Tuesday, September 5, 2017

Kyllä lähtee - kukkasipulit nimittäin

Meloninkasvatuksen innoittamana olen saanut lujan uskon, että nyt lähtee sipuli kuin sipuli, siemenistä puhumattakaan, kasvuun. Mulla on täällä kohta vahva kasvuyritys johon pitää kai kysellä startuppia. Vieläköhän sitä kanankakkaa käytetään? Tiedä vaikka musta tulisi munafarmari, olisi kakat omasta takaa. Luomumunilla olisi varmaan kysyntää.  Ensi kesänä hyräilen keveitä kesälaulelmia ja keräilen kukkavihkoja omalta pihamaalta. Melko varmasti. 



Alliumin nimi piti googlata. Laukka on suomeksi ja olisikohan tämä jättiläislaukka, kun luvataan kasvavan 30 tuuman mittaiseksi. 76.2 cm näyttäisi olevan tarkka mitta. Nyt tyhmä, mutta innokas, puutarhuri ja kasvuyrityksen (pro)moottori kysyy: onko siitä sipulille jotain haittaa jos sen laittaa maahan jo syyskuussa? Pussin takana sanotaan, että meillä istutusaika on syyskuusta joulukuulle. Jospa vasta laitankin joulukuussa, onko haittaa tai hyötyä? 


En pidä kiitollisuuspäiväkirjaa, mutta usein mietin päivän parasta antia. Tämä opetettiin lapsillekin. Illalla nukkumaan peitellessä ja suukotellessa kysyttiin päivän kohokohdat. Kerran se oli hammaslääkäri kaikilla kolmelle. Kertoo enemmän ehkä kuitenkin meidän hammaslääkäreiden ammattitaidosta kuin äidin tylsyydestä. 

Aamulla ensitöikseen pikkuinen hoidokkini hihkui "school bus, Ms. Johanna, SCHOOL BUS". Viiden vanha Kindergartenin aloittaja kulki tänään koulumatkan ensimmäistä kertaa koulubussilla. Oli ihan eka oikea koulupäivä. Varmistin, että kaikki on mukana, katsottiin yhdessä lounas ja välipala, varavaatteet, pyyheliina jonka päällä ottaa torkut. Sitten bussipysäkille. Pikkuinen liimautui kylkeeni, ujosteli muita. Minä höpöttelin mitä bussipysäkillä nyt höpötellään (tarkistellaan aikoja, reittejä, kuljettajan persoonaa, bussin kulkusuuntaan, lasten ikiä, luokka-astetta, opettajia). Bussi tuli, oma koululaiseni malttoi tuskin pysyä aloillaan. Heitimme hyvästit ja aloin kuvata bussiin nousua, jotta voin laittaa vanhemmille edes kuvat. Siinä samassa silmät täyttyivät kyynelistä: niin pieni ja urhea lapsi, suuri reppu, jyrkät raput ja palava into. Toivon, että elämä kohtelee sinua hyvin, palava into ei koskaan sammu. Ja bussi kulkee kuten pitää.  

14 comments:

  1. Eiköhän tämä ole just sopiva aika istuttaa sipulikasvit. 🙂 Syystunnelma puutarhassa on raikas ja ihana...

    Eka koulupäivä oikealla asenteella ❤️Kunpa tosiaan tuo into säilyisi eikä kukaan tai mikään masentaisi pieniä koululaisia.

    Mukavaa viikkoa 🍎

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mua kyllä ihan sydämestä riipaisi toisen into ja riemu. Pikkuinen on kyllä niin positiivinen tapaus, että ei ihan pienistä lannistu :) Tyhmä nannykin on monta kertaa yritetty jallittaa konstilla jos toisella.

      Mukavaa viikkoa! Meillä jännitetään mihin suuntaan Irma kääntyy.

      Delete
  2. En osaa neuvoa sipulikasvien istutuksesta, paitsi että olen lukenut että niitä voi istuttaa niin kauan kuin niitä maahan saa, vaikka sitten rautakangella jos maa jo on jäätymäisillään. Tiedä häntä miten tuo tulkitaan teidän ilmastoon!
    Liikuttavia ovat pienet koululaiset isojen reppujen kanssa, niin innoissaan, mutta samalla hiukan pelokkaina kaikkea uutta ja ennen kokematonta kohtaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mä en ole muuten varma jäätyykö meillä maa oikein koskaan. Talvella on joskus pakkasia, mutta eivät ne kestä paria päivää kauempaa. Yleensä. Kiitos tästä viisaudesta!

      Liikuttavinta taisi olla, kun muuten kovin tarmokas ja reipas lapsi ihan selvästi ujosteli muita bussipysäkillä. Aikuisille hän jutteli, mutta muille lapsille ei. Veikkaan, että parin viikon päästä kalkattaa kaikki kuuroiksi :) Jutut eivät lopu.

      Delete
  3. Olipa kiva että pikkuinen koululainen sai sinut saattajakseen:)
    En osaa sanoa sipuleista,kun itse tökin siemeniä miten sattuu ja sitten kasvaa jotain tai ei. Mutta tässä idea: minä yleensä jätän osan bataatista, ja laitan sen pieneen vesiastiaan. Pian siitä kasvaa jo todella kiva huonekasvi:) Minulla on nytkin kasvamassa sellainen,viimeksi käyttämästäni bataatista.
    http://appelsiinejahunajaa.blogspot.co.il/2016/08/vihannesten-jatkoelama.html

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä mä mietin, että olen aika onnekas. Uskomatonta, että sain kokemuksen jakaa. Ja näköjään on ihan sama ovatko sinne kulkuneuvoon hyppäämässä omat vai toisten lapset ensimmäistä kertaa - aina yhtä liikuttavaa.

      Kiitos vinkistä! Sinulta sain tämän ajatuksen vesimelonien siementen multiin saattamisesta. Tätä pitää kokeilla! Meillä ei ole huonekasvin huonekasvia. Kun rouvalla ei ole viherpeukaloa. Mut jotenkin jätettiin syrjään, kun kaikenlaisia taitopeukaloita jaettiin. Onneksi on blogiystäviä! Kiitos.

      Delete
  4. Jos haluat, että sipulikukat kukkivat ensi keväänä, niin sitten ne istutetaan kun maa on jo viileä ja vain juuret ennättävät kasvaa, ei mullan päälle vihreää. Noin näissä olosuhteissa, miten sitten teidän mailla.

    Katsoin eilen ohjelman progeria-tytöistä ja toinen heistä ison reppunsa kanssa aloitti koulutietä. Tuli heti mieleen kuva tästä tytöstä tutustumassa koulubussiinsa, kun luin kertomusta hoidokkisi ensimmäisestä päivästä. Kyllä niin pieninä kohtaavat suuren maailman. Hänellä onneksi oli isoveljet turvanaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos vinkistä! Taidan nyt odotella rauhassa vielä vähän aikaa. Maa on edelleenkin aika lämmin, lämpötilat näyttäisivät jatkuvan öisinkin vielä 20 C asteen tietämillä.

      No niin on ihan kamalan nuoria, kun pitää viiden vanhana kouluun lähteä. Aamulla bussi lähtee klo 8:30 ja takaisin tulee 16:20. On siinä päivällä pituutta. Pikkuisten päivät ovat yhtä pitkiä kuin näiden meidän teinien. En ymmärrä mikä viisaus muka siinäkin on.

      Delete
  5. Minä katselen usein bussipysäkillä olevia lapsia. Siellä he seisovat isot reput selässä ja lippalakit suorassa. Toivon heille turvallista matkaa ja pelkään aina, etteivät he vaan säntää tielle. Onnea sipuleiden kanssa, jos istutat ne vaikka parin viikon päästä,ajoitus voisi olla kohdallaan vai onko. Ei ole helppoa puutarhureillakaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Taidan odottaa vielä sipuleiden kanssa ihan rauhassa. Yöt ovat vielä lämpimiä ja päivät kuumia.

      Sehän se aina pelottaa, että innoissaan lapset ryntäävät tielle. Tässä meilläkin on paljon lapsiperheitä ja muutaman kerran on tielle tullut ensiksi pallo ja sitten lapsi. Tarkkana pitää olla. Täkäläisittäin pieniä lapsia ei päästetä yksin bussille kulkemaan. Kyllä vielä yläasteikäisilläkin on toisinaan vanhemmat saattamassa. Ja kun tulee "talvi" nin sitten viedään autolla sinne 100 metrin päähään pysäkille ja odotetaan autossa :)

      Delete
  6. Voi että miten pienenä siellä jo kouluun joutuu ja tavaraa pitää olla mukana vaikka mitä, turvallista matkaa ja aloitusta isossa maailmassa.
    Äitini ennen neuvoi noissa kukkasipuleissa siten että maahan että ehtivät hiukka juurtua ennen talvea, täällä on jo niin viileää että jos minulla olisi niin pistäisin jo...onneksi ei ole tuota kasvatusongelmaa edes mökillä, siellä on mustikoita vaan jos rastaat tai sorsat ei syö: Onnellista istutusta sitten keväällä näet kuin hyvin onnistuit:-))

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minä ottaisin mieluusti kanssa mustikat! Saisivat ihan vapaasti vallata koko pihamaan. Mustikkapensaita olisi mahdollisuus ostaa, mutta en ole vielä innostunut. Odottelen näiden sipuleiden kanssa vielä kotvan, saa maa vähän jäähtyä.

      Eväät ja välipalat on tietysti pikkuisilla ja suuremmillakin mukana. Koulusta saisi lounaan ostaa ja vähävaraisille se on ilmainen, mutta kukaan ei jaksa hampurilaisia, pizzaa ja hodareita päivästä toiseen. Tosin kouluruokaa on yritetty muuttaa terveellisempään suuntaan ja Michelle Obama oli sitä asiaa ajamassa. Nyt kuulemma saattaa saada myös ompun :)

      Delete
  7. Kerroit mustikkapensaista, onko se pensasmustikkaa, siis sisältä valkoinen ja isompaa kuin tavallinen? Se vaatii kuitenkin erilaisen maan. Äidille kerran ostin, hän luki kirjasta mitä vaatii maalta... eipä menestynyt ollenkaan!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juuri sellaisia, suurempia kooltaan ja valkoisia sisältä. Ja ei se makukaan kyllä ihan niin mustikkainen ole. Meidän maapohja on hyvin savipitoinen ja punainen. Mustikkapensaat pärjäävät kohtuullisen hyvin. En osaa sen tarkemmin maata kuvailla, mutta erilainen on kuin koti-Suomessa :)

      Delete