Saturday, November 18, 2017

Joulukalenteri kotiseurakunnalta

Joistakin asioista ilahtuu vain niin tavattomasti. Kuten siitä, kun saa kotiseurakunnalta yllätyspostia. Kuoressa oli joulukalenteri ja syy postille: " Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi kalenteri lähetetään myös ulkomailla asuville Espoon seurakunnan jäsenille."

En ole ihan tällaista kalenteria koskaan nähnyt, aikuisten joulukalenteria jossa on 25 luukkua aikuisten arkeen ja joulunodotukseen. Malttamattomana jo odottelen, että pääsisin availemaan. 


Tanja kyseli muutama postaus sitten meidän joulukalenteriperinteistä. Ihan ensimmäisinä vuosina lapset saivat kalenterit Suomesta, sukulaiset lähettivät. Joulukalentereja oli hyvin vähän tarjolla. Ei niitä vieläkään ole mitenkään runsaasti ja ne mitkä olen onnistunut löytämään ovat yleensä saksalaisia. Sellaisia notkuvia kalenterihyllyköitä kuin Suomessa meillä ei ole. 

Lapset katselivat tätä kalenteria vähän hämillään. Kerroin, että tällaisia ne olivat kun olin lapsi. Ettäkö ei suklaalta? Ei suklaata, mutta sitäkin jännempiä kuvia. Vaikea kai nykylasten on käsittää kuinka joskus on voinut innostua lahjapaketin tai pupujussin kuvasta. Kiiltokuvat kai menisivät jo ihan yli hilseen. Tavarakalentereja meillä ei ole koskaan ollut. Karmea oli se vuosi, kun pikkuveli kävi tyhjentämässä isompien sisarusten kalenterit sillä aikaa kun toiset olivat koulussa. En löytänyt mitään tilalle enää siinä vaiheessa, piti antaa vain pala suklaata aamupalan jälkeen. 


Kalenterin takana on poimintoja joulun ajan tapahtumista. Olisipa kiva käydä jouluhartaudessa taivasalla Nuuksion kattilassa, kävellä kynttiläpolkua pitkin (su 17.12. klo 16) tai laulaa kauneimpia joululauluja Karhusuon kalliolla omalla kynttilälyhdyllä varustautuneena glögiä maistellen (17.12. klo 18). Nämä ulkoilmatapahtumat taitavat olla aika uusia, en muista sellaisia omilta Suomiajoiltani. 

Sydäntä lämmittää, kun huomaa että kirkko yrittää huomioida kaikki yksinäisistä joulunviettäjistä (jouluaatto Hilan kurssikeskuksessa 24.12.) lemmikkeihin (kynttilähartaus 24.12. klo 15.30 Sökövikens amfilla). 


Annastiina Mäkitalon suojatie tuo mieleen vanhan suojelusenkelitaulun. 

Olin muuten lapsena aina varma, että tekijöiltä oli jäänyt yksi luukku puuttumaan, ei vain meinannut osua silmiin. Mitenhän nyt käy?  Espoon seurakuntien jouluohjelmasta enemmän tietoa espoonseurakunnat.fi/joulu. 

Mukavaa sunnuntaita!

❤:lla Johanna, lempeällä matkalla jouluun 

30 comments:

  1. Suklaakalentereita ei vielä ollut keksitty minun lapsuudessani, luulen. Eikä muitakaan tavaraa sisältäviä. Itselläni oli viime vuonna huippuihana Body Shopin kosmetiikkakalenteri, mutta en ole ajatellut tänä vuonna hankkia kalenteria. Viime joulukuun muisto kantaa pitkälle 🙂

    Olen aina ihmetellyt miten lapset pystyvät avaamaan suklaakalenterista vain yhden luukun kerrallaan - ja eiväthän he aina pystykään. Ja muutenkin hiukan mietityttää se että 24 päivänä syödään joka päivä suklaa-annos vaikka muuten pidetään kiinni yhdestä karkkipäivästä viikossa. Siis ihmettelen lähinnä sitä että miten monen viikon jälkeen taas palataan arkikäytäntöön. Yhdet tutut lapset ovat kertoneet että heillä on salainen karkkkikätkö mitä en saa kertoa heidän vanhemmilleen 😀

    Kovasti riitti lapsena se kun ihailtiin yhden luukun kuvaa lahjapaketista, tontusta tai kuusesta 🌲Ja kuitenkin muistan äitini päivitelleen tavaranpaljoutta jne. Eihän se ollut juuri mitään nykypäivään verrattuna. Mitenkähän 30 vuoden kuluttua? Miten kehitys kehittyy? Miten opittaisiin kohtuullisuutta?

    Kiva että sait kalenterin Suomesta 💙❤️

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mä en ole varma oliko mun lapsuudessa jo suklaakalentereja. Ei varmaan ainakaan ihan ensimmäisinä jouluina. Minä muuten pakkaan lapsille kouluun palan tummaasuklaata jälkiruuaksi joka päivä. En ole varma syödäänkö se aluksi vai lopuksi, mutta siinähän se menee samalla sokerihyökkäyksellä. Joulukalenterin suklaat ovat sen verran pieniä, että ei niistä kunnon addiktiota saa.

      Luin blogistasi Body Shopin kalenterista ja sitä googlailinkin. Hauska idea!

      Mua hirvittää kun näen kuinka paljon nyt pienille lapsille ilmestyy kaikenlaista tavaraa kotiin. Näen sen hoitopaikoissani ja en voi kuin todeta, että ihmiskunta tällä kulutuksella kyllä saa itsensä hukutettua jätteeseen. Sekin surettaa, kun näkee etteivät lapset siitä roinasta välitä. On pari lelua joilla tosissaan leikitään ja kaikki muu on vain turhaa krääsää.

      Delete
  2. Ihana yllätys seurakunnalta :) kaunis kalenteri!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mä tykkään siitä, kun tässä on mielestäni suomalainen joulukoristeltu katu. Tuli ihan haikea olo. Tämä kyllä lämmitti sydäntä ja odotan, että pääsen lukemaan ajatuksia.

      Delete
  3. Olipa todella hieno tervehdys seurakunnalta. Varmasti lämmitti mieltä; sinua ei ole unohdettu, vaikka olet lentänyt merten taa. <3
    Itse ostin eilen partiolaisten kalenterin reippaalta ehkä n. 10-vuotiaalta tytöltä, joka oli myymässä kalentereita äitinsä kanssa. Niin vanhaksi en aio koskaan tulla, ettenkö hankkisi omaa kalenteria joulunodotukseen.
    Hyvää sunnuntaita Sinulle! <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hih, jos tarkkoja ollaan niin tämä oli miehen seurakunta :) Mutta mieltä lämmitti, olemme olleet lähes 20 vuotta Suomesta poissa ja meitä muistettiin.

      Meillä partiolaiset myyvät pikkuleipiä (tytöt) ja popcorneja (pojat). Ja reippaita kaupantekijöitä ovat, ihan hykerryttää.

      Mulla oli Suomessa aina oma kuvallinen joulukalenteri. Täällä en ole sellaiseen törmännyt ja suklaista en ole itselleni ostanut. Tämä kalenteri on siitä kiva, että voimme sen säilöä ja käyttää ensi vuonna uudelleen.

      Mukavaa sunnuntaita Piipe!

      Delete
  4. Tosi hienoa saada kalenteri seurakunnalta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mukava, jouluinen yllätys. Ja olin kyllä ihmeissäni kun luin tapahtumista. Seurakunnatkin ovat tainneet muuttaa toimintaansa parinkymmenen viime vuoden aikana.

      Delete
  5. Totesin viime vuonna, että joulukalentereiden aika nuorimmaiseltakin on ohi, kun söi kaikki suklaat eka päivänä!
    Ostin itselleni teekalenterin ❤️ Oikein odotan , että joulukuu jo alkaisi! Itselläkin oli vain kuvakalentereita lapsena ja niistä oltiin niin iloisia!
    Nyt kaupat on pullollaan erilaisia vaihtoehtoja(suklaata, lakritsia, salmiakkikalentereita ym) lelu-, askartelu- ja korukalentereihin. Aikuisille omansa , Norjassa taitaa olla myynnissä viinikalenterikin! Lemmikitkin ovat saaneet omansa! Kuvakalenterit taitaa olla nykyisin niitä ” ei halutuimpia”.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Noinko kävi! Meillä malttavat, tosin unohtuu aina silloin tällöin avata luukku ja sitten ihmetellään että missäs mennään. Osin taitaa kyllä johtua siitä, että suklaa ei ehkä ole ihan niin hyvää kuin suomalaisissa kalentereissa :)

      Mä näin jossain teekalenterin! Siis mainoksen siitä ja tulit kyllä mieleen. Toivottavasti siellä on herkullisia makuja. Mutta siinä onkin miettiminen mitä sinne viimeiseen luukkuun laittaa. Sellaista, että kaikki teenjuojat siitä nauttisivat.

      Mulla on sellainen käsitys, että nämä lelukalenterit ovat aika kalliita. Iso kustannus jo ennen joulua jos on useampi lapsi.Mitähän meidän Felix tuumisi omasta kalenterista, saattaisi olla ihan hau hau.

      Tämä on kyllä hassua, sillä meillä näitä ei juuri näe. Adventtikalenteri on valtaosalle vieras.

      Delete
  6. Todella hienoa Espoon seurakunnalta ! En ole tästä aiemmin kuullutkaan ja ehkä sitä ei muissa seurakunnissa olekaan. Joulumieltä aina kaivataan ja varsinkin kaiken krääsän keskellä. Hyvää joulun odotusta sinulle ja perheellesi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minäkään en ole kuullut ja ainakaan oma Helsingin seurakuntani ei ole lähestynyt :) Tästä tuli ihan valtavasti joulumieltä. Ja voin avata kalenteria vuoden päästä taas uudelleen. Muisti on käynyt sen verran hataraksi, että vuodessa varmaan unohtuvat jo luukkujen taakseen kätkemät mietteet :)

      Sinulle ja rakkaillesi onnellista joulun odotusta

      Delete
  7. Tosi mukavaa että joulukalenteri lähetetään myös ulkomailla oleville seurakunnan jäsenille:)
    Juuri luin toisesta ulkosuomalaisesta joka myös oli saanut sellaisen, hienoa:) Suklaakalentereita on yleensä ollut täällä asuinkaupunkini keskustan herkkukaupassa, viime vuonna oli tosi hyvä valikoima sellaisia,pitää mennä katsomaan ovatko saaneet jo sellaisia. Mukavaa joulun odotusta Johanna:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tämä kyllä varmasti puhuttaa, kun kovasti ilahduttaakin. Ihan uskomattoman kiva teko.

      Meillä kalenterit on sakalaisia ja viime vuotisissa kalentereissa oli muutama vähän epämääräisennäköinen suklaa. En tiedä oliko säilytetty väärin, kuljetuksen aikana ollut lämmönvaihteluja tai muuta. Kyllä ne suklaat kuitenkin tuli syötyä :)

      Sinulle ja Bambille paljon terveisiä! Osuuko Hanukkah tänä vuonna joulun kanssa lähekkäin?

      Delete
  8. Kiitoksia palautteestasi. Kiva kuulla, että yllätys on ollut mieluisa. Espoon seurakunnat ovat parina edellisvuotena tehnyt joulukalenterin. Viime ja tänä vuonna mukana ovat myös Helsingin ja Vantaan seurakunnat.
    Suomalaisia joululauluja voi kuunnella netin kautta www.jouluradio.fi

    - Juha Ryhänen, Espoon seurakuntayhtymä

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos teille siellä Espoossa! Aivan mahtava idea lähettää joulukalenteri. Toivottavasti idean äiti tai isä on saanut kiitoksia.

      Kiitos linkistä. Kaikkihan melkein nykyään löytyy netistiä, mutta en olisi itse ymmärtänyt edes etsiä.

      Hyvää joulun odotusta!

      Delete
  9. Voi miten hauskaa postia! Olipas hienoa toimintaa seurakunnalta! Muistan kun oltiin ihan pikkuisia miten olikin jännä avata niitä kuvakalentereita..sitten joskus kun saatiin ne ensimmäiset suklaakalenterit niin olihan ne vaan ihme:) Mukavaa alkanutta viikkoa♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sinäkin muistat kuvakelenterit. On meitä sitten jonkin verran. Mielessäni ne ovat niitä parhaita kalentereita koskaan.

      Postia on kiva saada ja tämä oli kyllä ihana yllätys. Kohta niitä luukkuja pääsee availemaan :)

      Ihanaa viikkoa!

      Delete
  10. Jaetaankohan meillekin tuollainen kalenteri, ihastellaan sitten kumpainenkin samanlaisia luukkuja :D Muistelen, että ollaan aiemmin saatu seurakunnalta adventtikalenteri ja availtiin miehen kanssa luukkuja vuorotellen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä teille sitten varmaan jaetaan. Eikös ole kivaa, me ollaan kalenterisamikset! Voidaan vertailla tuntemuksia ja ajatuksia, mitä luukkujen sisältö herätti :)

      Delete
  11. Tosi kiva Adventtikalenteri ja aikuisille! Hyvää joulunodotusta !

    ReplyDelete
  12. Niin oli. Ilahduin kyllä kovasti. Lapsille hankitaan suklaakalenterit (pitääkin mennä ostamaan, ne vähät on kohta loppuunmyyty) ja me aikuiset availlaan tätä :)

    Onnellisia päiviä!

    ReplyDelete
  13. Onpa ihana yllätys kotiseurakunnalta. En ole tiennytkään että seurakunnilla on tällaisia tapoja. Kuvakalenterit olivat ainuita minunkin lapsuudessani. - Mukavaa marraskuun loppua!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Uutta tämä oli myös meille! Ja mieluisa yllätys. On meitä kuvakalentereiden kanssa joulua vastaanottaneita sitten enemmänkin. Milloinhan suklaakalenterit oikein tulivat?

      Delete
  14. Voi, miten kiva yllätys! Varmasti lämmittää mieltä. Hyvää joulunodotusta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä vaan. Aina ohi kävellessä silmäilen kalenteri, se on paraatipaikalla. Joulu taitaa tulla melkein taas liian nopeasti :)

      Delete
  15. Enpä olisi ikinä arvannut, että seurakunta tekee tällaista, kaunis ele. Minä valitsin lapsena mieluiten sellaisen kalenterin, jossa oli kiteitä. Yhtään ei harmittanut, että luukusta kuusi tuli usein lippu tai kynttilä ja muissakaan kuvissa ei ollut kovin paljon yllätyksiä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jo vain, kimallusta ja kiteitä, ne olivat ne kauneimmat. Meillä oli aina sellaisia vanhanaikaisen joulukortin näköisiä kalentereita. Ja olen unohtanut, mutta niinhän se oli, Suomen lippu kuudes joulukuuta ja adventtikynttilöitä.

      Delete
  16. Onpa kiva ylläri seurakunnalta. :) Ja kaunis kalenteri! Mun lempparikalenteri lapsena oli semmoinen, mistä sai joka päivä uuden lumiukkotarran. Ja voi itku kun se yksi niistä hukkui, enkä saanut kaikkia 24 tarravihkoon. ;) Edelleen ostan itselleni kuvakalenterin joka vuosi, joskus myös suklaakalenterin seuraksi. Veljien lapsille postitan korttikalenterit. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mulle tuli ihan surkea olo, kun ajattelin kuinka kokoelma jäi yhtä vaille. Ei ole kivaa, ei. Lapsena ne ilot ja surut ovat niin suuria. Toki myöhemminkin, mutta ei ehkä ihan samalla tavalla.

      Olen avannut joka aamu luukun ja lukenut mietelmän. Ajattelen jotenkin niin, että ajatuksen kehittäjä ojentaa lahjan. Tuntuu erikoiselta ja erinomaiselta :)

      Delete