Friday, October 2, 2015

Elisa Kirja - helpotusta lukunälkään

Etsin pitkän aikaa nopeaa ja suhteellisen edullista tapaa lukea suomenkielisiä kirjoja iPadiltä. Kokeilin mm. Suuren Suomalaisen Kirjakerhon Luekirja -palvelua (klik, klik). Palvelu ostetaan aina kuukaudeksi kerrallaan ja sinä aikana luetaan niin monta kirjaa kuin ennätetään. Toimii hyvin varsinkin loma-aikoina. 



Aina ei ole kuitenkaan aikaa ahmimiselle, joten yritin löytää palvelun josta voisin ostaa kirjan kerrallaan iPadiltä luettavaksi. Kyllä mä edelleenkin pidän parhaana ihka oikeaa kirjaa käsissäni. Jo senkin vuoksi, että sen saa kaivettua muutaman vuoden jälkeen uudelleen luettavaksi. 

Elisa Kirja (klk, klik) on osoittautunut ihan parhaaksi. Ilokseni palvelu hyväksyy myös ulkomaiset luottokortit. Palvelua on helppo käyttää. Odotan aina innolla tarjouksia ja kampanjoita. Olen monta kirjaa ostanut muutamalla hassulla eurolla ja onpa tarjolla ilmaisia klassikoitakin. Hyllyssä odottavat mm. Nora, Baskervillen Koira, Kolme Muskettisoturia ja Kaukainen Maa. 


Meillä taitaa nyt olla vähän samanlainen keli kuin siellä koti-Suomessa. Ihan siis mainiota aikaa lukemiselle. Kesä ja alkusyksy olivat sateettomia ja lasten kanssa monta kertaa puhuttiin, että sataisipa. Nyt on satanut osapuilleen viikon, ihan vain silloin tällöin, useinmiten hiljaista tihkua. Poika totesi aamulla, että kyllä tämä sade nyt riittäisi, että jos vaikka vain illalla vähän satelisi.

Aamulla ajoin lukiolaiset bussille. Matkaa meiltä on puolisen kilometriä. Lähes kaikkien muidenkin pysäkin vanhemmat olivat saaneet saman ajatuksen. Ainoastaan pari nuorta värjötteli varjon alla. Heille tietysti tarjottiin paikkaa autossa odottelun ajaksi, mutta he kohteliaasi kieltäytyivät.

Juniorin ajoin sitten Elementary- ja Middle Schoolin -bussille. Sinne on matkaa parisensataa metriä. Onneksi vein, vaikka arvailin mielessäni kestäisikö sadetauko. Jos en olisi vienyt olisi meidän lapsi ollut ainoa jota EI kyyditty bussille. Taas olisi ulkomaanelävät kunnostautuneet. 

Voin kuvitella, että suomalaista tämä asia naurattaa ja kummastuttaa. Itse olen sitä sukupolvea, jota ei kertaakaan autolla viety koululle. Pyörällä, jalkaisin, potkukelkalla tai suksilla taittui koulumatka. (Lapset on sitä mieltä, että aika kova toi meidän mutsi. Ei ole muiden mammat hiihtäneet.) Tämä ei ole täkäläisittäin edes mitään helikopterivanhemmointia. Sateeseen ja huonoon keliin ei vain mennä. Maassa maan tavalla :)


Vielä selvyyden vuoksi - postaus on ihan oma aivoitukseni. Ainoa ilo jonka tästä saan on se, että jossain joku toinenkin kirjatoukka pääsee apajille.


10 comments:

  1. Kiitti vinkistä! Ja sun blogiasi on aina mielenkiintoista ja kiva lukea, semminkin noita vertailuja Ameriikka vs. Suomi :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Huomasin juuri, että Elisalla on uusin Millenium-sarjan kirja (Olikohan se "Se mikä ei tapa") alle 10 euroa. Ostaako vai eikö ostaa, siinäpä kysymys.

      Mun ongelma näissä maavertailuissa on, että en ole tutustunut omakohtaisesti lapsiperhe-elämään Suomessa. En siis ihan tarkalleen tiedä minkälaista se olisi. Arvelen kyllä, että kurahousu-villahousu-toppatakki -rumba olisi näännyttänyt hengiltä. Tänäänkin hyiseen säähän (18 C astetta) kaksi lähti shortseissa ja yksi farkuissa :)

      Delete
    2. En tiedä oletko seurannut keskustelua siitä tuoreimmasta milleniumista, mutta itse ainakin ajattelin lukea vasta kun jostain ilmaiseksi käteeni saan. Jotenkin ei tee mieli maksaa mitään jos se onkin ihan susipaska ja pelkät dollarinkuvat silmissä tehty.

      Alkuperäisen kirjasarjan kanssa kyseisellä teoksella ei ole enää mitään muuta tekemistä kun nimi, oikeustaistelut kun veivät sarjan oikeudet leskeltä Larssonin muille sukulaisille. Ja leski ei siitä erityisemmin tykännyt joten tuskin on mahdollisia juonisuunnitelmia tai olemassa olleita muistiinpanoja heille välittänyt.

      Delete
    3. Samanlaisia ajatuksia itsellänikin. Kyllähän Millenium-sarjasta sen verran varmasti tuli tuloja, että siitä olisi riittänyt Larssonin elämänkumppanille reilu osuus. Harmitti hänen puolestaan, kun perikunta sivuutti hänet kokonaan.

      Olen lukenut arvosteluja niin Suomesta, Ruotsista kuin täältäkin. Amerikkalaiset näyttäisivät hyväksyvän kirjan huomattavasti paremmin. Tosin jossain sanottiin, että välillä mennään niin syvällä hakkereiden ihmemaassa että tavallisen tallaajan saattaa olla vaikea seurata.

      Luulen, että tässä käy vähän kuin Tuulen Viemän kanssa. Kaikkia kiinnosti miten romanssin kävi, mutta Alexandra Ripleyn "Scarlett" pölyttyy ja katoaa kirjojen hautausmaalle siinä missä alkuperäinen kirja jatkaa elämäänsä.

      Delete
  2. E-kirjat on kyllä ihan näppäriä. Mutta on sitä paperista tehtyä kirjaa vaan niin ihana lukea..Mutta ihmettelen että e-kirjojen hinnat on välillä samaa luokkaa kun painettujen, vaikka painokustannukset ja jakelu jäävätkin pois...Lukeminen on vaan niin ihanaa! Oletko muuten lukenut jo Sofi Oksasen uusimman teoksen? Kivaa viikkoa! t:Kristiina

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tässä jokunen viikko sitten etsin epätoivoisena Liza Marklundin kirjaa. Olisin halunnut lukea sen viimeisimmän Annika B. kirjan. Olin ihan varma, että kirjan omistan. Kunnes muistin, että luin sen Luekirja -palvelun kautta. Eihän sitä missään tallessa ollut :(

      Oksasen uusin on lukematta ja odottelen, että tulee taas alennukseen. Ja samoin kummastelen, että miten digitaalinen kirja on yhtä kallis kuin paperinen. Toisaalta pitää kirjailijankin palkkansa saada.

      Delete
  3. Kiva kirjoitus. Kun oot siellä kaukana jossain, laitan sulle vinkiksi tällaisen sivun josta löydät varmaan kaikki suomiradiot: http://radiomakela.net/

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos vinkistä! Ja kiitos palautteestasi. Suomessa tykkäsin kuunnella radiosta kuunnelmia ja aloin yksi päivä miettiä, että vieläköhän niitä tehdään. Lapsrna Noita Nokinenä oli ihan paras. Täällä olen kuunnellut Knallia ja Sateenvarjoa. Ylen Areenan kautta muistaakseni. Mukavaa kohellusta.

      Delete
  4. Voi, en varmaan pärjäisi ilman Elisa kirjaa. Olen aina lukenut paljon, siis todella paljon, joka ilta on joku kirja käsillä. Ennenkuin muutimme lopullisesti Espanjaan mies antoi minulle aina painorajan tänne tullessa. Sain tuoda vain mukanani vain esim. 5 kg kirjoja! Lentokoneella kulkiessa tuo oli ymmärrettävää, mutta hieman hermostuin, kun tulimme autolla ja sama juttu.

    Olen kokenut Elisa kirjan parhaaksi vaihtoehdoksi juuri tuon takia, mitä itsekin sanoit. Kirjat jäävät talteen ja voit lukea sen vielä uudestaan. Minusta kirja ei ole kertakäyttö tavaraa, vaan siihen voi palata aina uudestaan ja uudestaan.

    Leppoisia lukuhetkiä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minäkin otan iltaisin "unilääkettä". Pöydällä sängyn vieressä on useampikin kirja, joita iltojen iloksi lueskelen. Ja sitten tietysti nämä kirjat, joita ei lasketa käsistä ennen kuin on sisältö luettu kannesta kanteen.

      Oi voi, tuollainen painorajahan tekee ihan hulluksi! Mun ongelma on kyllä aina ollut, että ei vaan mahdu matkalaukkuihin. Joku vuosi sitten tilasin Suuren Suomalaisen Kirjakerhon alemyynneistä. Ja sitä ennen Akateemisen alesta. Sittem alkoivat postimaksut karata käsistä.

      Delete