Tuesday, May 9, 2017

Testing, testing

Yksi juttu mua ärsyttää amerikkalaisessa koulumaailmassa: jatkuva testaaminen. Lapset ovat kolmasluokkalaisista (siis alakoulu) saakka osallistuneet vuosittain kouluvuoden loppupuolella osavaltion testiin. Vuoropäivinä on testattu matematiikkaa, englantia, reaaliaineita. Olen ollut joskus valvomassa koetilaisuutta ja on kyllä surkeaa, kun pienet kolmosluokkalaiset (8-vuotiaita) paineen alla purskahtavat itkuun. 

Lukiossa on lukuvuoden päättyessä finals, loppukokeet. Niiden vaikutus arvosanaan onneksi on vain 20%. Koe on sama koko koulupiirin alueella, joten paljon on kiinni siitä mitä opettaja on ymmärtänyt opettaa. Joskus on ollut ihan uppo-outoja juttuja. PSAT -koe (luettu, kirjoittaminen, matematiikka) on valtakunnallinen ja sitä on harrastettu lukion alusta alkaen vuosittain. Koe testaa tavallaan yliopistovalmiutta ja ennustaa menestymistä varsinaisessa SAT -kokeessa. PSAT ei ole pakollinen, mutta olemme katsoneet hyväksi harjoitella. Nyt on kaksosilla ensimmäinen oikea SAT -koe takana ja kohtuullisen hyvinhän se meni. Lapset aikovat ottaa kokeen vielä kaksi kertaa ja ennen seuraavaa kertaa he käyvät preppauskurssin. Siitä ilosta pulitamme n. $500 per lapsi. Kaksosten mukanaan tuomia iloja. Pisteitä pitäisi saada vielä jonkin verran lisää. 

Testaamisessahan ei välttämättä pärjää hyvin sellainen, joka osaa asiat hyvin. Testit ovat hyvin paljon strategiaa ja sitä, että osaa lukea testiä oikein. Pitkälle pääsee jo sillä, että valitsee the letter of the day, päivän kirjaimen. Siinä vaiheessa kun sormi menee suuhun on parempi vain veikata yhtä kirjainta vaihtoehdoista eikä hajauttaa. Kysymyksen asettelusta voi lukea paljon jne. En ole asiantuntija, mutta lapset toivottavasti ovat kurssin jälkeen. 

Oma ilonaiheensa ovat lukion AP -kurssit (advanced placement). Ne ovat kursseja, joista voi saada joko opintoviikkoja yliopistoon tai sitten niiden perusteella voi päästä yliopistossa opiskelemaan seuraavaa vaativampaa tasoa. Esimerkiksi matematiikassa voi ohittaa perusopinnot. Mun on ollut vaikea ymmärtää miksi lukiossa pitäisi opiskella yliopiston kursseja, mutta enhän mä nyt mitään ymmärräkään. Lapset ovat ottaneet lukion ensimmäisen vuoden jälkeen pari AP -kokonaisuutta vuodessa. Yliopistot odottavat, että AP -kursseja on muutama, jossain sanottiin että 5-6 on hyvä määrä. AP:t ovat teettäneet kyllä huomattavasti enemmän töitä kuin muut opinnot. Testit ovat lukuvuoden lopussa. Yliopistot hyväksyvät yleensä arvosanan jos se on 3-5 (asteikko 1-5). 

Kyllä siis lapsiparkoja koetellaan. Juuri tänään meidän "yleisradio" taas mainitsi, kuinka Suomessa testataan vain 10% opiskelijoista ja näillä tiedoilla saadaan riittävästi osviittaa opetuksen tasosta (joka on erinomainen). Lasten ei tarvitse päntätä testejä varten kuukausikaupalla, vaan kokeeseen mennään tuosta noin vaan. Meillä lopputentteihin opiskellaan koulussa viikkoja. Tuntuukin, että enemmän opiskellaan testiä varten kuin oppimista varten. 

Kuvat eivät liity mitenkään juttuun. En ole täällä testeistä tuohtuneena leikannut peukaloa irti. Osui silmiin hauska leikkuulauta, joka löytyy mm. Amazonilta haulla Splash Mustard Cutting Board. Toinen kuva on vinkkinä käsityöihmisille. Näistä 5 cm leveistä lautasliinarenkaista pyydetään $30 kuudelta kappaleelta. Jollain on hyvä liikeidea. Toisaalta mun pitäisi pulittaa, sillä en osaa tuollaisia virkata. 

Mukavaa keskiviikkoa! Iloitkaa Suomen koulusta, joka ymmärtää jättää turhat testit sikseen ja keskittyy opettamiseen. Tai niin mä ainakin luulen :)






6 comments:

  1. Taas uutta! En ollut tätäkään tiennyt millaisia käytäntöjä siellä on..Kiinnostavaa! Terkuin:kristiina

    ReplyDelete
    Replies
    1. Koulujutut varmaan vielä vaihtelevat osavaltiosta toiseen. SAT ja PSAT ovat koko maanlaajuisia.

      Kaksosilla on tänään yksi AP -tentti. Kouluvuotta on vielä kuukausi jäljellä ja kaikkea ei ole ehditty opiskella, mutta tenttiä pitää....

      Delete
  2. Aikaisin siellä lapset jo kouluun lähtevät. Kummityttöni pieni poika on jo monta vuotta ollut koululainen vaikka on vasta kuusivuotias.

    Toivon lapsillesi menestystä tenteissä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin se aika rientää! Onko siitä jo 6 vuotta. Joo, meidän juniori oli nippa nappa täyttänyt 5, kun aloitti koulun, Kindergartenin. Päivät yhtä pitkiä kuin lukiolaisilla. Sitä ennen eskaria, jossa tehtiin ihan oikeita koulutöitä parin vuoden ajan. Tosin muutaman kerran viikossa ja puolipäivää, mutta silti.

      Delete
  3. Hauska leikkuulauta;D
    Hienoa että ekat Sat-testit sujuivat hyvin,ja tsemppiä seuraaviin koitoksiin. Kauheasti stressataan teillä koululaisia ,ja kalliillakin,tosin se opiskelu täälläkin taitaa olla kallista. En tiedä niin hyvin täkäläisestä systeemistä,koska poikani kävi koulut Suomessa,

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tytär oli sitä mieltä, että pitää hakkia :)

      Ap -testi oli ollut hankala. Tunnissa 55 monivalintatehtävää ja viisi luettavaa tekstiä. Kiirettä piti. Sen jälkeen tauko ja sitten parin tunnin rutistus kirjoittamista. Kuulosti ihan hullulta.

      En uskalla ajatella mitä yliopisto tulee maksamaan ja miten se maksetaan. Mutta kyllä kai sekin jotenkin järjestyy. Tosiasia on, että ilman edes Batchelors degree on aika turha kuvitella kovin hyvin pärjäävänsä työmarkkinoilla.

      Delete