, ei siinä mitään.

      Se on kyllä törkeyden huippu, että korotetaan hintoja ja sitten annetaan huimat alennukset. Moni nykyään seuraa jo sen verran tarkasti, että äkkiähän tuo asiakkaille selviää. Meillä isoa osaa näyttelee ilmaiset toimituskulut ja joskus saa kyllä ihan normaalihinnalla paremman diilin, kun toimituskuluja ei ole. Lisäksi meillä on nämä verokuviot niin, että jos yritys ei toimi tässä meidän osavaltiossa niin veroja ei tarvitse maksaa. Aikamoinen viidakko siis.

      Kiva, että teitte tarpeellisia ja hyviä löytöjä!

      Nuoret tutustuvat nopeasti ja moni tyttären kavereista on jostain vähän kauempaa. Mutta meidän lapsilla on usein kaverit olleet muualta tulleita, ei näitä ihan paljasjalkaisia pohjoiscarolinalaisia. Ehkä jonkinlainen ulkopuolisuus ja erilaisuus kuitenkin yhdistää.

      Mukavaa viikkoa.

      Delete