Vietimme Memorial Dayn vuorilla. Huristelimme muutaman tunnin länteen, kunnes saavuimme Appalakeille. Loppu matkan ajoimme Blue Ridge Parkwaytä kiemurrellen.
Vuokrasimme lomamökin, ihan oikean log cabinin Blowing Rockin pikkukaupungista.
Talo oli nimeltään Paradise Found. Kuvasta on vaikea uskoa, että talo on kolmikerroksinen. Niin hyvin se piiloutuu vuoren rinteeseen kasvien peittoon.
Amerikkalaiset mökit ovat siitä kivoja, että niissä on riittävä määrä kylppäreitä, pesukone ja kuivuri, sateliittikanavat, kaikki pelit ja pensselit.
Paradise Foundista puuttui vain sauna, vaikka poreamme aika hyvin sitä puutetta korvasikin.
Keittiössä oli hauska maisemaikkuna. Astioita huljutellessa kelpasi katsella kaukana siintäviä vuorijonoja. Mökin omistajalla on jokin hirmuinen lehmämania: lapsi laski että talosta löytyi 75 erilaista lehmäornamenttia.
Luvussa eivät olleet mukana vielä lautaset ja mukit eivätkä liinavaatteet.
Master bedroomissa oli lukunurkkaus keinutuoleineen.
Sadepäiväkään ei olisi haitannut, sillä tarjolla oli monenlaisia lautapelejä, kirjoja ja elokuvia.
Vähän melkein harmitti, kun oli niin lämmintä ettei takkaa tarvinnut sytyttää. Kaasutakka kyllä syttyy nopeasti sään niin vaatiessa.
Deckiltä oli upeat näköalat. Illan hämärtyessä oli mukava poksauttaa kuoharipullo ja vain katsella maisemia. Korbelin Extra Dry on ehdoton suosikkini, laadukasta kotimaista kuohujuomaa Kaliforniasta.
Lapsi hemmotteli meitä aamulla valmistamalla jokaiselle toiveiden mukaan munakkaat. Tässä lapsen oma omeletti kinkulla ja sipulilla. Ja lautasen kuvointina tietysti musta-valkoinen lehmä...
Grandfather Mountain oli varsinainen retkemme pääkohde. Vuoren huipulle voi ajaa autollakin, mutta me jätimme auton alemmalle tasolle ja haikkasimme huipulle. Mulle oli koetus ylittää Mile High Swinging Bridge. Kai minulla on jonkinlainen kammo korkeisiin paikkoihin.
Nykyinen silta ei juuri edes heilu, mutta kitinä on kova. En katsonut jalkoihin, ylitin sillan pikamarssia molempiin suuntiin. Mutta näköalat olivat kauniit, kertakaikkisen kauniit.
Vuoren kupeessa oli levähdyspaikka, jossa myytiin erilaisia hilloja ja hyytelöitä.
Kauppias oli n. 70-vuotias. Hänellä oli yllään farkkuhaalarit ja puna-valkoruudullinen paita. Hän on myynyt hilloja vuodesta 1957 alkaen ja hänen isänsä aloitti busineksen vuonna 1948.
Ostimme vadelmahilloja.
Pikkuinen vuoristoretki piristi kummasti. Lisäbonuksena oli Blowing Rockin outletit. Kiersin muutaman kaupan ja Coachilta löytyi käsilaukku. Voin sitä jonain päivänä vähän vilauttaa. Satuin kauppaan hyvään aikaan, sillä kaikista alennetuista tuotteista sai vielä 50% lisäalennusta.
Katsoimme jo paikkoja sillä silmällä, että yritämme syksyllä päästä vähän pitemmäksi aikaa retkeilemään. Haikkausmaastot ovat uskomattomat. Ja jotain taianomaista on tässä maisemassa, joka näkyi heti kun avasin aamulla silmät. Raikas ilma nukuttukin mahdottoman hyvin.