Tuesday, March 27, 2018

Leikkokukkapuutarha, täältä tullaan!

Kun mies ja tytär olivat Euroopassa tämä hiiri hyppeli pitkin pihoja. Ikävä kyllä sää oli viikonloppuna viileänpuoleinen ja välillä piti hypellä sisälle lämmittelemään. En mä paljon aikaiseksi saanut, mutta mielessä kaikuivat Ansun sanat Tuuliannikan tuvassa -blogista, kun hän kommentoi edelliseen kirjoitukseeni: "Puutarhaharrastus voi olla juuri niin pienimuotoista kuin itse jaksaa. Suurta iloa pienestä kukkapenkistä 😀" . Innostuin näistä kannustavista ja viisaista sanoista. Pikkuhiljaa edetään. 


Ihana keväinen lahjapussi, joka piti ostaa suklaiden pakkaamiseen :)
Orvokintaimet vähän isompiin ruukkuihin


Yläkuvan aluetta perkasin. Se on meidän erillisen autotallin (talon yhteydessä on oma autotallinsa parille autolle ja tänne menee sitten kolmas) sivulla. Edellinen asukas oli tähän laittanut kasvamaan ainakin laventelia ja sitruunamelissaa (luulen niin, tuoksuu sitruunalle) ja jokin pensaskin tähän on istutettu. Laventeli on kadonnut. 


Aika paljon sain alueelta nykiä ja vielä jäi kitkettävää. Tykkäsin, kun oli vähän viileämpi ja ei tarvinnut pohottavan auringon paahteessa ahertaa. Onkohan tuo alemman kuvan kasvi sitruunamelissa? Luulisin niin, sillä lehdet tuoksuvat sitruunalle. 


Täkäläisittäin uudetkin talot ostetaan niin, että rakennuttaja rakentaa ja ostaja ostaa. Pihasuunnitelma ja istutukset ovat valmiina, niitäkään ei tarvitse murehtia. Vanhan kotimme ostimme uutena ja siihen oli jätetty meille postilaatikon ympärys vapaaksi itseilmaisua varten. Tämänkin talon pihamaalla on pensaita, puita ja kukkia jotka ovat olleet alusta alkaen rakennuttajan toimesta. Onneksi, muuten meidän piha olisi aika tyhjä. Rakennuttaja on yleensä firma, jolta talo sitten osteaan. Tätä alakuvan kasvia olen ihmetellyt, että mikä kumma se on. Sitä on istutettu useampaan kohtaan takapihalle kiertämään taloa. Aika pöheiköksi äityy ja taitaa siinä olla kukkiakin jos oikein muistan menneiltä kesiltä (ok, tämä nyt paljastaa sen etten ole mikään hortonimi kun en muista onko kukkia vai ei). 



Lasten isoisovanhempien synnyinseuduilta on tämä alimmainen kuva. Tytär lähetti sen matkaltaan Euroopasta. Tietää, että äiti on heikkona lampaisiin :) Olen viettänyt sikäli onnellisen elämän, että lampaiden keritsemisestäkin on kokemusta. Ja siitä, kuinka loppujen lopuksi saa vetää jalkoihin lampaiden villasta valmistetusta langasta neulotut sukat. Elämä on ihanaa, vaikka neulontataitoni ovat samaa luokkaa kuin puutarhurin kykyni. Ja jos mun leikkokukkapuutarhasta saa yhden kimpun maljakkoon, niin olen onnellinen. Tosin kompastun usein myös tähän: kaunis pitää jättää paikoilleen eli kukat juurilleen eikä mun maljakkoon :)


❤:lla Johanna, ilman puutarha- ja käsityöpeukaloa  

21 comments:

  1. Hellyttävä postaus!Iloa puutarhatöihin! Tuli jo niin ikävä vihreää toukokuuta ja maasta työntyviä kukkasten alkuja.
    Hyvää ja rauhallista pääsiäisenaikaa!
    ps. Laitoin Sinulle postia tulemaan. Saa nähdä, kauanko kuljetus vie aikaa, mutta jospa postman jossain vaiheessa kiikuttaa laatikkoosi terveisiä Suomesta. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tänään kökin pihamaalla niin, että juomalasi nyt tärisee yhdessä kädessä. Kahdessa kädessä sentään on vakaa. Ja iloa ja etenkin ONNEA nyt aloittelija tarvitsee.

      Piipe, olet kyllä eri veto. Kiitos jo etukäteen. Suomi-posti on harvinaista herkkua. Laitan viestiä, kun Thomas the Mailman tuo viestiä Suomesta. Nämä meidän postinkantajat käyvät tutuiksi ja tästä pitääkin tehdä postaus. Kunhan saan kädet taas vakaiksi :)

      Delete
  2. Jännittävää aikaa kun maasta alkaa työntyä sitä sun tätä. Ja kun on vapaata maata voi tehdä suunnitelmia ja kokeilla mitä mielii. Kiva tuo sinun leikkokukkasuunnitelmasi 🌷Meillä on vielä lunta ja pakkasta ainakin tällä viikolla. Kaihoisasti katselen kuviasi joissa kasvua näkyy 🙂 Ihanat ajat edessä. Etenkin kun voi olla omassa pihassa ihan niin ahkera tai laiska kuin huvittaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. No on. Ja kun ei ole aavistustakaan, että mikä nyt taas on kyseessä. Mä haluan tosissaan kimpun pari omalta pihamaalta maljakkoon. Kun taitoa ei ole kovin kosolti niin tarvitaan onnea.

      Meillä on vihertänyt jo hyvän aikaa ja mies ja nuorimmainen päräyttivät nurtsinkin tänään ensimmäistä kertaa. Kauniisti vihertää. Mulle sopisi vähän pidempi kevät. Pelottaa, että kohta ovat lämmöt taas kaakossa ja ilmastoinnin kanssa kärvistellään. Ulos ei ole asiaa kuin aamuvarhaisella ja iltamyöhällä.

      Delete
  3. Onnekas sinä, kun voit jo pihalla jotain puuhailla! Meillä lunta, vaikka kuinka. Mieli tekisi jo jotain siellä tehdä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Lumi on myös kyllä aika mainio elementti. Varsinkin kun sitä ei meillä juuri ole. Tänään trimmasin pensaita ja vetelin rikkaruohoja niin, että käsivarsia pakottaa ja juomalasi ei käsissä meinaa pysyä. No, ehkä tästä skarpataan.

      Delete
  4. Teillä on jo kevät piykällä.On kiva nähdä millainen siitä tulee,kun valmis!Laitatko kuvaa?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Laitan. Sillä sivuehdolla, että ei ole täydellinen mahalasku. Sitten totean sen vain suusanallisesti. Mä olen surkea näissä hommissa. Parvekekukat Suomessa kuolivat järjestään ja sisäkukkia ei ole ollut miesmuistiin, kun kohtalo on karu. Jos saan otettua kohtuullisen kuvan, niin julkaisen. Tässä vaiheessa tosin klausuuli, että julkaisija pidättää kaikki oikeudet julkaisuun :)

      Delete
  5. Ihana postaus <3 Mukavaa, että inspiroiduit Ansun sanoista, niissä piileekin suuri viisaus <3 Voi tuo lammaskuva on niiiiiin ihana <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ansun sanat kyllä saivat ymmärtämään, että a) ei tämä ole niin vakavaa ja b) ilo piilee pienessä kukkapenkissä :) Lampaat ovat aina olleet lähellä sydäntäni, siitä saakka kun pidin sylissäni pientä mustaa lammasta.

      Delete
  6. On sitruunamelissa ylemmässä ja kenties joku kuunliljalajike alemmassa kasvikuvassa. Seuraavia kuvia puutarhasi laiton edistymisestä jo innolla odotellen :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! Sitruunamelissaan päädyin, kun muistin jotain sitruunaista kasvaneen naapurin kasvihuonessa kun olin tenava. Laitan kuvia tästä mysteerikasvista, kunhan kasvaa. Vanhan talon pihamaan kasveista saimme rakennuttajalta listan, mutta eiväthän ne kaikki puskat ja pöheiköt ihan siitäkään selvinneet :)

      Eilen taas kökin pihalla. Trimmailin puskia ja kitkin. Paljon on siistittävää, mutta pikkuhiljaa.

      Delete
  7. Iloea puutarhanhoitoon, ja voin kuvitella että tuolla kesällä on oikein kaunis kukkatarha:) Aiotko laittaa myös kasvisten siemeniä? Minäkin tunnistin tuon sitruunamelissan, mutta tuollahan jo tiedettiin mikä se on:) Hyvää salaateissa ja teessä:)
    Mukavaa pääsiäisen aikaa Johanna:) Lampaat ovat niin ihania:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Jael! Olen nyt oivaltanut jotain uutta: tarkoitus ei ole rehkiä hikihatussa mahdollisimman nopeasti vaan nauttia tekemästään. Tuntuu ihan erilaiselta, kun vain tekee kaikessa rauhassa. Joogan mukanaan tuomia viisauksia.

      Meillä taitaa olla toisessa kohdassa myös minttua. Ihan huumaava tuoksu, kun sormiaan vähän hankaa lehtiin. Mun pitää kokeilla melissaa salaatteihin.

      Lampaat ovat mulle kai jonkinlaisia toteemieläimiä vai miksi niitä sanotaan. Jotenkin vaan niin lutuisia. Ei haittaisi, vaikka pari lammasta tuossa takapihalla käyskentelisi. Kanojen kanssa :)

      Delete
  8. Lampaat on ihania. :) Ja ihanaa, että on muitakin, jotka iloitsevat pienestä! Mie oon ihan pähkinöinä pelkästään yhdestä pussillisesta narsisseja, joita istutin parvekkeelle ruukkuihin syksyllä. Niiden itämistä odottelen innolla. Jostainhan se on aloitettava! Tänä kesänä min parvekkeella kukkii kyllä muutenkin, täksi kesäksi haluan laittaa kunnon istutukset, kun viime kesä meni taloyhtiön parvekeremontissa. ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuossa jo Jaelille vastasinkin, että lampaat tuntuvat omilta, toteemieläimiksi kai niitä sanotaan. Tässä hortonomihommassa olen niin innoissani jos jokin edes itää. Ja siksi musta on ihana lukea puutarhablogeja, kun jotain aina oppii. Mulla ei koskaan varmaan ole kasvihuonetta eikä piha saa ensimmäistä palkintoa (eikä mitään) puutarhanpidossa, mutta itselleni saan iloa kun voin puuhatella ja jokin kasvaa. Mulla kuolee helpoimmat sisäviherkasvitkin hoidin niitä tahi en. Joten jos jotain saan säilymään hengissä olen onnellinen.

      Ollaan me sitten tällaisia pienempimuotoisia puutarhureita :)

      Delete
  9. Ihania suunnitelmia, toivottavasti saat ainakin sen yhden kimpun ��
    Ollaan mieheni kanssa oltu tämä viikko Irlannissa ja miten ihana kun täällä ei ole lunta ja kevätkukat kukkii!! Ei tekisi yhtään mieli mennä takaisin sinne lumen keskelle, ellei muu perhe olisi siellä ��
    Edellisessä kodissa minuun iski ruusuhulluus, joka paikkaan ruusuja vaan! Helppohoitoisia ja kauniita! Ei minun horttonomin taidoilla muuta voi vaatiakaan ��
    Keväisin terkuin
    Anne-Marie

    ReplyDelete
    Replies
    1. Irlannissa! Ei haittaisi ollenkaan :) Teillä on varmasti ihana matka.

      Meilläkin on jonkin verran ruusuja. En ole koskaan mieltänyt niitä helppohoitoisiksi, mutta nyt kun sanot niin ovathan ne vielä elossa :) Varma merkki helppohoitoisuudesta.

      On ollut kaunis viikonloppu. Ihanaa lakavaa viikkoa!

      Delete
  10. Kiva postaus ja todella kauniit kuvat! :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Tanja! On ollut ihana viikonloppu, kaunista ja aurinkoista. Mukavaa alkavaa viikkoa!

      Delete
  11. Suloiset nuo pienet orvokintaimet. Joudumme vielä odottelemaan täällä lumien sulamista, sitten ensimmäisinä orvokit.

    Sitruunamelissa on siitä mukava yrtti, että se sopii yhtä hyvin suolaisten ja makeiden ruokien somisteeksi ja on myös suuhun sopivaa.

    Kuunliljoja ( hosta )on useita kymmeniä erilaisia, ehkä pihallasi on joku lajike niitä, ainakin maasta nousevat piipat näyttävät kuunliljoilta. Meidänkin pihassa niitä kasvaa ja ovat lehtokotilon suosikkeja.

    ReplyDelete