Tuesday, May 2, 2017

Prom 2017

Tytär oli tietysti meidän vanhempien mielestä ihan mahdottoman viehättävä lauantaina promeihin valmistautuessaan. Läksimme kahdella autolla. Minä ajoin takapenkiltä suuntaohjeita antavaa tytärtä ja mies tuli kameran kanssa perässä. Kesken matkan nuorten kokoontumispaikka muuttui ja minä ajoin tyttären kanssa miehen ja kameran perässä. Puisto oli tupaten täynnä promi-nuoria vanhempineen. Autoja paikoitettiin hyvän aikaa. 

Tyttären ryhmässä oli kymmenkunta tyttöä. Läheisimmät ystävät kuvattiin ja sitten tytär istahti kuljettajan paikalle. Hän ajoi kahta muuta ystäväänsä. Kuvausaika jäi tosi lyhyeksi, sillä tyttöjen pöytävaraus oli tunnin sisällä. Olen kyllä hurjan ylpeä siitä, että muut vanhemmat luottavat lapseemme niin paljon että hyväksyivät hänet kuljettajaksi. Kaikki vanhemmat kyllä lupasivat, että jos et jaksa ajaa poispäin puolenyön tietämillä, niin tullaan hakemaan, no problems. Oli kiva seurustella toisten vanhempien kanssa, kilvan kehua toistemme jälkikasvua. Siinä sekä antaa että saa. 

Sovimme, että Senior-vuonna tytär jättää aamu-uinnit väliin. Nimittäin siitä mun hiustenlaitosta ei tullut kuin paha mieli, siis minulle. Tytär oli ok, mutta suunnittelemani kampaus oli mulle ihan liian vaikea, vaikka helppo olikin. Aika loppui kesken ja hiukset piti vain jättää osittain auki ja laittaa solki hiuksiin. Olisi ihana hemmotella tytärtä vuoden kuluttua kampaajalla, meikillä, koko helahoidolla. Nytkin osa tytöistä oli jo viettänyt päivän ammattilaisten käsittelyssä. 

Tytär on kyllä monella tavalla aivan uskomaton. Yksi aamuyö sain tekstarin klo 3: äiti, jätän tänä aamuna aamuinnit väliin, sopiiko. Hän oli siihen saakka lukenut tenttiin ja nukkumiselle olisi jäänyt vain tunti ennen aamuharkkoja. Tottakai sopi! Tytär tekee paljon töitä sekä koulussa että harkoissa, auttaa muita. Suunnitelmat ovat aika selvät opintojen suhteen ja olen siitä onnellinen. Kaiken muun lisäksi hän ei oikeastaan koskaan pyydä mitään. Tänä vuonnakin olisi lähtenyt pari vuotta vanhalla koltulla juhliin, äidin vanhalla. Olin niin onnellinen, kun nyt työtätekevänä naisena saatoin ostaa uuden mekon, sopivat korut ja jalkineet. Kaikki tietysti ihan superalennuksin, sillä etsintä alkoi jo tammikuussa. Mä olen hoitanut tähän saakka lasten vaatetuksen ja hetkittäin se on ollut vähän hankalaa kotiäidin tuloilla (joita ei ole). Vuosi sitten myin kultakorujani, jotta sain lapsille kisauikkarit. Korut unohtui viimeistään silloin, kun näin lasten ilmeet ilmoittaessani että uikkarit hankitaan, ei tarvitse niillä puhkikuluneilla mennä. Uinti on välinelaji. 

Nuoret kävivät ruokailemassa ennen promeihin menoa. Promeissa käsittääkseni lähinnä tanssitaan, jutellaan, tanssitaan lisää ja napostellaan & juodaan virvokkeita. Opettajakunnan nuorimmat ovat valvojina. Tytär ajoi kaverit koteihinsa ja jäi yökylään yhden ystävän luokse. Luokka-asteiden opiskelijat on High Schoolissa nimetty: Freshman, Sophomore, Junior ja Senior. Luokat ovat 9-12. Juniorit ja Seniorit saavat osallistua promeihin ilman kutsuja, mutta nuoremmat tarvitsevat kutsun. Sisäänpääsy maksoi tänä vuonna ennakkkoon ostettuna 50 dollaria. Tyttären kaksoisveljeä kehotin asennoitumaan niin, että Senior-vuonna hänkin promeihin menee. Saavat ottaa Sophomore-veljensä mukaan. 

Edeltävänä sunnuntaina löytyi jalkaan sopivat kengät. Läksimme etsimään kullanvärisiä keveitä kenkiä, mutta loppujen lopuksi tytär valitsi jalkineiksi Clarksin Cushion Soft varpaista auki olevat avokkaat. Oiva valinta! Jalkineet ovat sekä klassiset että tuovat sääret kauniisti esille. Ja koroista huolimatta tanssi sujui koko illan. Kengät löytyivät DSW Shoes -kaupasta. Kävin muuten kyseisen ketjun putiikissa ensimmäistä kertaa San Fransiscossa vuonna 2002 ja ostin Clarksin sandaalit. Olin ihan ihmeissäni hinnasta, voiko tämä olla totta. Niin vain oli, kuten nytkin: avokkaat maksoivat alle 50 dollaria. 




Tuntuu, että en osaa vieläkään suhtautua promeihin riittävällä vakavuudella. Kirjoitin ensimmäisen kerran aiheesta keväällä 2015. Ympäristön reaktioista päätellen oli aika huikeaa, että tytär Freshman -vuonna pääsi kutsuttiin promeihin. Muuten, silloinen kavaljeeri oli tänä vuonna koulun uintijoukkueen apuvalmentaja. Ensi vuonna mun pitää laittaa jonkinlainen Amerikka Prom -lakki päähän ja ajatella SUURESTI. Tai ainakin sen kokoisesti kuin perheen varsinaiset juhlijat haluavat.

6 comments:

  1. Oli taas hyvä juttu! Olis hauskaa kun Suomessakin olisi noita juhlia enemmän lukiossa..Upea lapsi sulla kun niin tavoitteellisesti opiskelee! t:Kristiina

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hei Kristiina! Kiitos, kun minua kannustat. Syksyt alkavat aina homecoming -juhlilla. Ne pidetään koululla ja ovat vähän epävirallisemmat. Nämä promit on sitten oikeassa ballroomissa.

      Olen onnellinen kaikista lapsista, mutta tytär on kyllä niin itseohjautuvaa mallia että ei ole juuri tarvinnut asioihin puuttua. Ihailen hänen päämäärätietoisuuttaan ja tarmokkuuttaan. Huone on kyllä aika usein ylösalaisin, mutta sen jälkeen kun epäjärjestys lueteltiin älykkyyden merkiksi en ole asiasta stressannut :)

      Delete
  2. Oli varmaan hienot juhlat,ja tyttäresi kuulostaa viehättävältä.Hienoa ja helpottavaa kun on selvät suunnitelmat:) Kauniit kengätkin löysitte:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Helpottunut olen nimenomaan, että tyttö tietää mitä haluaa. Näiden kahden muun sankarin kanssa onkin sitten niin ja näin...

      Kengät on ihan ihanat. Googlailin jo missä voisin käydä sovittelemassa ja Nordstrom Rack näyttäisi hyvältä kohteelta.

      Delete
  3. Valmistautuminen promiin puku- ja asustevalintoineen on varmasti jo puoli juhlaa.

    DSWstä olen minäkin ostanut vuosia sitten parit kengät, jotka edelleen ovat käytössä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä vaan. Edellisellä kerralla ei oikein ehditty edes valmistautua, kun kutsu tuli niin viime tingassa. Tällä kertaa ehdimme miettiä paremmin, mutta koekampaus jäi tekemättä. Olisi vain pitänyt pakottaa tytär kammattavaksi :)

      DSW on siitä kiva, että vaihtuvuus on suurta. Aina löytyy jotain uutta ja jännittävää.

      Delete