Monday, July 9, 2018

Mä tykkään susta

Mua on aina viehättäneet sanat "mä tykkään susta". Vähemmän mahtipontisia kuin "minä rakastan sinua" ja hetken mukanaan tuomia. Niin kai ne rakastamisetkin ovat, mutta tykkääminen tuntuu jotenkin perusolemiselta, selkärangasta hiipivältä. Ihan kuin silloin, kun kakarana enstexkankaiset toppavaatteet päällä laskettiin pulkkamäessä ja otettiin kaveria kädestä kiinni, litimärkinä mutta valmiina uuteen laskuun. Tosin rehellisyyden nimissä täytyy tunnustaa, että mulla ei tainnut vielä enstexejä olla. Olen vähän vanhempaa ikäpolvea. Olin vain märkä ja kylmissäni.


Ajattelen myös niin, että puheet on puheita. Varsinkin juhlapuheet. Teot puhuvat puolestaan. 


Suklaakroisantit ovat olleet suurta herkkuani siitä saakka, kun Pariisissa niitä maistoin 90-luvun alussa aamukahvin kanssa. Sen jälkeen olen etsinyt suklaakroisantteja, vertaillut makuja ja yrittänyt palata Pariisin tunnelmiin. 


Mies lähti moottoripyöräilemään tyttären kanssa sunnuntaiaamuna. Tuliaisina kotiin tuli suklaakroisantteja. Mies tietää mun intohimoni. Maitokahvi, kroiskut, ce la vie. 


Me ollaan miehen kanssa toisinaan toistemme kurkuissa kiinni varsin ansiokkaasti (siis verbaalisesti) ja rähinää voi kestää päiväkausia. Yleensä siinä vaiheessa kun useamman lepyttelykerran jälkeen alan olla sitä mieltä, että pitäköön tunkkinsa alkavat mannerlaatat pikkuhiljaa liikkua. Mutta niin kauan kun suklaakroisantteja ilmaantuu tiedän, että "mä tykkään susta" ja " mä susta". 

❤:lla Johanna, nyrkit tanassa ja kroisantti hampaissa

26 comments:

  1. Niin samaa mieltä kuin sinä, että tuo "mä tykkään susta" on paljon luontevampi kuin "minä rakastan sua". Kun oikein mietin, niin olenkohan koskaan käyttänyt tuota rakastan-ilmaisua. Kroisantit eivät ole oikein minun himoittavien herkkujen listalla. En tiedä miksi. Eivät ne pahoja ole, mutta omassa suussani ne eivät vaan oikein maistu miltään. Suklaisia en olekaan saanut. Ehkä ne maistuisivat, sokerihiiri kun olen!
    Mukavaa päivää sinulle! Tai teillä taitaa olla yö.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, kello kolkuttelee jo pikkutunteja. Mä olen tällainen yökkö. Aamulla nukkuisin pitkään ja illalla jatkaisin mielellän pikkutunneille.

      Mä olen kroisanttien suhteen hyvin skeptinen. Sen pitää olla lehtevä, vähän rasvainen, ilmava. Ransklaiset suklaiset ovat omaa luokkaansa. Tämä ei ihan ollut maalissa, mutta tällä mantereella syödyistä oikein oivallinen.

      Mikä siinä onkaa. ”Mä tykkään susta” lipsahtaa ilmoille aika kivasti. Sitten kun pitää lausua, siis todella lausua, ”minä rakastan sinua” niin alkaa kuulostaa jotenkin melkein hassulta. Lapsien kanssa voin onneksi todeta ”I love you” ja kaikki taidamme ymmärtää mistä on kyse.

      Delete
  2. Ooh, mikä tyyny! Voi ihanuus! Ja se herkkuja tuova mieskin ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mä rakastuin tähän tyynyyn välittömästi. Joskus pitää vähän toppuutella herkkujen kanssa, sillä mun vyötärö ei kestä enää samalla tavalla suklaata :)

      Delete
  3. Ihana♥♥ ja namm suklaakroisantit..:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mua ei ollenkaan haittaisi aloittaa päivä suklaakroisantilla. Tässä meillä lähellä ei vain ole leipuria joka tekisi.

      Delete
  4. samaa mieltä minäkin.Rakkaudesta helpompi puhua pienille kuin aikuisille.Tykkääminen helpompi sanoa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se rakastaminen on jotenkin niin juhlallista. Rakkauksia kun täällä vakuutellaan, niin mä aina varmistan että tykkäätkö kanssa. Se on mulle jotenkin melkein lujempaa tekoa kuin rakkaus :)

      Delete
  5. Niinpä, muistan kun kuiskattiin toisllemme, mä tykkään sinusta. Ihanasti sanottu.
    Kiitos kun vierailit blogissani, niin minäkin löysin tänne.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiva Sylvi kun tulit vastavierailulle! Ja mä löysin sun toisen ihanan blogin. Siellä olikin silmäniloa yllin kyllin :)

      Kyllä ne tykkäämiset on vain tärkeitä. Juuri muistelin, kun koulutien aloitin naapurin pojan kanssa ja käsi kädessä käveltiin.

      Delete
  6. Juuri noin, sanonta minä rakastan sinua kuulostaa jotenkin ulkoaopetellulta, kuin elokuvissa eikä se istu suomalaiseen suuhun. Tykkään susta tarkoittaa ihana samaa, ja täällä ukkokulta viljelee päivittäin sanaa ”kulta” mutta minä olen vähän arkisempi joka ajattelee niin kuin suomalaiset yleensä, että ”ilmoitan sitten kun asiat muuttuu” ;) Melkein päivälleen 36 vuotta sitten mentiin kihloihin lyhyen seurustelun jälkeen ja siitä parin kuukauden päästä naimisiin. Suklaapatukka ”Tupla” on meillä merkkinä siitä että mannerlaatat ovat vielä paikoillaan :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihana! Rakkaus ja rakastaa on jotenkin hankalia sanoja, eivät tosiaankaan suusta solahtele helposti. On ärrää ja koota, ässäkin sihahtaa. Tykätä on taas aika helppo. Meillä taitaa olla vähän samalla tavalla, mä olen vähän kitsas näissä tunteiden ilmauksissa. Toisaalta yritän sitten tehdä niitä tekoja, ostaa ja kokata ruokia joista toinen pitää, antaa katsoa telkkaria kaikessa rauhassa.

      Tupla on muuten meidän lasten lempikarkki. On yhtä juhlaa jos Tuplaa jostain ilmaantuu :)

      Delete
  7. Riippuu vähän kielestä; tuli vaan mieleen se kun Venezuelassa kaikki kutsuvat muita rakkaakseen;D Mutta totta, teot ovat niin paljon tärkeämpiä kuin sanat, ja ihanaa että sait suklaacroissanttisi,toivottavasti oli oikein lehtevä ja herkullinen:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Totta! Se kyllä on niin kielestä kiinni. Mua ei haittaa vaikka täällä kaupankanssa sanookin darling tai sweetie. Se tuntuu ihan kivalta. Vielä 10 vuotta lisää täällä ja ehkä mäkin osaan kutsua kaikkia darling :)

      Oli se hyvä kroisku, mutta kyllähän ranskalaiset tämän ovat mestaroineet ihan omalle tasolleen.

      Delete
  8. En ole kyllä mitenkään ruotsinkielinen, mutta jotenkin minun korvissani kuulostaa niin kivalta, jag älskar dig.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tykkään myös! Se älskaaminen on jotenkin niin kivankuuloista. Mä olen aina tykännyt ruotsista ja itse asiassa olin siinä jotenkin luontevampi kun englannissa. Vieläkin miehen kanssa puhumme keskenämme ruotsia, kun ei haluta lasten ymmärtävän. Lapset aloittavat silmien pyörittelyn ja mitä nyt. Ja sitten meistä jompi kumpi käyttää vahingossa enlanninkielistä salaa ja salaisuus on paljastettu :)

      Delete
  9. Ihana postaus ja niin kauniisti kirjoitettu. Tykkään susta on kyllä niin paljon mutkattomampi, kuin pömpöösi Rakastan sinua. <3

    Ihanaa viikon jatkoa <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Tiia. Tämä täkäläinen ilavjuukin on jotenkin soljuvampi. Hauska kuunnella, kuinka ihmiset päättävät siihen puhelut ja ravintolaillat ❤️

      Delete
  10. Voi suloisuus miten ihana postaus♥ Nuo suklaacroisantit on aivan ihania..ja niin on sinun miehesikin:) Saakohan mikään helpommin hymyä huulille kun kuule toiselta sen mä tykkään susta..onhan se sööttiä:) Kauniita kesäpäiviä♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Päde! Lapset ovat tässä palautteenantomuodossa ihan omaa luokkaansa. Tosin kyllä sieltä tulee aika helposti myös, että paha ms. Johanna, bad ms. Johanna jos ei mene ihan mielitekojen mukaan.

      Ihania kesäisiä päiviä Päde!

      Delete
  11. Näinhän se menee:samaa ihmistä voi sekä rakastaa että melkein vihata!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kun on tunteet :) Sen niminen elokuvakin taisi olla, vanha kotimainen. Muistaisin sitä katsoneeni joskus aika pienenä tyttönä.

      Delete
  12. Olipa mukavaa luettavaa ♥ - ihanaa kesän jatkoa toivottaen Ronja

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Ronja! Ja tervetuloa lukijaksi. Meillä päivä taas näyttäisi alkavan kuumana ja lämpenevän reilusti yli 30 C. Yöllä onneksi vähän satoi ja ukkosti, hetken on raikkaampaa. Ihanaa kesää!

      Delete
  13. Haha, ihana postaus. <3 :D Tuli hyvä mieli. Niinhän se on, että rakkaimmat ihmiset saavat meissä aikaan voimakkaimmat tunteet laidasta laitaan. Ja riitelykin on joskus ihan suotavaa, sovinto vielä tärkeämpää. Parempi tämä kroisanttitaktiikka kuin päivien mykkäkoulu!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Totta. Sitä kun on niin lähellä toista ihmistä, vähän kuin itsensä kanssa kamppailisi :) Meillä kyllä välillä on mykkäkoulujakin, tosin ei omalta puoleltani. Rakentava riitely on taitolaji, meillä tahtoo mennä vielä amatööripuolelle. Mä olen rauhaa rakastava, mutta kyllä kunnon tuuletus on joskus paikallaan. Kiitos, sanoitpa kauniisti.

      Delete