Saturday, November 11, 2017

Photo bombed

Kohdalle sattui lumottu metsä ja puisto. Pitihän niistä saada kuvia. Tuuli pyöritteli lehtiä, aurinko paistoi, kaunis syksyinen päivä. 

Aloin tarkastella kahta seuraavaa kuvaa tarkemmin. Joku oli tullut ihmettelemään ihmisten kotkotuksia. Näkyy kuvissa suurinpiirtein keskellä. Puiden takana virtaa joenuoma, joten sieltä on hyvä seurata tapahtumia. Kuvat olisivat menneet roskiin, mutta vieras tekee niistä erityisen. 


Peurahan se siellä kurkkii


Valmistauduin viettämään rauhallista lauantai-iltaa. Tytär on yökylässä. Ystävätär lähtee parin viikon kuluttua Ranskaan puoleksi vuodeksi aupairiksi ja tänään perhe viettää joulua. Tytär on vähän kuin perheenjäsen, joten hän pääsi juhlaan mukaan. Juuri tällä hetkellä keittiössä puuhaa pari nuortamiestä iltapalaa. Pekonia, pastaa, kananmunia, juustoa... Yläkerrassa kaksi muuta puuhaavat filmiprojektia. Välillä olisi kiva jos saisi katsoa kaikessa rauhassa telkkaria, mutta onhan se kiva kun on vilinää ja vilskettä. Vuoden päästä tuntuu varmaan ihan liian hiljaiselta. 

Koko keittiö tuoksui vakuuttavasti ja rauhoittavasti ruualta, 
keittiöstä oli tullut taas keittiö, lämmin ja huolehtivainen huone talon sydämessä, 
kodin turvallinen keskipiste. 

(Tove Jansson, Sanojen lahja, Valitut sitaatit, Muumilaakson marraskuu)

Hyvää isänpäivää! 
Onnellista alkavaa viikkoa! 

❤:lla Johanna



15 comments:

  1. Hyvää isänpäivää sinnekin!
    Ihania nuo kuvat, saisi vaikka taulut noista!
    Meinasin laittaa molemmat Janssonin kirjat joululahjatoiveisiin 😉 mistä olet vinkannut. Jos nyt olen ollut tarpeeksi kiltti...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Etköhän sinä ole ollut ihan riittävän kiltti 😇

      Mua harmittaa, kun en saanut kuvia siitä kun tuuli varisutti lehtiä puista, näky oli upea. Kuin kullankeltainen lehtisade.

      Isänpäivä oli kesäkuussa, joten me voidaan huokaista nyt helpotuksesta.

      Delete
  2. Onneksi peura pelasti kuvat roskikselta...kauniin syksyiset kuvat...:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Peura teki kyllä tästä ihan unohtumatonta. Mä olen aina tykännyt lehtipuumetsistä. Lapsuuden maisemissa oli enemmänkin havupuita.

      Delete
  3. Hienot kuvat ja on kyllä tuo eläinten suojaväri tehokas, ihan piti silmiä siristellä ensin niin hyvin maastoutuu:) Kuulostaa niin mukavalta lauantai-illalta♥ Kokemuksesta voin sanoa että niitä ääniä ja sitä vilinää/vilskettä tosiaan tulee ikävä sitten kun lapset lähtevät opiskelemaan/maailmalle...ai että niistä myös nauttii kun niitä taas kuulee kun tulevat kotia:) Ihanaa isänpäivää sinne teille♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Totta, peuran väritys on kyllä maisemaan sopiva. Valtavan kaunis eläin.

      Mua vähän pelottaa, että miten sitä ensi syksynä sitten tottuu siihen että on hiljaisempaa kun kaksoset lähtevät opiskelemaan. Jää meille sentään vielä nuorimmainen, mutta eihän siitä samanlaista remua aikaiseksi tule. Onneksi on äänekkäitä kavereita.

      Isänpäivää vietimme kesäkuussa. Joskus on juhlittu Suomen isänpäivän mukaan, kun isä on ollut kesäkuussa matkoilla.

      Delete
  4. Vaikea oli löytää peura kuvasta. Hienot kuvat.
    Muista nauttia nyt tuosta vilinästä. Ei aikaakaan kun talossa on liiankin hiljaista ja kaipaa noita aikoja.
    Hyvää isänpäivää, vaikka ei kai siellä sitä juuri nyt vietetä, vai vietetäänkö?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Musta on ihana ajatella, että peura tuli kurkistelemaan ja ihmettelemään.

      Kyllä välillä meinaa hermot mennä, kun siirtelen koulu- ja harjoitusreppuja, jalkineita keskeltä lattiaa. Tiskari pyörii yötä päivää ja ruokakaappi ja jääkaappi ovat alati täydennystä vailla.

      Delete
    2. Ja kysymykseesi, meillä on isänpäivä kesäkuun toisena sunnuntaina. Joskus kun mies on ollut kesäkuussa pitempään matkoilla on sitten juhlittu marraskuussa.

      Delete
  5. Oi miten ihania kuvia! Mukavaa sunnuntai iltaa <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! Kuva on aina niin pliisu siihen kokomukseen verrattuna.

      Mukavaa sunnutaita!

      Delete
  6. Kaunista tulevaa viikkoa Johanna.Täällä ei ole lainkaan isänpäivää vaan perhepäivä joskus helmikuusssa, muistaakseni. Mutta onnittelin tänään poikaani joka on nyt itsekin isä Suomessa. Kaunista tuolla puistossa varmaankin kesällä kun on vihreää, mutta kauniilta näyttää nytkin syksyisissä väreissä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kaunista viikkoa Jael! Meidän Felix on ihan onnessaan, kun jaksaa taas ulkona mennä ja viipottaa. Niin varmaan Bambikin.

      Perhepäivä ei ole hassumpi idea. Sitä voisi sitten viettää kukin tavallaan :) Mahtaa muuten olla aika hauskaa olla isoäiti. Minä vähän saan käsitystä hoitolasten kanssa, kun alkavat tuntua ihan omilta. No, kaikki ajallaan.

      Puisto on kaunis. Olen aina tykännyt lehtipuista ja niitähän meillä täällä riittää.

      Delete
  7. Pari ihaninta paikkaa maailmassa: Metsä 💚ja oman kodin keittiö ❤️

    Ihanista vuodenajoista ihanin: Syksy ja ruska 🍁

    Arvannet että tykkäsin postauksesta 🙂

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tämähän oli sitten ihan nappisuoritus. Mutta mistä mä nyt sitten kirjotan, kun kaikki on jo kirjoitettu ja vielä yhdessä postauksessa...?

      Olen niin onnellinen, kun ilma on viilentynyt. Tuntuu, että on jälleen hengissä.

      Delete