Thursday, April 6, 2017

0.01 sekuntia

Kisoissa on käyty ja lapsi jäi parhaasta ajastaan 0.01 sekuntia. Sama aika muuten kuin reilu kuukausi sitten osavaltion koulujenvälisissä kisoissa. Tarkkaa on. Poika ei ollut tyytyväinen. Puhtia ei ollut enää yrittämään tosissaan uudelleen kisan jälkeen ns. time trials eli "aika-ajoissa". Näin, että poika ei lämmitellyt puoleentoista tuntiin ennen uutta yritystä. Tuntui pahalta. Teki mieli soittaa ja patistaa. Mutta minkäs teet. Nämä on niitä hetkiä, kun pitää antaa tehdä omat ratkaisut, joita voi sitten miettiä jälkikäteen. Olisiko pitänyt ottaa siitäkin tilaisuudesta vaari... 

Tapasimme pojan lyhyesti. Vanhemmat ovat tervetulleita moikkaamaan, mutta urheilijat asuvat joukkueen kanssa omissa oloissaan hotellissa. Näin, että ketutti kuin kuulua oravaa talvella kun käpy on jäässä. Tekstailimme vielä iltapäivällä. Helpotus oli suuri, kun lapsi kertoi jutelleensa toisen tiimikaverin kanssa jolla ei ihan mennyt putkeen. Nuoret olivat purkaneet tuntojaan keskenään ja olo oli helpottunut. Mukana oli taas jo vähän huumoria ja uhoa. Poikaa lohduttaakseni kerroin omasta karvaasta kokemuksestani 30 vuoden takaa. Priimusstipendi hävittiin 0.1 heikommalla keskiarvolla. Sanoin, että mua harmittaa vähän vieläkin. Stipendi olisi ollut ihan otettavissa. 


Pääsiäinen on jo melkein ovella. Meillä on tänä vuonna pajunkissoja! Pussy willows, kuten täkäläinen nimi kuuluu. Sain kimpun Kiitospäivän tietämillä, kun tytär hoiti naapurin kissoja muutaman päivän. Rouva oli ostanut omalle tyttärelleen kimpun, mutta tytär ei niistä huolinut. Naapuri ilahtui kovin, kun pajunkissat nähdessäni niitä kehuin. Siitä saakka kimppu on odotellut tositoimia eli pääsiäistä. 

Kinder-suklaamunia metsästin vuosikaudet. Vasta ihan muutama vuosi sitten mulle selvisi, että lelutäytteisiä suklaamunia ei voi meiltä ostaa. Ne on laissa kiellettyjä. Jokuhan niihin vielä tukehtuu. Kuuntelin vastikään radiohjelman aiheesta. Maassamme asuu ihmisiä, jotka salakuljettavat lelutäytteisiä suklaamunia. Niitä on kiva tarjoilla vähän vaikka fiinimmilläkin aterioilla jälkiruuaksi. Moni minulle silmiään pyöritteli, kun kyselin pieniä suklaamunia joissa on leluja sisällä. Ymmärrän nyt, että täytyi kuulostaa aika oudolta...

Meidän urheilijoilla alkaa perjantaina loma. Viikkoon ei tarvitse mennä kouluun eikä uimaan. Luulen, että viikon päästä ovat taas valmiita molempiin. Sitä ennen on kotona täysi hulabaloo, kun kolme säntilliseen elämään tottunutta varsaa kirmailee sinne tänne. Päivä pari on kivaa, nähdään kavereita, ajellaan leffaan, aamiaiselle tai iltapalalle kavereiden kanssa. Pelataan online, katsotaan Netflixiä ja lähetellään viestejä. Muutaman päivän päästä ollaan joltisenkin turhautuneita ja ihmetellään, että mitä tällä kaikella ajalla tehdään. Maanantaina 17.4. palataan tyytyväisinä sorvien ääreen jos vanhat merkit paikkansa pitävät. 

Pajunkissat on pääsiäislistasta ruksittu yli. Enää puuttuu Kinder-yllätysmunat, Mignon-munat ja mämmi. Toivotaan, että joku Kyöpelivuoren noita kuulee toiveeni ja muutaman vuoden päästä näitä löytyy lähikaupasta. Jogurtti- ja leipätarjonta ovat ainakin muuttuneet huimasti viimeisen lähes parinkymmenen vuoden aikana. 

6 comments:

  1. Toivottavasti löytyy Kindermunia. Niitä löytyy täällä runsaanlaisesta,näin tänään jopa yhden maksikokoisen sellaisen,mutta pajunkissoja ei löydy,tehdäänkö vaihtokauppa;D Pienestä hetkestä oli kiinni uintiaika,toivottavasti seuraavalla kerralla parempi tuuri.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kinderpatukoita onneksi on. Onhan niissä maku. Mutta ne yllätysmunat olisi kyllä aika kivoja. Mulle sopisikin vaihtarit!

      Mitä kovemmaksi kisa käy sen pienempiä on erot niin omissa kuin muidenkin ajoissa. Välillä ihmettelen miten matkan voi muka uida ihan tismalleen samaan aikaan.

      Delete
  2. Voi mikä karvas tappio. Ja ihanasti kirjoitit myös että välillä pitää antaa lapsen tehdä omat ratkaisut. Näin se on. Näistä sitä oppii.

    Meillä Kinder-munat on miltei osa ruokaympyrää. Ei niin että niitä syötäisiin joka päivä mutta 5-vuotiaan mielestä ne ovat kaikkein paras herkku ja niitä on kyllä sitten karkkipäivänä syötykin. Karkille ja limulle nyrpistetään nenää, mutta Kinder kelpaa aina. Nytkin on kaapissa yksi odottamassa sopivasti pääsiäistä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. En yhtään ihmettele että teillä näistä tykätään! Suomessa käydessä olemme Kindereitä ostaneet ja lapset ovat tykänneet ihan hirveästi. Muutama vuosi sitten oli juttu oravasta, joka kävi kaupasta vohkimassa KInder-munan. Muistanko mä nyt oikein? Vai olenko nähnyt unta...

      On aika kurjaa nähdä, kun lapsi ei tee hyviä valintoja. En uinnista ihan kamalasti vielä kaikkien näiden vuosienkaan jälkeen ymmärrä, mutta sen käsitän että puolentoistatunnin istumisen jälkeen ei kovin kovaa mennä. Illalla tuli kotiin jo vähän sisuuntunut nuori mies. Oli suunnitelmia miten tästä eteenpäin.

      Delete
  3. Oli pakko googlata ja löytyi kyllä uutisia kindereitä pihistävästä oravasta. :) Aika sympaattinen juttu.

    ReplyDelete
    Replies
    1. En ymmärtänyt tietenkään googlata. Aloin jo miettiä, että muistanko oikein, onko sellaista muka oikeasti tapahtua. Mutta kyllä oravatkin tietää mikä on hyvää :)

      Delete