Sunday, August 20, 2017

Kotiintulo

Jokunen päivä sitten sain vanhemmalta pojalta tekstarin töihin: "When are you getting back home?" Kerroin ajan. Kotimatkalle sattui aikamoinen saderyöppy ja matkantekoon menikin 20 minuttia kauemmin. Vähän ennen kotia sain pojalta tekstarin: " U ok"   iPhonen Siriä apuna käyttäen sanelin vain "yes" ja Siri laittoi tekstarin matkaan.

Kotiovella vastassa oli tytär ja Felix. Felix nuoli naaman ja tytär halasi. Sisällä nuorempi poika halasi. Veljensä kehotti ottamaan ruokaa, itsensä valmistamaa. Sitä oli pidetty äidille lämpimänä. Siinä syödessäni poika vaivihkaa kysyi, että ajoinko kun vastasin tekstariin. Rehellisesti sanoin, että kyllä. Oli tulollaan ripitys tekstaamisen ja ajamisen vaaroista, mutta viime hetkellä sain hönkäistyä että Siri auttoi. 

Miten tässä näin on käynyt? Edelleenkin puhun lapsistani pikkuisina, vaikka kaikki ovat päätä pitempiä ja monissa asioissa fiksumpia kuin vanhempansa. Kotiintulo ei heti unohdu. 

Mun pitää vielä kertoa meidän koiranhoitajasta, tästä mainiosta 16-vuotiaasta nuoresta miehestä. Selvisi vasta jälkikäteen, että lapsi ei ollut sanonut kaverilleen mitään palkasta. Lupasin siis kympin käyntikerralta. Hoitaja olisi hoitanut ihan vain auttaakseen. Emme pyytäneet, mutta joka kerta käydessään hän videoi tai kuvasi Felixiä, laittoi kuulumisia. Kotiintullessa oli pöydällä laatikollinen kuppikakkuja, eri makuja mm. suklaata, toffeeta, maapähkinää. Nuorukainen leipoo itse kuppikakut ja lauantaisin käy myymässä niitä paikallisella torilla (farmers market). Nuoret miehet ovat täällä jotenkin tavattoman herttaisia, tällaisen keski-ikäisen rouvankin kanssa juttelevat sujuvasti.


Kuvassa Felix lempipaikallaan, isännän sylissä. Lämmikkeeksi asettelimme sanomalehden. Felixin karva pidetään lyhyenä kesäisin ja nyt alkoi viluttaa, kun sisällä ilmastointi puhalsi. Felix pääsee ehkä kasvattamaan karvaa: torstaina viilenee! Päivälämmön pitäisi pysytellä piirun verran alle 30 C asteen ja yön viilentyä alle 20 C. Odotan hartaammin kuin auringonpimennystä. 

Ystäväni kanssa vaihdoin ajatuksia politiikasta, maailman tilasta. Hän sanoi jotain hyvin viisasta. Tuskitteluuni hän totesi, että ainoa mitä voimme tehdä on huolehtia omista perheistä, kasvattaa avarakatseisia, tiedonjanoisia lapsia. Omilla teoilla ja toimilla osoittaa, että maailmassa on hyvyyttä, rakkautta, viisautta. 

❤:lla 

Johanna



16 comments:

  1. Me äidit ollaan useinkin aika hanakoita neuvomaan noita aikuisia lapsiamme ja hyväähän me vaan sillä tarkoitetaan. Usein saa sitten kuulla että "hei, kyllä mä tiedän", mutta aika mahtavalta tuntuu kun nämä samaiset lapsemme myöntävät tehneensä ihan samoin omien lapsiensa kanssa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jos saisin taalan kun kuulen "I know I know" niin ei varmaan olisi miljoona kaukana :) Ja nähtäväksi jää, minkälaisia neuvonantajia tästä omasta jälkikasvustani tulee. Ainakin äitiä jo opastetaan tekemään parempia valintoja 😄

      Delete
  2. Ihanat lapset sinulla, ihan liikuttavaa tuo huolehtiminen:) Minun poikani on jo itse nuori isä,ja joskus kun puhumme Skypen (tai nykyään WhatsAppin kautta) niin unohdan ettei hän enään olekaan lapsi, ja yritän neuvoa, mutta saan sormilleni,noin virtuaalisesti;D
    Ihana koirahoitaja teillä, tuollaisen kun löytäisi täältä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. En ole muuten ajatellut, missä Bambi on silloin kun matkustat? En voisi ajatella Felixiä kennelissä, kuolisi varmaan ressukka ikävään. Tuntuu, että jos saa olla tutussa paikassa niin ainakin vähän helpottaa.

      Oli aika ihanaa, kun huolehdittiin :) Välillä tuntuu, että kolmikko on taantunut, mutta sitten on näitä hetkiä kun tajuaa että osaavat ja tietävät monenlaista. Mullakin on paha tapa neuvoa ja ohjailla liikaa. Pitää aina muistuttaa itseään, että joskus pitää olla vain hiljaa.

      Delete
    2. Bambi on ollut pari kertaa Eläinsuojelusyhdistyksen pensionaatissa,mutta en mielelläni jätä Bambia sinne.Viimeksi ja sitä ennen oli saman kadun naapurin luona,mutta viimeisella kerralla hän pitikin Bambin täällä kotona ja kävi vain hakemassa ulos pari kertaa päivässä ,vaikka oli sovittu toisin. Nyt onneksi ihana suomalainen tyttö täällä,jolla Bambin tapainen koira,on luvannut että ottaa Bambin jos vain hänelle sopii.KÄvimme jo tutustumassa, ja koirat tykästyivät toisiinsa,Tosin matkoja ei nyt ole tiedossa...

      Delete
    3. Se on kurjaa jos toimitaan eri tavalla kuin on sovittu. Joskus aikaisemmin en ihan ymmärtänyt miksi tuttavalle jätetyn koiran omistaja suuttui, kun koira olikin viety kesken kaiken kenneliin. Nyt ymmärrän paremmin. Toisaalta tilanteetkin vaihtelee ja silloin ei tainnut olla muuta vaihtoehtoa koiran hyvinvoinnille.

      Voi kun ihanaa, jos sulla olisi nyt vaki-ihminen huolehtimaan Bambista. Ja sinä voisit vastavuoroon hoitaa toista koiraa.

      Delete
  3. Kultaiset lapsesi <3 Odottamassa äitiä kotiin ja valmiin ruoan kanssa.

    Aloitin opiskelemaan yli kolmikymppisenä, kun olin saanut nuoremmankin tyttären koulutielle. Niihin aikoihin hankin ensimmäisen kännykkäni ja joskus kuopus soitti "Äiti, milloin tulet kotiin?" Usein oli pakko jäädä koululle tekemään tehtäviä, kun itsellä ei vielä tietokonetta ollut. Mitään hätää kotona ei ollut (asuimme lasten kanssa kolmistaan), hän oli vain varmistanut, kuinka paljon on aikaa siivota asuntomme. Tuon silloin noin kymmenvuotiaan tytön ensimmäinen kesätyöpaikka taisikin olla siivoushommissa ja monta vuotta oli kokopäiväsenä siivoojana valtion virastossa. Ja kovin oli tykätty, tunnollisesti ja vähän liiankin kun työnsä teki.

    Hatun nosto myös tuolle teidän koiranhoitajalle. Tuollaista yrittäjyyttä ja amerikassa varmaan menestyvällä liikeidealla Ü

    ReplyDelete
    Replies
    1. Upea tyttö sinulla! Aikamoinen tarina. Olit varmaan kyllä hyvin otettu. Itsekin olen tehnyt siivoojan hommia iltapuhteiksi nuorena tyttönä ja kerännyt sillä tavalla matkarahoja. Raskasta työtä, mutta minulla ainakin oli kiva työpari :) Vaikka ei silloinkaan 80-luvulla enää kauheasti höpötelty, jotta työ joutui.

      Olin aika otettu, kun tajusin että hoitaja olisi tehnyt työnsä ilman palkkaakin. Ja vielä kuppikakut päälle. Olivat kyllä hyviä. Pitää käydä torilla.

      Delete
  4. Felix on onnellinen koira kun saa asua ihanassa perheessä ja hoitajakin on ihan super. Onnellisia hetkiä teille kaikille!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Unelma! Me ollaan kyllä niin onnekkaita, kun Felix saatiin. Felix oli silloin aikoinaan pelastusjärjestönsä mallipoika, kaikki halusivat adoptoida Felixin. Meidän onni oli, että ei ollut muita lemmikkejä, lapset eivät olleet liian pieniä ja oli aidattu takapiha. Näin mulle kerrottiin, kun adoptio varmisitui.

      Delete
  5. Ihana kotiinpaluu, ihana roolienvaihto teillä <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä siinä tunsi itsensä jollain tapaa pieneksi. Ja suureksi. Oli kiva kun huolehditiin, sai astua valmiiseen pöytään. Toisaalta sitten ajattelin, että matkaa on tehty ja aika hyvin on taivallettu.

      Delete
  6. Söpöläinen Felix 💜🐕 Koira on sympaattinen ystävä ihmiselle, ei ihme että sille on löytynyt innokas hoitaja 🙂 Olipa lämminhenkinen kirjoitus huolehtivista huomaavaisista nuorista ! Mukavaa uutta viikkoa sinne Amerikoihin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Rita! Kerroin Felixille, että on mielestäsi söpö. Hän katsoi ruskeilla silmillä omiini ja heilautti vähän häntää.

      Mä uskon, että milleniaalit ja nuoremmat sukupolvet ovat ne, jotka pistävät asiat vielä tolalleen. Ovat fiksumpia, kärsivällisempiä, osaavampia. Kunhan me vanhat nyt ei ihan pistettäisi maailmaa tärviölle.

      Delete
  7. Hyvä koiranhoitaja teillä =).Mua vähän jänskättää jättää toi meijän koirakaksikko kotiin, kun palaan työelämään. Onhan ne nyt tietysti ennenkin olleet keskenään päivät, mutta nyt kun tässä joku (=siis minä) on ollut pitkään niiden kanssa kotona...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi toisia! Ja sinua! Luulen kyllä, että muutamassa päivässä koirat ymmärtävät että näin toimitaan, uusi järjestys. Felix rähisi ensimmäisenä päivänä hoitajalle, oli sitä mieltä että ei ole mitään asiaa tulla tähän taloon. Seuraavana päivänä rähisi vähän ja kolmantena ymmärsi, että näin tässä toimitaan.

      Eilen illalla katselin Felixille kaveria. Näitä rescue -koiria on paljon tarjolla, mutta pienikokoisia on aika vähän. Felixille ei kovin isoa kaveria voi ottaa ettei satu vahinkoja.

      Delete