Wednesday, August 29, 2018

Frost Me Gourmet - Cupcake Wars Champion (arvio yhden kuppikakun perusteella)

Sydän aina vähän pamppailee, kun astuu tv:stä tuttuihin leipomoihin. Frost Me Gourmet Cupcakes myymälä sijaitsee San Diegon sataman tuntumassa, Seaport Villagessa. Testiryhmä käsitti yhden maistelijan (allekirjoittanut), sillä muu ryhmä ei ankarista taivutteluista huolimatta suostunut siirtymään Ben&Jerry's kiskan jätskijonosta minnekään. Mutta tosinainenhan ei kuppikakkuun tukehdu, vaan etenee vaikka yksinään palvelutiskille ja tilaa silmääkään räpäyttämättä. 


Miljöö miellytti kovasti. Lehmä vartioi ovensuussa. Frost Me Gourmet osallistui Food Networkin kuppikakkusotaohjelmaan kaudella 7 ja kaudella 9. Jälkimmäiseltä tuli mestaruus. Testiryhmän odotukset olivat korkealla. 




Sisätilat eivät pettäneet. Kuppikakkuja oli riittäväsi. Onneksi edessä oli muutama asiakas, sain rauhassa lueskella leivonnaisten nimiä ja tehdä sangen tärkeän valinnan. 



T-paita olisi maksanut 27 dollaria. Tekstit olivat ihan hauskoja. "I wake and bake for you" ei ehkä olisi mennyt ainakaan kotioloissa läpi. "Are you staring at my cupcakes?" olisi ollut ehkä turhankin provosoiva. "My cupcakes bring all the boys to the yard" Oh ou, siinä sitä oltaisiin kuumien kuppikakkujen kanssa kollilauman mourutessa keskellä pihamaata. Ihailen, miten amerikkalaiset osaavat tuotteistaan myytävän kuin myytävän. 


Someasiat oli huomioitu, tagi pisti heti ensinnä silmään. Pakkaus oli tyylikkäästi mustaa, valkoista ja kultaa. Ja sitten se kakku. Ostin almond raspberry mousse -kupparin (eiks tää ole aika hyvä lyhenne?). Kuorrutetta oli runsaasti ja mielestäni se oli voiperäinen. Ja kyllä vain, kun tarkastin menusta se oli "almondbuttercream". Kakkuosa maistui valkoiselle kakkupohjalle, mutta siitä olisi pitänyt tunnistaa manteleiden maku. Kakkunen oli täytetty vadelmamoussella. Täytettä oli sen verran pikkiriikkisen, että piti laittaa lukulasit päähän ja ihmetellä. Odotin, että täyte tursuaisi haukatessa poskipäille ja leualle, mutta puraisu huuleen oli lähimpänä. Ajatus kakusta oli herkullinen, mutta asteikolla 4 - 10 tämä oli sellainen vankka 7-. Aika tavanomainen kaiken kaikkiaan ja vähäinen mousse oli pettymys. Testiryhmän usko kuppikakkuihin ei kuitenkaan horjunut, tämän täytyi olla ns. maanantaikappale. 

Ulos tullessa heitin vielä kaihoisan katseen lehmän suuntaan. Siinä on lehmällä mukava työ, katsella asiakkaita.

Aiemmat tv:stä tuttuihin leipomoihin tekemäni käynnit löytyvät täältä: 

Georgetown Cupcake, Georgetown, Washington D.C. - TLC-kanavan DC Cupcakes

Olen pudonnut suomalaisesta ohjelmatuotannosta sen verran, että pyöriikö siellä vastaavanlaisia ohjelmia joissa leipomot kilpailisivat keskenään? Mielestäni formaatti on aika metka: ensin leivotaan hiki hatussa johonkin tapahtumaan useamman kilpailijan voimin, lopuksi on enää kaksi leipuria vastakkain ja tapahtuman järjestäjä & ehtoisa tuomaristo päättää voittajan. Olisi kiva käydä suomalaisessa tv:stä tutussa leipomossa. 


❤:lla Johanna, ruokakriitikoksi ryhtyneenä

11 comments:

  1. Täällä ei ole leipomoista ohjelmaa (vielä).Ravintoloiden kunnostuksesta kyllä "Kuppilat kuntoon" nimisiä.Ei ollut sun kuppikakkuelämäys sitten niin erityisen makuelämys!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kuppilat kuntoon oli kai mukaeltu siitä Gordon Ramseyn sarjasta. Joskus näin pienen mainospätkän, jossa Sukula ripitti ravintolan pitäjää. Vaikutti ihan hyvältä versiolta. Ramsey oli kyllä joskus tosi ilkeä niissä omissa ohjelmissaan.

      Kuppikakun syvin olemus ei ehkä ole mulle avautunut. Harvoin saa todella onnistuneita kuppareita. Marjamuffinssit ovat enemmänkin mun makuun.

      Delete
  2. Oh no! Täällä pyöri muutamia kausia "Koko Suomi leipoo" -ohjelma, jossa yksityishenkilöt kisailivat. Mäkin vierailin ohjelmassa historiallisena piikahahmona about 3 + 2 sekunnin välähdyksissä :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Wau! Nyt mulla on todistetusti tv:stä tuttu kommentoija blogissa! Olisi varmaan muuten hauska ohjelma katsoa. Esim. mun äiti oli ihan tavallinen leipuri, mutta voi sitä osaamista. Repertuaaria oli karjalanpiirakoista kakkuihin, leipää... ihan kaikkea. Harmi, kun ei tullut aikanaan paremmin seurattua.

      Delete
  3. Mie niin ootin, että testasit toisenkin tuon "maanantaikappaleen" lisäksi :)
    Olen käynyt kahdessa Suomen paras leipomo -ohjelman myymälässä. Kyllä ne vaan osaa niin hyvin telkkariin kuvata sen myyntipisteen, että todellisuus yllättää. Negatiivisesti. Toinen leipomo oli tuttu entuudestaan ja nähnyt parhaimmat päivnsä, toinen yllätti pienuudellaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Anteeksi. Tässä nyt lukijalle aiheutetaan pettymys :( Oishan mun pitänyt tietysti varmistaa laatu jotenkin, mutta kun ne apumiehetkin söi jätskiä.

      Kyllähän telkkarissa saadaan moni asia näyttämään omanlaiseltaan. Tällainen sarja siis on ollut. Pitää googlailla. Jos joskus pääsen Suomeen, niin pitää poiketa tv:stä tuttuun leipomoon.

      Muuten, jos Jyväskylään suuntaat niin siellä Elonen ja Mummin pullapuoti olivat omaa luokkaansa. En tiedä ovatko vielä toiminnassa ja samoilla tekijöillä, mutta esim. Mummin pullapuodin ambrosiatorttu vei kielen mennessään. No nyt mä täällä kuolaan...

      Delete
  4. Olen käynyt yhdessä Suomen paras leipomo-sarjan leipomossa. M-Bakery Turusta voitti sen kauden. Ihan hyviä leipomuksia!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ja nimi pistettiin korvan taakse. Tosin saattaa mennä tovi ennen kuin Turkuun saakka pääsen :)

      Delete
  5. Todella upeita:) Itse en ole mitenkään innostunut kuppikakuista (siis syömisestä) mutta tykkään kyllä tehdä sellaisia. TÄälläkin on joitakin cupcake-paikkoja, ja hienoilta näyttävät.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Fiilikseni ovat vähän samanlaisia. Usein kakku on upea, mutta maku ei vastaa ulkonäköä. Mutta sitten kun kaikki on kohdillaan, a vot! Meillä oli pikkuleipimo tässä lähellä ja maut olivat mun suun mukaisia. Varmaan sitä varten lopetti. Mun maku ei ole vielä ihan täysin amerikkalainen.

      Delete
  6. Olihan täällä kaksi kauta se Suomen paras leipomo-ohjelma. Meidän paikallinen; Huovisen leipomo sijoittui toiseksi. Heidän Hangenierä-leivos taisi olla Suomi 100-juhlavuoden kilpailussa voittajaleivos. Mustaherukkaa, kauraa ja valkosuklaata, oikein ihana!

    Minä en noista kuppikakuista niin perusta; sotkuista syötävää. Ihan tavallisia muffinsseja meillä tehdään kyllä useinkin. Suuret Amerikan muffinssit suklaapaloilla höystettynä ovat suosikkeja ja niitä pyydetään aina synttäreille. Mutta tosiaankaan, mitään voi-sokeri, kerma tms. kuorruteita en laita.

    Kakkuohjelmia olen paljonkin seurannut ja kyllähän ne amerikan kakut on aika erlaisia verrattuna suomalaisiin kakkuihin. Tätekakut pönöttävät tunteja kaikessa komeudessaan ja muodoissaan pöydillä, kuorrutettuna kaikenlaisilla massoilla ja koristeilla. Ovat aika kiinteitä ja jäsäköitä.
    Me kun ollaan totuttu siihen että kermakuorrute tuppaa lämpenemään aika äkkiä. En kyllä itse noista massoista piittaa ollenkaan ja voi-sokerikuorrutteetkin on ihan nou nou. Tosin, en ole kakkujen ystävä; kermakakku menee mansikoilla ja sacher on mu ehdoton suosikki sielläkin tosin täyty sisälä olla aprikoosihillon kaverina suklaakermavaahtoa ja silloin kun oikein halutaan herkutella, teen sacherin itse parhaaksi testaamallani ohjeella.

    Tanja

    ReplyDelete