Jos suunnittelet USA:n matkaa ja vaikkapa retkeä etelässä, niin Charleston (South Carolina) on kaupunki, joka saa sydämen sykkimään. Vanhaa Etelän hurmaa. Ei puutu kuin Rhett ja Scarlett käsikynkkää kaupungilla käyskentelemästä.
Kaupungin parasta antia ovat Charleston Style -talot Tontit olivat aikoinaan Charlestonissa kapeita ja pitkulaisia, joten taloista tuli myös sellaisia. Tosin tässä meidän mallissa ei taloa ole matkittu ihan täysin. Esimerkiksi toisessa kerroksessa voisi olla vielä oma parvekkeensa kadulle päin. Toisaalta aidattu pieni puutarha talon edessä on niin charlestonilaista kuin olla ja voi.
Kävin kahdessa eri kohteessa. Ensimmäinen oli kalustettu, toinen ei. Toisesta kohteesta onkin kuvissa vain keittiö. Tässä kuitenkin ensimmäisen talon keittiötä, joka on varsin perinteinen tummine kaapistoineen.
Kaapistoista ja valaisimesta jo näkee, että rakennuttaja on varsin moderni :) Ihan oikeasti. Ei ole koristeellisia, kruusattuja kaappeja, vetimet ovat pelkistetyt. Ja ruokapöydän tuolithan näyttävät jo ihan skandinaavisilta ruutukankaineen!
Tämä toinen keittiö oli sitten se, joka puhutteli mua voimaperäisesti. Varsinkin tämä kaappien harmaa sävy. Tykkäsin myös tuon islandin etupuolen paneloinnista. Siinä kun baarituolilla jalkojaan heiluttelee, niin ei jää maalipintaan jälkiä. Kuten meillä.
Välittäjän kanssa juteltiin näistä lampuista pitkä tovi. Industrial style on pukkaamassa itsensä suosituksi myös meidän konservatiivisilla talomarkkinoilla.
Love this! Mä en ole nyt ihan varma välittyykö harmaan sävy näistä kuvista oikein, mutta tämä on hyvin lähellä sitä mitä haluaisin omaan keittiööni. Vähän ihmettelen, kun lasiovet loistavat poissaolollaan. Tosin näin vaaleassa se ei edes niin haittaa.
Välittäjä oli hyvin avoin. Hän kertoi, että ensimmäinen näyttelytalo oli kalustettu rakennuttajan vaimon toimesta. Haukkui siinä sitten hienovaraisesti rakennuttajan vaimon maun. Ok, en mä nyt ihan kaikkea olisi kelpuuttanut, mutta mulle oli ihan herttaisen yhdentekevää kuka asunnon sisusti. Jos olisin taloa ostamassa tosissani piut paut välittäisin sisustuksesta. Välittäjä töräytteli omaan torveensa kertoen mm., kuinka oli petrannut epätoivoista sisustusta kääntämällä peitteen kulmaa noin ja tyynyä näin.
Hetken aikaa pikku pirulainen kuiski olkapäälläni ja sanoi, että soitapa sinne rakennuttajalle ja kerro mitä välittäjä kertoi kaksintaistelusta välittäjän ja rakennuttajan vaimon välillä. Kysy, että ollaanko tässä myymässä sisustusta vai taloa. Sitten järki voitti, sanoi että tämän välitystoiminnan oppitunti ei ollut minun opetettavakseni tarkoitettu. Talot ovat edelleen myynnssä, pari kuukautta myöhemmin. Toivottavasti se antaa osviittaa rakennuttajalle :)
Makuuhuoneissa rakennuttajan vaimo oli tehnyt mukavaa työtä. Tämä pojan makkari oli sisustettu cowboy -henkeen. Tuon sängyn päädyssä olevan penkin päällinen oli lehmännahkaa.
Master Bedroomista tuli mieleen ehkä vähän 90-luku... Vai mennäänkä tässä 80-luvulle? Vihreää, pinkkiä. Toisaalta tykkäsin ihan hirmuisesti kirkkaista väreistä ja keltaisesta.
Aivan erityisesti aloin haaveilla valkoisen sängynpäädyn perään. Mutta onneksi se oli mitoiltaan King, meidän Californian King ei olisi mittoihin sopinut (Californian King on vähän lyhyempi mutta leveämpi. Sopii erinomaiseti tällaisten syrjäänvetäytyvien skandinaavien makuusijaksi).
Pitsiä ja värikkyyttä oli ydistetty juuri passelisti. Aurinkoa ja romantiikkaa....
Master Bathroom oli hyvin pelkistetty. Katseeni kohdistui pyyheliinoihin, joissa oli ranskalaista printtiä. Hei, tää tyyli on vihdoinkin tulossa meille :) 5 vai 10 vuotta jäljessä...? Ensimmäinen kerta, kun minä näen asuntoesitteyssä.
Dining Room oli myös hyvin pelkistetty. Ja ei edes kovin valtavan suuri. Tähän tilaan ei juuri kuuden hengen pöytää suurempi viritelmä mahtuisi. Yleensä meillä päin Dining Roomit on maalattu punaisen sävyin. Tämäpä oli piristävä poikkeus lähes sinapinkeltaisena.
Tytön makuuhuoneeksi sisustettu makkari valloitti. Oli valoa ja mukavia huonekaluja..
... ja The Headboard eli SÄNGYNPÄÄTY. Ollapa tyttö, jolle sisustaa tällainen makkari. Ei vais, mä en vaihtaisi meidän Siiriä mihinkään :) Nimensä veroinen nuori nainen. Hän kyllä ryhtyisi sellaiseen kapinaan, että ei ole ennen kuultu. Eilen ostimme julisteen, jossa seikkailevat Batman ja Joker. Tytön lemppari sarjakuvasankareita. Tytär myös tässä taannoin hiiskui ammattiaikeistaan. Hiljaiseksi veti mamman. Kertasin tilastoja, karuja tosiasioita. Sanoin, että Suomessakin voi opiskella. No, on tässä vielä aikaa. Mieli varmasti muuttuu. Mutta en kyllä näe tällaista girly girl -makkaria minkäänlaisessa tulevaisuudessa...
Talot eivät ole menneet kaupaksi kiljuen Sikäli jännä juttu, että sekä vanhojen kohteiden kauppa että uudisrakennus ovat selvästi pirstyneet (Dow Jones on kohta kuulkaa yli 17 000 pinnaa ja lujaa mennään vähän aikaa taas ennustaa tämä Tuppukylän Oraakkeli). Yksi syy lienee hinta. Mun mielestä nämä $500 000 paikkeille hinnoitellut talot ovat noin $50 000 - 70 000 ylihintaisia. Tällä puolella tietä, vaikka ovatkin cul-de-sackissä, ne eivät kuitenkaan rajoitu suoraan golfkentälle, kuten vastapuolella. Tai sitten on aika vaihtaa välittäjää, joka arvioi asiakkaalle rakennuttajan vaimon valitsemien verhojen mittaa...