Sunday, October 28, 2018

Amerikkalainen Helsingissä - iltapäiväteellä ja brunssilla

Amerikkalainen täällä nyt värjöttelee. Toinen amerikkalainen on sen verran jo tottunut Skotlannissa viileään säähän, että pärjää. Meillä on ollut tyttären kanssa kivaa, oikein mukavaa. Ja on ollut ihana saada hänet kaveriksi iltapäiväteelle ja brunssille. 


Salutorget Kauppatorin kulmilla oli iltapäiväteemme käyntikohde. Ravintolamiljööhän on valtavan kaunis, vanha pankkisali. Posliiniastiat ilahduttivat silmää. Amerikkalaisiin juomalaseihin tottuneena vesilasit tuntuivat kyllä pieniltä. Ja vettä ei tietenkään tarjota jäiden kanssa. Kotona pitää aina erikseen pyytää, että ei jäitä. Sen verran vilutti, että kyytipojaksi piti tilata konjakki. 



Kerrostarjottimen tarjoilu vaikutti vähäiseltä silmämääräisesti tarkastellen, mutta kun olimme herkutelleet jonkin aikaa alkoi tuntua, että tässähän on hurjasti syötävää. Kaikki oli hyvää, molemmat pidimme erityisesti mädin ja pikkeliperunan yhdistelmästä. Enemmän olisimme kaipailleet suolaista, makeaa oli paljon. Vähiten kannatusta sai neliönmuotoinen vaahtokarkki, se ei oikein avautunut. Olisin mieluummin syönyt vaikka ihan rehellisen suklaakonvehdin. Kurkku-tuorejuusto -sandwich oli liian kostea, soggy. 

Ehdottomasti paras herkku oli skonssi, vadelmahillolla ja vaniljakermalla. Niin hyvää! Seura oli tietysti ihan parasta. Salutorgetin ystävällinen henkilökunta oli sellaista, että jos olisi oma ravintola niin heti ryöstäisin töihin. He pitivät hyvää huolta. Meidän kanssa yhtäaikaa ravintolassa olivat presidentti Ahtisaari vaimonsa ja poikansa kanssa. Olipa aika mainiota kertoa tyttärelle, että samoissa tiloissa oli entinen valtionjohta ja Nobelin rauhanpalkinnon voittaja. Juteltiin siitä, että miten olisi hyvin vaikea kuvitella kuinka USA:ssa sattuisi samaan ravintolaan Clintoneiden kanssa ja siellä ei olisi minkäänlaista ylimääräistä hälyä, kaikki olisivat että business as usual. 

Brunssille varasimme paikat perinteiseen Ekbergin kahvilaan. Hyvä kun varasimme, sillä sunnuntaiaamuna paikka oli kiireinen. Olin tutkinut, että saisimme tarjolle hyvin perinteisen brunssin ja niin se olikin. Ei suurempia yllätyksiä. Leikkeleet, leivät, jälkiruuat olivat tavanomaisia. Itselleni ilonaihe oli riisipuuro ja mustikkakeitto. Tytär oli sitä mieltä, että jouluruokaa. Kertoo enemmän meidän jouluperinteistä kuin mistään muusta. Toinen valopilkku oli kroisantti: ei liian suuri, mutta sopivan voinen ja rapea. 


Henkilökuntaa oli riittävästi ja varsinkin tyttö, joka keräsi tyhjiä astioita ja toi laskun pöytään oli kuin ajatus. Mikä kuitenkin hämmästytti oli se, että kaikki oli aina tarjoilupöydästä loppu. Odotimme makkara/pekeoni/lihapulla -kulhoa pitkän aikaa, kahvimukit piti pyytää erikseen, riisipuuro odotutti itseään... Jälleen vesilasit tuntuivat pikkuruisilta ja olisin toivonut, että appelsiinimehu olisi ollut enemmän appelsiinin makuista. Makunystyröitä ei kutkuta tunkkaisen kukertavan värinen ja esanssin makuinen tyypillinen hotelliaamupaloilla tarjottava appelsiinimehu. Sillä ei itseasiassa ole mitään tekemistä appelsiinien kanssa. Jälkkäriksi ollut juustokakku oli mun amerikkalaiseen imelyyteen tottuneille makunystyröille aivan liian makea. Teoriani on, että kakusta tehtiin tosi imelä jotta sitä ei haettaisi lisää.

Parasta oli jälleen seura :) Ekbergin valtteja ovat kaunis miljöö ja kroisantit. Puheensorina tarjoilutilassa oli kotoisa, tunnelma kiva.  Nostalginen riisipuuro ilahdutti itseäni, vaikka suolaa olisi voinut olla ripaus enemmän. Kun ajattelen sitä, että yhteensä maksoimme 40 euroa brunssista niin ruuan suhteen olisi ollut fiksumpaa käydä vaikka ostamassa kroisantit Ekbergiltä ja valmistaa kaikki muu itse. Vastapuristetun appelsiinimehun kanssa. Mutta tietysti yhtä kaunista miljöötä olisi aika vaikea toteuttaa. 




Amerikkalaiselle Helsingissä on jo syntynyt muutama ihmettelyn aihe. Niistä tuonnempana. 

❤:lla Johanna, hyvin syötettynä

11 comments:

  1. Ihania tuollaiset tee-brunssi hetket ja vielä kun niitä saa viettää yhdessä rakkaan tyttären kanssa♥ Kyllä sen vaan huomaa kun lapset kasvaa miten kovasti välillä sitä aikaa kaipaa kun olivat vielä ihan pieniä:) Nuo herkut näyttää ja kuulostaa oikein hyviltä ja kivanoloisia paikkoja! Kovin oli vilakat tuulet tänään niin se vaan tekee talvi tuloaan:) Mukavaa alkavaa viikkoa ja reissun jatkoa teille♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Totta, ja tuntuu että joitakin asioita tekisin ihan toisin. Mutta oli kyllä aika kivaa, kun mentiin nukkumaan ja tytär sanoi "I love you". Ja mä tietysti takaisin. Mä olen meistä kahdesta se jäyhempi, se minussa on suomalaista.

      Onneksi asumus on lämmin. Mutta kummasti säätila jotenkin löytyy selkäytimestä. Nostelen huppua päähän, kaulahuivia tiukemmalle, vähentelen välillä, avaan vetskaria. Säätely toimii vanhoilla muistoilla. Ja tänään maanantaina sain lumen ilokseni ja piti silmämääräisesti tutkia mitkä kengät parhaiten pitäisivät liukkailla.

      Kiitos Päde. Ruokakauppa on se suurin seikkailu. Tytär on soimannut, että miksi täältä piti muutta pois kun on niin hyvää ruokaa.

      Delete
  2. Ihania hetkiä oman tyttären kanssa olet saanut kokea. Kerrothan mihin reissusi tämän jälkeen jatkuu.
    Mukavaa uutta viikkoa sinulle <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Kristiina. Tämä päivä on mennyt hipsutellessa liukkailla. Se taito on jotenkin hävinnyt. Mehän ei ulos Pohjois-Carolinassa mennä jos vähänkin on epäilystä liukkaista. Kyllä se päivässä parissa helpottaa. Mä nautin kyllä niin kovasti. Suomi on ihana maa, liukkaineen ja kaikkineen. Vaan miten täällä eläisi? Kaikki on kyllä aika kallistakin.

      Delete
  3. Olette käyneet Suomessa! Täällä onkin kovin kylmä Floridan jälkeen, kun tulimme kotiin.

    ReplyDelete
  4. Kivoja paikkoja ja hyvää seuraa. :)

    ReplyDelete
  5. Käytiin kesällä myös Salutorgetissa Afternoon Tea nauttimassa. Oli vähän pettymys hintaansa nähden, mutta olihan se hieno kokemus! Ja puitteethan on mitä hienoimmat!
    Anne-Marie

    ReplyDelete
  6. Ihanalta kuulostaa ja näyttää <3 Mukavaa keskiviikkoa <3

    ReplyDelete
  7. Ihanat brunssihetket teillä Helsingin sydämessä, seura hyvää!! Suomen säät ovat välillä yllättävän oikullisia, lokakuussakin.
    Mukavaa kun olette poikenneet katsomassa miltä näyttää Helsingissä, seuraavia kertomuksia odotellessa <3

    ReplyDelete
  8. Hei - olimmekohan samaan aikaan Suomessa ? Minäkin näin ensi lumen, turistelin pääkaupungissa, eksyin uuteen Redi kauppakeskukseen ja taisin syödä liian monta kahvi pullaa ! Täytyy laittaa tuo tee paikka mieleen -

    ReplyDelete
  9. Oi, ootte täällä, meidän kuppiloissamme! Kummankin tunnelma on kyllä aivan oma juttunsa 😊

    ReplyDelete