Thursday, May 17, 2018

Kevätkynnöt ja -kylvöt

Muutama viime viikko on mennyt kyntäessä, vähän kuin olisi savessa tarponut. Töissä on ollut paljon peruuntumisia ja sitten olenkin ihmetellyt, että mitä tänään tehdään. Tekemistä toki on, kylvettävää olisi vaikka kuinka. Siis noin kuvaannollisesti. 

En muista tällaista kukintaa. Kaikki tuntuu kukkivan ja runsaasti. 

Golfkenttä alkaa olla jo vihreä. Tämä kuva on viikko sitten otettu ja vihertää taas hiukan enemmän. 

Päivittäisen lenkkini varrelta, melkein vastapäätä omaa taloamme.

Suomessakin on lämpöä riittänyt ainakin lehtitietojen mukaan. Meillä lämmöt jysähti 30 C asteen tienoille pari viikkoa sitten ja ulkona ei päiväsaikaan enää kauheasti viitsi touhuta. Punkkikesä taitaa olla pahin. Reilu viikko sitten poistin reidestäni yhden punkin ja samalla tajusin, että selässä ollut pahkura onkin varmaan punkki. Se ehti olla selässä viikon. Luulin sitä luomeksi, jota olin raapaissut ja mieskin teki saman johtopäätöksen. Varoin raapimasta ja repimästä, ihosyöpää googlailin. Pesin varovasti, ettei vain ratkea enempää... Olen nyt antibioottikuurilla ja toivon, että ei olisi sen kummempaa edessä. Selässä ollut punkki on Lone Star tick ja yksi sen levittämiä sairauksia on liha-allergia. Kaikkea muuta saa syötyä paitsi punaista lihaa. Muita neurologisia ongelmiakin on tarjolla ja oireet alkavat kolmen viikon kuluttua puremasta. Mulla on nyt koko ajan sellainen olo, että punkkeja vilistää ympäriinsä. Ja kun punkkeja ei vilistä mielikuvissa, niin sitten alkavat muut oireet muka vilunväreineen ja päänvihlomisineen. 

Tytär teki päätöksensä yliopiston suhteen muutama viikko sitten. Syksyllä suunnataan kohti Eurooppaa. Toivon, että pääsen saattamaan. Lapsi on onnellinen päätöksestään ja yritän tukea parhaani mukaan, vaikka olisin toivonutkin tyttären jäävän lähemmäksi. 

Poika oli kahden, tai oikeastaan kolmen, vaiheilla vielä pari viikkoa sitten. Hän otti koulusta vapaapäivän ja ajoi kolmisen tunnin päähän tutustumaan yhteen opinahjoon. Oppaana oli tuttu kaveri tästä meidän naapurustosta, poika joka on opiskellut yliopistossa kolme vuotta.  Kaverukset olivat kierrelleet kampusta ja poika pääsi käymään monissa opetustiloissa katsomassa ihan läheltä mitä tapahtuu. Kotiin palasi valintansa tehnyt nuorimies. Onneksi yksi jää edes lähemmäksi :)

Takapihan pensas


Takapihalta

Toissaviikonloppuna oli vuotuinen pihakirppis. Pääsin n. 100 tavarasta eroon, etupäässä vaatteita. Mulla on vakioasiakkaita, jotka tulevat katsomaan olisinko myymässä. Hinnoittelen kaiken dollari per kappale, joten päätä ei tarvitse vaivata ostajan eikä myyjän. 

"Lakkiaiset" tai "ylioppilasjuhlat" ovat oma lukunsa. Graduation day on vasta lähempänä kesäkuun puoltaväliä ja juhla alkaa illalla klo 20. Valmistuvilla on tietysti kaapu ja hattu, mutta sen lisäksi on tarkka dress code miten tilaisuuteen pukeudutaan. Olemme miettineet juhlapäivää ja nyt näyttää siltä, että järjestämme pari erillistä tilaisuutta. Osan kanssa illastamme yhtenä iltana ja lähinnä lasten kavereiden kanssa grillataan sitten toisena päivänä. Nämä ovat niitä hetkiä, kun todella surettaa ettei ole sukulaisia lähempänä. Onneksi lapsilla on paljon kivoja ystäviä. 

Ostimme myös uuden sijoitusasunnon. Paitsi emme sitten ostaneetkaan. Tarjous tehtiin, vastatarjous tuli takaisin, vastattiin ja kaupat lyötiin lukkoon. Kohteen tarkastuksessa paljastui, että kaksikerroksisen asunnon yläkerrassa ei toiminut ilmastointi koska ilmastointiputki oli poikki. Pari muutakin vikaa löytyi. Myyjät eivät suostuneet tulemaan hinnassa vastaan ja vetäydyimme kaupasta. En ymmärrä miten kukaan on voinut asua yläkerrassa, kun ilmastointi ei toimi. Sen toimimattomuus on täytynyt huomata. Onneksi tarjous ja kaupat tehtiin heti valmiiksi asuttavasta asunnosta, ei korjausta vaativasta asunnosta. 

Korkea katto sijoitusasunnon olohuoneessa ihastutti ja takka on aina paikallaan.

Myyjän stailauksia


Kukkiakin oli aseteltu sinne tänne

Äitienpäivänä sain vain olla möllötellä. Perhe teki lounaan ja tarkoitus oli illalla lähteä ulos ruokailemaan. Alkoi kuitenkin näyttää siltä, että aika käy viikonloppuna niukaksi yhdellä jos toisella ja varovaisesti ehdotin että jos peruttaisiin varaus ja tilattaisiin pizzat. Kannatus oli yksimielinen. Lapset olivat tehneet kortteja, mies luovutti pussillisen salmiakkia kätköistään & kukkasia ja tytär oli käynyt lahjaostoksilla. 

Tyttären lahja äitienpäivänä

Tytär tuntee mun maun. On aika huikeaa saada sellaisia lahjoja, joita toivoisi saavansa. Paketointikaan ei olisi voinut olla enemmän nappiin.  Paketista paljastui niin sielun- kuin ruumiinravintoakin, runo- ja keittokirja. 


Ja sitten on tietysti ne vuosikymmenen toiset häät. Lauantaiaamuna on tarkoitus nousta neljältä aamulla katsomaan kuinka Isossa-Britanniassa juhlitaan. Morsian on joutunut aikamoiseen ryöpytykseen, sanonta perhe on pahin on taas pitänyt paikkansa. 

❤:lla Johanna

18 comments:

  1. Vai on sielläkin kuuma. Täällä on ollut monta päivää helteistä. Eilen ukkosti ja satoi ja nyt on viileämpää. Sopii minulle, sillä hellepihalla ei jaksa tehdä mitään. Punkit ovat varsinainen (vaarallinenkin) riesa. Meillä koiralla punkinkartoitusainetta niskassa. Toimii hyvin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mahdottoman hyvä termi tämä hellepiha. Meillä on selllainen piha yleensä toukokuun puolesta välistä syyskuulle. Onhan se kiva, kun aurinko paistaa mutta mulle vähän liikaa.

      Punkit on viheliäisiä. Onneksi Felixin karva on vaalea, punkit erottaa aika nopeasti. Tämä kesä näyttäisi olevan runsaampi kuin koskaan. Viime kesänä irrotimme Felixistä alle 5 punkkia, tarkastamme joka ilta. Nyt on jo löytynyt kaksi.

      Delete
  2. No kuuma on ollut täälläkin, jopa liiankin kuuma minun makuuni. Nyt on sitten taas aikas viileää. Ihanasti kukkii kaikki siellä ja kauniissa ympäristössä saat asua. Kiva että lastesi tulevat opiskelupaikat ovat selvillä, niin on äidillä yksi huoli vähemmän.
    Noi punkit ovat kyllä yksiä peijakkaita! Mulla ollut jo viisi punkkia kiinni ihossa ja kesä ei ole vielä alkanutkaan!
    Mukavaa alkavaa kesää kuitenkin, punkeista huolimatta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Viisi punkkia! Voi hyvänen aika. No, kyllä tämä yksi yli viikon majaillut nostattaa myös karvat pystyyn. Sama juttu meillä, kesä ei ole vielä edes oikeasti alkanut. Johtuvatko nämä punkitkin muuten ilmastonmuutoksesta? Lapsuudestani en muista yhtä ainutta punkkia.

      Jep, on se hyvä että päätös on tehty. Omalta ja lasten kannalta. Ja varsinkin lasten. Onhan tämä aika hurjaa aikaa, kun vuosi pari sitten auttoi vielä lapsia valitsemaan valinnaisaineet ja nyt valitsevat yliopistonsa ihan itse. Esimerkiksi tytär olisi voinut valitan yhden maan parhaista julkisista yliopistoista, vaan ei. Jokainen me kuljetaan oma tie ja siihen vain pitää tyytyä :)

      Mutta pysytään kaukana niistä halvatun punkeista!

      Delete
  3. Suomessa on ollut upeat kelit, nyt vähän viileämpää, mutta uutta lämpöaaltoa on lupailtu jo ensi viikoksi. Sopii kyllä, tätä on odotettu koko pitkä talvi.

    Ikävä tuo punkkijuttu, asun itsekin punkkialueella mutta en ole ainakaan toistaiseksi huomannut punkkeja ihollani. Koetan kyllä aina tarkistaa ihoni luonnossa liikuttuani, mutta punkit voivat olla nin pieniä, ettei niitä huomaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Suomen kesä on kyllä ihana. Tosin hellepäivät olivat aika tukalia, kun sillon 20 vuotta sitten ei tavalisissa asunnoissa, eikä autoissa, ollut ilmastointia. Mulle punapäälle oli ihan liikaa. Juuri muutama tunti sitten ehdottelin miehelle eläkepaikaksi Appalakkeja, siellä olisi vuoristojärviä joissa kesäkuumallakin pärjäisi. Ilmankosteus on 70-80% luokkaa ja lämpö 30 C asteen tietämillä, ihan kuin saunassa olisi.

      Meillä punkit ovat lisääntyneet hurjasti. Rocky Mount Rash on yksi tauteja, joita punkit levittävät. Aika fataali sellainen ja meidän osaltiossa yleisempi kuin muualla. Luulen, että pikkuhiljaa lääketeollisuus alkaa keksiä vastalääkkeitä.

      Delete
  4. Nuo punkit ovat kyllä todellinen vitsaus ainakin täällä Varsinais-Suomessa ja sanotaan että peurat ovat niiden pahimpia levittäjiä.Toivottavasti ab-kuurisi tehoaa eikä tule muita ongelmia. Anteeksi uteliaisuuteni mutta onko Euroopan yliopistoissa samat lukukausimaksut amerikkalaisille kuin eurooppalaisille? Varmasti tulee ikävä tytärtä kun opiskelee toisella mantereella mutta nykyään sentään skypet ym. Vielä piti kysyä että onko siellä tyypillistä ostaa omakotitalo sijoitusasunnoksi; täällähän ovat useimmiten asunto-osakkeita...ja huomenna minäkin menen kuninkaallisiin häihin (tosin vain telkun välityksellä). Ihanaa viikonloppua sinulle ja perheellesi! - Rida

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mulla on sellainen käsitys, että näitä meidän metsäkauriita jossain vaiheessa tuotiin Suomeenkin tarkoituksella. Yhden metsäkauriin nahassa voi olla n. 2000 punkin munaa, joten siitä se leviää. Meidänkin pihamaalla käyvät metsäkauriit kääntymässä.

      Amerikkalaiset maksavat amerikkalaisten hinnat eurooppalaisissa yliopistoissa :( Tyvärr.

      Nyt en ole ihan varma näistä sijoitusasuntojen laaduista. Meillä tässä naapurustossa on muutama omakotitalo vuokralla. Yleisin tarina kai on se, että työn perässä muutetaan jonnekin muualle ja talo pistetään vuokralle. Omistusasuntojen osto ja myynti on mun mielestä täällä erilaista kuin Suomessa: talo on hyödyke joka vaihdetaan kun tarve vaatii. Ammattilaiset vaihtavat maisemaa mielestäni useammin ja helpommin kuin Suomessa. Työn perässä matkustetaan.

      Vain muutama tunti ja häät alkaa :) Olen jo ihan täpinöissäni.

      Delete
  5. Onneksi lapsuudessa ei punkkien vaarallisuudesta ollut tietoa. Sitä ei olisi uskaltanut liikuskella pusikoissa ja marjametsässä ollenkaan. Ei ole kiva odotella viikkokaupalla, ilmeneekö oireita. Meidän koirakaverista olen napsinut jo muutaman punkin pois. Pitäisi punkkipanta hankkia.

    Ei ole kiva kolmenkympin lämpöaalto tähän aikaan vuodesta. Ihana, hennonvihreä kevät menee niin nopeasti ohitse ja kukkien loistosta ennättää nauttia vain hetkisen.

    Mukava kuulla, että nuoret ovat päättäneet opiskelupaikkansa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mä en muista lapsuudestani yhden yhtä punkkia. Itikoita ja ampiaisia, mutta ei punkkeja.

      Olet oivaltanut meidän kevään lyhyen ja traagisen tarinan: pari kolme viikkoa on kevättä ja sitten mennään 30 C ja yli päivälämpötilojen kanssa syyskuulle. Eikä se lämpö, mutta ilmankosteus. Kuin saunassa olisi mutta ilman KUNNON löylyjä. Päiväsaikaan on sisätiloihin vangittu.

      Jep, helpotti kun saatiin päätökset aikaiseksi. Rahoitus on sitten se isompi juttu. Molemmilla hyvän matkaa yli $20 000 per vuosi. Hmmm.

      Delete
  6. Meillä on tosiaan ollut upeat helteet ja olen nauttinut joka minuutista. Jatkuva helle on tietysti toinen juttu. Niin ne lapset tekevät valintoja ja menevät eteenpäin. Minusta pitäisi tulla mummu näinä päivinä. Jännää, outoa ja ihanaa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllähän lämmin sää saa iloiseksi. Meidän helteet käyvät vain tosi sukkelaan painostaviksi, ilmankosteus alkaa tuntua tukalalta.

      Onnea mummulle! Kohta siis. Miltähän sekin sitten aikanaan tuntuu... OMG.

      Delete
  7. Täällä myös tulee katsottua häät tänään.Lämmintä on omlut,mutta jo viilentynyt.Tytär oli Bostonissa ja siellä oli juuri se helleaalto tullutkin,hän ei ollut varautunut niin kuumaan keliin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Eikös ollut ihanat! Olin kyllä kyynelissä ja monta kertaa. Voi miten rakastuneena Harry katseli Meghania. Ja toisinpäin.

      Nämä meidän helteet ovat aikamoisia... vielä vuosienkaan jälkeen en oikein siedä, vaikka sellainen reilut 30 C astetta kohtalaisen ilmankosteuden kanssa meneekin. Mutta kun se ei vaan pysy siinä...

      Delete
  8. Onpa ihana että siellä on valinnat tehty, onnea siitä! Varmasti on alkuun haikeaa,mutta toivotaan että siihen tottuisit pian♥ Mukavan lämmintä on täällä meilläkin ollut ja jotenkin ihan outoa kun useana keväänä tätä aikaa on vielä ollut melkein lumi maassa:) Siellä on kyllä kaunista ja niin upean vihreänvehreää! Nuo punkit on sitten ällötyksiä..jaiks:( Kaunista kevätpäivää ja ihanaa kevättä sinne teille♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sun kommentin jälkeen helteet ovat vain uutisten mukaan jatkuneet. Uskomatonta!

      Tämä collegehomma on kyllä ihan erinäköistä kuin äkkiarvaamatta uskoisi: kiintiöt, urheilijat, hyvinkirjoitetut hakemukset - melkein kaikki puskee sen ohi kuinka paljon kuitenkin olet tehnyt töitä. Ja mihin rotuun satut kuulumaan. Yksi meidän läheinen hyvä college on haastettu oikeuteen, kun otti viime vuonna liikaa valkoisia nuoria miehiä. Harmi, tänä vuonna mm meidän valkoinen nuori mies tästä kärsi. Mun pitää tästä tehdä blogipostaus.

      Delete
  9. Yh, punkit on inhottavia! Mie koin ekan punkinpureman viime kesänä Saaremaalla ollessani, ja olin vielä ennen reissua miettinyt, pitäisikö ottaa rokotus, kun siellä niitä on... Noh, onneksi ei mitään oireita tullut. Tarkkana noiden ötiäisten kanssa saa olla. Mutta nautitaan nyt niistä huolimatta keväästä ja kesästä siellä ja täällä! :) Onnea lapsille opintoihin ja mukavaa viikkoa sinulle! Takapihan pensaasi näyttää jonkinlaiselta alppiruusulta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ah, alppiruusu. Olen miettinyt, että onpa kaunis ja mikä kumma. Googlaamaan. Tämä on tämä vaikeus, kun ei tiedä mitä kasveja pihamaalla on.

      Mulla on nyt punkkikammo. Itikat (siis hyttyset eikä Pohjanmaan lehmät) tykkää musta kovasti. Käsivarren kun ulos pistää niin jo on paukama poikineen. Ja nyt sitten punkit. Mulla on niin inhottava olo siitä, että punkki oli selässä ainakin viikon.... I hate it.

      Lapset todellakin tarvitsevat kaiken onnen. Ja onnentoivottelun. Kiitos Sinulle! Olen nyt yrittänyt järkkäillä ”yo-juhlia”, mutta kaikki ne perhetutut jotka täällä ovat ovat kiireisiä. Välillä tulee mieleen, että this sucks: olen huolehtinut että olen tuttujen lasten juhlissa varsinkin silloin kun muuta sukua ei ole tiedossa. Toisinpäin...

      Delete