Sunday, September 24, 2017

Naama palaneena ja 160 dollaria rikkaampana

Pihakirppis sujui hyvin. Ostajia ja myyjiä ei ollut niin paljon kuin kevään myyjäisissä, mutta mukavasti tein kauppaa. Nyt on huushollissa 160 tavaraa vähemmän ja 160 dollaria enemmän. Mun hinnoittelu on yksiviivaista: kaikki maksaa dollarin. Nuorimmaisemme kyllä motkotti, että liian halvalla menee. Hän onkin hyvin merkkitietoinen. 

Aloitin aamulla seitsemältä ja lopetin iltapäivällä yhdeltä. Olin pakannut kaiken siististi säilytyslaatikoihin ja olin raahaamassa niitä toisen autotallin vintille. Postilaatikolle pysähtyy auto ja suunnilleen ikäiseni nainen sieltä harppoo kohti. Hihkaisen vain, että "sorry, we are closed". Nainen pysähtyy ja aloittaa "but my mama said..." Seisahduin niille sijoille. Jos mama on niin sanonut, niin täällä etelässä on tapana kuunnella. Jatkoa seurasi. Rouvan äiti oli sanonut, että siellä yhdessä pihassa oli tosi söpöjä ja hyväkuntoisia lasten ja nuorten vaatteita. Äiti ja tytär olivat ajelleen asujaimistoa ristiin rastiin ja etsineet oikeaa pihaa. Mun punainen t-paita sitten johdatti oikeaan paikkaan. Availin laatikot ja yhdessä etsittiin sopivia vaatteita. Kaupat syntyi. My mama said. 

Olin aivan poikki kauppapäivän jälkeen. Paljastui, että t-paidan lisäksi oli muutakin punaista. Poltin itseni syyskuun lopun auringossa. Tapasin mukavia ihmisiä ja kohteliaita nuoria miehiä, jotka auttoivat kaatuilevan rekin kanssa. Hyvästä työstä sai aina valita jonkin tuotteen palkaksi. Kohteliaat nuoret miehet olivat n. 12-vuotiaita ja latinotaustaisia. Hyvin oli kasvatettu. 


Tänään lähdimme miehen ja Felixin kanssa haikkaamaan. Kävelimme puolisentoistatuntia järven ympäri. Eikös näytäkin aika suomalaiselta maisemalta. Huomaan, että järviin tottuneena kaipaan järvimaisemia, tuulta, lehtien havinaa, metsän hiljaisuutta. Jokunen maastopyöräilijä viiletti ohi, mutta muuten saimme olla rauhassa. Felix rakastaa metsää. Taitavat metsästäjänvaistot herätä. 



Kävin kastelemassa rappusilla olevat krysanteemit. Chiminy Crickethän se siellä nautiskeli kukista. Samu Sirkan joulutervehdys on yksi ihanimpia joulumuistojani. Joulupaketti -ohjelmaa katselimme kun äiti ja isä touhusivat joulua. Sitä tunnelmaa ei enää nykyisin jouluna tavoita. 

Mulla piti olla tällä alkavalla viikolla pari vapaapäivää, mutta sain avunpyynnön. Pitää mennä auttelemaan naskaleiden kanssa. Muikeaa viikkoa Sinulle!

❤:lla Johanna, punaisena kuin paloauto 

18 comments:

  1. Ihana kirppistapahtuma! "My mama said..." Harmi että sait punaisen nenän. Tuo kuva on toden totta ihan kuin täältä koti-Suomesta otettu.
    Oikein hienoa ja vähemmän punaista viikkoa sinulle Johanna <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, kyllä oli kui sellainen vappunaamari kasvoilla kun peilistä katsoin :( Onneksi on jo tasoittunut. Tyttärellä oli hauskaa, sillä motkotan hänelle aina aurinkovoiteesta ja että pitää olla tarkka. Oli kyllä sen verran myötätuntoinen, että totesi selvällä suomenkielellä voi äiti-reppana.

      Täällä etelässä (itse asiassa Pohjois-Carolina on jo monessa asiassa enemmän pohjoista nykyään) on kyllä oma viehätyksensä. En ollut uskoa korviani rouvan aloittaessa but my mama said. Se oli kiva kohtaaminen ja kauppojakin syntyi.

      Delete
  2. Hyvin hoidettu kirppis - ja kohdallaan osunut hinnoittelu auttaa pääsemään tavarasta eroon. Minä en oikein välitä siitä, että syksyllä on näin lämmintä. Ei saisi sanoa, mutta odotan jo viileämpiä säitä. Hyvää viikkoa sinulle !

    ReplyDelete
    Replies
    1. Meidän näillä pihakirppiksillä ihmiset tinkivät vielä hirveästi, mutta mulla ei ole edes sitä riesaa. Kaikki tietävät, että jos saa Laurenin tai Hilfigerin poikien paidan dollarilla niin halpaa on.

      Mullekin riittäisi. Olen toivorikkaana katsellut säätiedotusta jos sattuisi sadetta. Ei satu. Aurinko ja poutaa. Syksyä odottelen.

      Ihanaa viikkoa!

      Delete
  3. Juu oli suomalaisen näköinen maisema, luulinkin että ootte tulleet visiitille kun näin kuvan mun sivupalkissa. Kyllä on aina voittajafiilis jos saa tavaraa pihalle talosta, vaikka ei tulisi rahaakaan niin silti sitä on tyytyväinen kun on saanut raivattua.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Valtaosa meidän järvistä on väriltään ruskeita, kuten tämäkin. Taivas kuvassa heijastaa sen verran, että näyttää siniseltä. Jossain vuorilla on sitten kirkkaita järviä. Maapohja on savi- ja rautapitoista.

      Meillä oli käynyt niin, että lasten vaatemaku muuttui parissa vuodessa aika tavalla. Paljon oli kivoja käyttövaatteita, joita ei sitten oltu kunnolla käytetty. No, enää en osta heille mitään kysymättä ja ilman tarkkoja ohjeita. Ja tietysti vielä kasvupyrähdykset päälle :( Mutta totta, helpompi on taas hengittää kun on vähemmän tavaraa.

      Delete
  4. Olisinpa päässyt teidän pihakirpparille 😉
    Hyvin teit kauppaa!
    Kotoisat maisemat siellä! Täälläkin oli viikonloppu tosi kaunis, aurinkoa vähän huonon kesän jälkeen!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Katsoin uutisista, että teillä oli lämmin viikonloppu. Syksyllä se muuten tuntuukin ihanalta, kun on jo hämärää ja sitten lämmintä.

      Mua harmittaa, kun en ennättänyt toisten pihoille kiertelemään. Teidä mitkä aarteet meni sivu suun. Toisaalta kai ihan hyvä, eiköhän näitä "aarteita" ala olla :)

      Delete
  5. Kirppistely näkyy olevan suosittua siellä kuin täälläkin. Kauppa käy, kun hinnat ovat kohdallaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Nämä pihakirppikset ovat hyvin suosittuja. Ja moni asuinalue toteuttaa ne niin, että sovitaan yhteinen päivä. Saa niitä toki muulloinkin pitää, mutta asiakkaita on näin enemmän.

      Itse en mitään arvokkaampaa edes yritä myydä pihakirppiksellä. Tutut ja kaverit ovat kertoneet karuja tarinoita siitä, miten jokin uusi tuotekin on vielä liian kallis kolmas- tai neljäsosahinnalla. Oikeastaan ilmaiseksi pitäisi saada. Toisaalta joskus olen törmännyt tapauksiin, jossa rinnus ruskeaksi yökitystä lapsen bodysta olisi pitänyt maksaa miltei täysi hinta...

      Delete
  6. Mukavalla tavalla pääsee ylimääräisestä kamasta eroon kun pitää pihakirppiksen. Me viemme nykyään tavaraa Punaisen ristin ja Fidan kirppareille, mutta aikanaan jaksoimme myydä itse. Mahtavan hauskoja hetkiä kun joku löysi mieleisensä vaatteen tai tavaran ja lähti tyytyväisenä kotiin 🙂 Kaikkein parasta noissa touhuissa on kun pitää hinnat halpoina. Itsekin tykkään kun löydän jotain mieleistä edullisesti kirpputorilta, vaikka nykyään on isompana toiveena päästä turhasta painolastista eroon.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä siinä kauppaa tehdessä tulee myös juteltua mukavia. Viime kerralla kun pidin kirpparia oli asiakkaana rouva, joka osti 50 tuotetta - tavarat lähtivät Meksikoon perheelle. Mä pidän huolen siitä, että myytävät tavarat ovat sekä ehjiä että tahrattomia, sellaisia mitä itsekin ostaisin.

      Paljon viemme myös hyväntekeväisyys kirppareille. Esimerkiksi omat ja miehen vaatteet melkein menevät sinne, ne eivät juuri pihakirpparilla ole liikkuneet.

      Tuntuisi pahalta laittaa hyväkuntoisia tavaroita jätteisiin. Olen kyllä yrittänyt olla näissäkin asioissa fiksumpi ja vähemmän on enemmän.

      Delete
  7. Hienoja kuvia😊👌Kiva kun kauppa kävi..Välillä on hyvä vähän tyhjentää varastoja:) On kyllä tosiaan ihan kuin suomen järvimaisema..kaunista😍Voi tuo Samu Sirkan joulu on täälläkin sellainen lapsuuden lämpöinen muisto ettei unohdu koskaan❤ Mukavaa viikkoa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä tuossa maisemassa silmä lepäsi. Olisi siinä voinut kauemmankin aikaa ihailla. Nyt kun on vähän viileämpää järveä tulee kierrettyä varmasti useammin, kohta saa ruskakuvia.

      Samu Sirkka on jäänyt kyllä mieleen. Vieläköhän sellaista Joulupakettia esitetään. Sitä kyllä hartaasti odotettiin. Sikälikin oli erikoista, kun keskellä päivää tuli lastenohjelmia ja niitä oli vielä lupa katsoa.

      Delete
  8. Onpa nätti järvimaisema teillä,onko tuo aito vai man made?
    Hienoa että kauppa kävi vaikka poltitkin kasvosi,toivottavasti ei liian pahasti.
    Samu Sirkka,ihana:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tämä on luonnonjärvi, ei mitenkään hillittömän suuri mutta jo ihan suomalaisen järven kokoinen :) Meillä on tässä itseasiassa muutama suurempi vesistö aika lähellä ja lähijokea laskettelemalla itään pääsisi Atlantin rannalle.

      Onneksi punaisuus on vaihtunut jo vähän enemmän rusektukseksi. En vieläkään ymmärrä miten olin niin hölmö. Tuulen virettä oli sen verran, että ei huomannut ihon kiristämistä.

      Samu Sirkka on kyllä ihan paras.

      Delete
  9. On todellakin kuin Päijänteellä, kaunista.

    Onnistuit kirpparihommissa paljon paremmin kuin minä. :-)

    Voi Samu Sirkkaa muistelen, kuulisinkohan minäkin tuon teidän Samun sirityksen?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kuulisit ihan varmana! Minä luulen, että näiden meidän sirkkojen sirityksen kuulee vaikka ei mitään muuta kuulisikaan. Ovat kovia meluamaan. Olen joskus miettinyt, että vieläkö kuulisin Suomessa sirkkojen sirityksen. Pitäisi päästä kuulolle pellonpientareelle. Nämä ovat toisinaan niin kovaäänisiä, että ihan häiritsee.

      Meillä ei vielä ole ruskaa, mutta kuhan ehtii niin otan järveltä ruskakuvia. Voidaan sitten vertailla :)

      Ihanaa, että voit paremmin. Kiva, kun tulit kommentoimaan.

      Delete