Saturday, January 5, 2019

Through the rough seas

Onnellista alkanutta vuotta! Joulu ja vuodenvaihde hujahtivat ohi ja en ennättänyt mitään päivitellä. Tai istuin mä käsi poskella ja päivittelin kaikenlaista, päivät pitkät. Kuten sitä kuinka nopeasti aika rientää, kun lapset ovat kotona. Kaksoset matkaavat muutaman päivän kuluessa takaisin yliopistoihinsa ja mulla on jo ikävä. 


Tulin rappusille kirjoittamaan ja nauttimaan auringosta. Päivä on ihanan lämmin, yli 20 C auringossa. Suljen silmät ja etäinen liikenteen humina kuulostaa meren ja aaltojen kohinalta. Ihan rantalomafiilikset. 



Amaryllikset kukkivat vasta nyt, yksi ei ole päässyt vielä ollenkaan vauhtiin

Muumiviltti on lahja itselleni. Se oli täkäläisessä verkkokaupassa niin huikeassa alennuksessa, että olisi tuntunut muumipetokselta olla ostamatta sitä. 

Joulun parhaita lahjoja: kirja ja taidokkaasti neulotut villasukat

Päällimmäisenä joulusta jäi mieleen mukava tunnelma, vaikka välillä vähän yhden naisen ohjelmanumerolta tuntuikin. Päätin olla stressaamatta ja hoitaa hommani vähin äänin. Olen oppinut, että äänen korottaminen ei mitään muuta paitsi tunnelman.  Lämmitti sydäntä, kun lapsi sanoi pari päivää sitten että tämä joulu on ollut ihanaa aikaa. Tapaninpäivänä kävimme tuttavaperheen luona illastamassa. Kyläpaikka on mieluisa ja meidän lapset ovat innoissaan: perheen isä on erinomainen kokki ja ruokaa on runsaasti ja se on maistuvaa. Jouluruokien jälkeen oli kiva syödä mureketta, perunamuusia, lasagnea, kanaa. 

Ystäväni tietää mistä pidän. Starbucksin Been there -sarjan Pohjois-Carolina muki on sopivan kokoinen espressolle, tuplasellaiselle. Pitäisiköhän alkaa kerätä sarjaa? Kettukarkit ovat nostalgisia, mutta oliko niissä ennen näin paljon sokeria?
Tämän vuoden Starbucksin joulukuusenkoriste on mielestäni kaunein koskaan. En kyllä pikkutyttönä ikinä haaveillut, että alan ripustella kahvikuppeja joulukuuseen.

Uudenvuodenpäivänä kohtasimme toisen tuttavaperheen golfkentän kerhotalolla. Olen kirjoittanut aikaisemmin tästä meidän jokavuotisesta perinteestä: 1.1. klo 12 tapaamme samassa paikassa takkatulen loimussa ja nautimme yhteisen aterian sekä vaihdamme lahjat. Mustasilmäpapuja söin tälläkin kertaa salaatin muodossa varmistaakseni onnellisen vuoden 2019. 




Hankin jo hyvissä ajoin lapsille palapelin koottavaksi joululomalla. Pari iltaa sitten se kaivettiin esille ja istuin pöydän toisessa päässä katsellen kolmikkoa, joka päät yhdessä kokosi palasia ja höpötteli niitä näitä. Siinä oli hyvä istua ja ihmetellä jälkikasvua, niin suuria ja viisaita. Ja välillä ihan päättömiä. 

Uudenvuodenlupausten suhteen olen oppinut, että yksinkertainen lupaus on paras. Helpoimpia pidettäviä ovat olleet totaalikieltäytymistä koskevat: en syö karkkia, pullaa, kakkuja jne. Hankalimpia pidettäviä ovat taas ympäripyöreät pyrkimykset. Saas nyt sitten nähdä kuinka pyrkimysteni kanssa tänä vuonna käy. 


Mua harmittaa, kun menen kauppaan ilman omia ostoskasseja. Tuntuu, että teen hirveän ympäristörikoksen ja riistään pienen palan maapallon tulevaisuutta. Tämän vuotinen lupaukseni onkin käyttää omia ostoskasseja mahdollisimman paljon. Suomesta toin itselleni nämä kauniit Lidlin-kassit. Voiko somempia olla. Makian kangaskassi on myös Suomi-tuliainen itselleni. Mä tykkään näistä "oikeista" muumikuvista. Teksi saa olla mottoni tälle vuodelle: through the rough seas. Toivottavasti aallokko ei kovin heittele, mutta jos heittelee niin airoihin kiinni ja soutamaan. 

Pari muutakin asiaa haluan tänä vuonna tehdä paremmin. Molempiin näistä liittyvät kirjat ja esittelen ne  tuonnempana. Mulla on säästötavoitteita ja onhan se kamalaa, kun tämän ikäinen ihminen ei osaa vielä meikata. 


Onnellista, armollista vuotta! 

❤:lla Johanna

10 comments:

  1. Ihanan näköistä ja kuuloista joulun viettoa <3 Nuo kestokassit ovat siitäkin kivoja, että niihin saa ostokset paremmin kuin muovipusseihin. Toisaalta itse olen pohtinut myös sitä, että roskapusseina meillä käytetään muovipusseja ja jos käytän kestokassia ruokaostoksille, niin auttamatta silloin roskapussit pitää ostaa. Noh, toki roskapussien ostaminen on halvempaa kuin ostaa aina uusi muovipussi, mutta ympäristön kannalta se kuulostaa aika järjettömälle... Joka tapauksessa nuo kestokassit ovat kivempia käytössä :D
    Mukavaa uutta vuotta Sinulle <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olen nyt kerran saanut kestokassit kauppaan mukaan :) Tänään hain vain muutaman tuotteen ja kieltäydyin muovipussista, kun kestokassit olivat jääneet kotiin. Suomalaiset kauppojen muovikassit ovat huomattavasti tukevampia, nämä meidän ovat sellaisia ohuita liruja ja monta kertaa pitää laittaa kaksi pussia päällekkäin että kestävät esimerkiksi pari maitotölkkiä.

      Ihanaa alkanutta vuotta Sinulle ja perheellesi & kanoille!

      Delete
  2. En ole mikään matkustelija, mut toi 20 asteen lämpötila herätti kyllä pienen kateuden kipinän... :) Täällä etelä Suomessa on n7 astetta pakkasta ja lunta maassa hiihtäjien hiihellä (en kuulu heihin, ainakaan vielä ).
    Joulu on merkillistä rauhallisuuden tai rauhattomuuden aikaa. Sen luonne muuttuu aina iän myötä lisää. Yksi kynnys on se, kun alkaa ite laittamaan jouluruuat tarjolle (vaikkakin vaan kaupan laatikoista) ja toiset tulee valmiiseen pöytään. Silloin vasta tajuaa, miten ison homman on vanhemmat tehny aiemmin jouluruokien kanssa. Ja toisaalta muistaa, miten huoleton voi olla se ruokailija, joka ei ite vielä oo tarvinnu ruokailua järjestää. Mielellään sen tietysti tekee, kun saa jälkikasvun samaan pöytään ees hetkeksi.
    Teillä on omia hauskoja perinteitä, kuten toi mustapapujuttu :)
    Hyvää alkanutta vuotta sinulle.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Totta, olihan siinä parikymppisenä laittelemista vaikka paljon valmiina ostinkin. Sen verran yritin, että ostin mm. lanttu- ja perunasurvokset valmiina ja sitten itse paistelin laatikot. Tottakai kinkun suolausta piti kokeilla. Mutta Suomessa on ihana puoli, kun kaikki saa kaupastakin valmiina eikä ne nyt ihan hassuille maistu. Tänä vuonna tein suomalaisista herkuista karjalanpiirakat, piparkakut ja rosollin. Ne meillä menevät. Niin, ja joulutorttuihin luumuhillon :) Sitäkään kun ei saa valmiina, onneksi sentään voitaikinan saa kaupasta ostaa.

      Viime päivinä on ollut mukavan lämmintä, tänäänkin taas yli 20 C asteen päivä. Ensi maanantaina saattaisi sataa vähän lunta. Tämä on tällaista arpapeliä aina, että mikä keli kohdalle sattuu. Monet kasvit ovat sitä mieltä, että nyt pitää aloittaa kukinta ja linnut livertävät kuten keväällä.

      Onnea alkaneelle vuodellesi, Sinulle ja rakkaillesi!

      Delete
  3. Olipa kiva lukea joulustanne, teillä on ollut kivaa yhdessäoloa - rida

    ReplyDelete
    Replies
    1. Nyt on sitten loppuitkuja vailla. Tänään piti jo tirauttaa, kun pojan saatoin kaverilleen carpooliin ja matkaan yliopistolle. En tosin siinä lapsen nähden, myöhemmin omissa oloissani. Meillä oli niin monta hyvää keskustelua hänen kanssaan ja mä yllätyin kun kuuntelin: tämän ja tämänkin asian nuorukainen on jo miettinyt valmiiksi. Välillä huomasin myös, että meillä on aikalailla samanlaisia ajatuksia.

      Hyvää alkanutta vuotta Rida, koko Sinun köörillesi!

      Delete
  4. Minäkin toin tuollaisen Lidlin SUomi-kassin, aivan ihana , ja paljon käytössä:)
    Oli varmaankin ihanaa kun kaikki lapset olivat saman katon alla. ja kivat jouluperinteet teillä. Täällähän mustapapuja syödään juutalaisen uuden vuoden aikaan,myös hyvää onnea toivottamaan.
    Viime viikolla ja lauantainakin oli vielä lämmintä ja aurinkoista mutta tänään on sitten myrskyinen sää.
    Ihana tuo Muumipeitto!
    Oikein hyvää vuoden alkua Johanna:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Eikö ole kertakaikkisen ihana kassi? Mä lähetin tyttärelle silloin heti yhden myös Skotlantiin ja onkin kuulemma oikein hyvä kauppakassi :)

      Mä katselin Muumipeittoa Finlaysonin myymälässä, mutta en raaskinut ostaa. Mulla oli silmät pudota päästä, kun näin täkäläisen nettikaupan hinnan. Joskus se sokeakin kana.

      Onnea vuoteesi Jael! Ja Bambille kanssa mahdottoman hyvää alkanutta vuotta. Viime vuoden kohokohtia oli kyllä sinun tapaamisesi. Niin pitkään ollaan näin blogien välityksellä "tunnettu".

      Delete
  5. +20!!! Aah ja sitä odotellen täällä loskassa kahlaten :). Hei, aivan saman kirjan sain minäkin toivelahjana. Hassulta tuntui kun huomasin sun SIELLÄ SITÄ lukevan suomeksi <3. Noi Lidlin kassi ton kyllä hienoja, just jätin tarkoituksella kassin kotiin kun halusin mustavalkoisen Finlayson-kuosisen kassinsa, noille kestoille kun tuntuu aina löytyvän käyttöä ja kummasti katoavat kaapistani uusiin osoitteisiin ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minulle tämä kirja oli yllätys. Ja kovin mieluisa. Mä olen lukenut kirjaa vähän sikin sokin, en jotenkin malttanut aloittaa alusta, piti saada heti selvyys että miltä tuntui ensimmäisenä ladynä. Olen onnellinen, kun saan lukea suomeksi. Englanniksi kirjoitetuista jää aina vähän nyansseja puuttumaan.

      Katselin sitä Finlaysonin kuosiakin. Oli tosi kiva, mutta nämä pienet olivat kokonsa puolesta niin näpsäköitä. Nyt olen saanut kertaalleen käytettyä kauppareissulla omia kasseja ja sekös tuntui kivalta. Kassapoika pakkasi niin huolellisesti, että ihan sydänalasta riepoi.

      Ihanaa alkanutta vuotta Sinulle ja rakkaillesi! Ensi maanantaina ehkä lunta täälläkin.

      Delete