Thursday, June 18, 2015

Welcome Home!

Matkalaukut alkavat olla tyhjiä ja pyykit pestyjä. Meillä oli kyllä tosi vähän matkatavaroita ja vähempikin olisi riittänyt. Viisihenkinen perhe selvisi viikosta yhden ison matkalaukun ja kolmen käsimatkatavarapakaasin kanssa. 


Mun piti alunperin matkata Suomeen kaksosten kanssa. Kaikki ei mennyt kuitenkaan ihan suunnitelmien mukaan. Alkoi näyttää siltä, että voisimme lomailla koko perheen voimin. Mies antoi vaihtoehdot Costa Rica tai Jamaica. Valitsin mielestäni pienemmän pahan ja pari päivää myöhemmin mies ilmoitti varanneensa matkat Jamaicalle. Uimakoutsit kävivät kuumina, paras harjoittelukausi meneillään ja  lapset lomalla.  

Tunnustan, mä en ole rantalomien suurin ystävä. Ensinnäkin palan helposti. Hiekka varpaissa ja lakanoissa ei soita kelloja. Auringon paahteesta tulee surkea olo ja joudun verhoamaan itseni päästä varpaisiin. En jaksa innostua ruokapaikkojen metsästyksestä - siitä loputtomasta vaelluksesta pitkin katuja kun pitäisi löytää kaikille ja lompakolle sopiva murkinapaikka. Ja sitten aurinkorasva ja vesipullojen rahtaaminen.... You get the picture. 


Sydän vai joutsenia? Sängyn päälle väkerrettiin joka päivä taideteos.

En lähtenyt matkaan ihan riemumielin. Tunnelmat olivat paremminkin odottavat, uteliaat. Toteutui toinenkin "kauheus": lomapaikka oli all inclusive. Mulla on ennakkoluuloja kaikenlaista all inclusive kohtaan. Sieluni silmin näen pönöttäviä ja punottavia turisteja notkumassa allasbaarin kupeessa. 


Näkymä parvekkeelta. Lehvien takana on hiekkaranta.

On kuulkaa ihanaa tulla todistetuksi, että on perinpohjin väärässä kaikkien ennakkoluulojensa kanssa! Olisin tällä  kertaa voinut jatkaa lomaa vielä muutaman päivän. Missään en ole tuntenut oloani niin hyväksi ja hemmotelluksi. Loved it! Tytär sanoi kun olimme selvittäneet tulomatkalla Miamin tullin, että äiti, täällä vaan yksi ihminen toivotti welcome home. Jamaicalla kaikki sanoivat saapuessa, että welcome home. 


Resortin lobby

Kaikki oli tehty niin helpoksi. Montego Bayn lentokentällä oli vastassa resortin edustaja. Matkatavarat jätettiin odottamaan ja matkustajat pistettiin loungeen. Tarjolla oli virvokkeita. Red Stripe -olutta olisi saanut hanoista ja jokaiseen janoiseen suuhun löytyi kostuketta. Vartin odottelun jälkeen meidät ohjattiin bussille. 

Oli se elämys huristaa vasemmalla puolella, kun kamikatseautoilijat kaahasivat vastaan milloin oikealla milloin vasemmalla kaistalla. Pakokaasuja, värikkäitä rakennuksia, kauniita ihmisiä, kiemurtelevaa tietä, merenrantaa, vuoristoa, vuohia. Mä olin jo ihan tunnelmissa.


Resortin lobby

90 minuutin vuoristorata-ajalun jälkeen olimme perillä. Meille ojennettiin kylmät sitruunantuoksuiset pyyheliinat. Mies oli varannut sviitin, jonka varustuksiin kuuluivat consigliere -palvelut. Meidät johdateltiin toiseen lobbyyn, käteen tuotiin shamppislasit ja chek-in saattoi alkaa. Maailman mukavin check-in.


Resortin lobby

Oppaamme kierrätti meitä vähän yleisissä tiloissa ja saattoi sviittiin. Tavarat tulivat kotvan kuluttua ja olimme omillamme. Tai siis useamman kymmenen ellei satojen ihmisten hemmoteltavina. 


Resortin lobby

Kaikki olivat niin ystävällisiä. Minibaarissa odotti veden ja tavanomaisten virvoitusjuomien lisäksi sopivan kylmä pullo kuoharia ja valkkaria. Punkku oli huoneenlämpöistä. 


Yleisiä tiloja

Nälkäiset matkalaiset suunnistivat yhteen alueen yhdeksästä ravintolasta. Mulla meni alueen kartan hahmottamiseen useampi päivä, mutta  muu perhe oli kuin kala vedessä. 


Toinen kahdesta uima-allasalueesta

Ennätimme rantsuun. Ennätimme nauttimaan iltaohjelmasta. Mulle alkoi valjeta all inclusive -systeemin hyvät puolet. Ja jamaikalaisten vailla vertaa oleva käsitys palvelusta. Se ei ole ulkoaopittua "miten voin auttaa" -liturgiaa vaan sitä, että kun turisti näyttää punaiselta kuin rapu kysytään, että are you ok? 


Mies oli valinnut lomamme kohteeksi Negril Beaches -resortin (klik klik). Paikka on valittu Karibian parhaaksi lomapaikaksi perheille. Negril on n. 70 km pitkä valkea hiekkarannikko ja rannalla on monenlaisia lomapaikkoja. Perhekohteemme vieressä oli vain pareille suunnattu lomakohde. Löytyy paikkoja, joissa voivat lomailla vain yli 18-vuotiaat. Ja jos lomailu jonkinalaisessa kaislarakennelmassa kiinnostaa, niin sekin varmasti järjestyy. Maalaistyttönä mä olen kokenut riittävän monta ulkohuussia ja hyttysen puremaa, joten maalattiamajoitus ei houkuta. 

Kirjoitan vielä postauksen pari. Mua harmitti eniten se, että vaikka olisin halunnut käsittää minkälaista paikallisten elämä oikeasti on jäi kokemus muutaman keskustelun asteelle. Googlailin, että perusviikkopalkka on n. $50 (USD). Työtunteja siihen kertyy n. 9-12 päivittäin. Mulle jäi kuitenkin sellainen käsitys, että resortin työntekijät ovat vähän etuoikeutettuja. Vaikka päivät on pitkiä ja työtahti hirmuinen, niin asiat ovat hyvin. On kuitenkin työ ja toimeentulo (työttömyysaste vähän yli 14% ja nuorien työttömyys tuplat), työympäristö on siisti ja turvallinen. 


18 comments:

  1. Vau miten upealta resortilta näyttää! Olimme juuri mieheni kanssa 3 viikon Floridan matkalla ja kävimme Karibian risteilylläkin. Yksi pysähdyspaikoista oli Jamaican saari. Se oli ehdottomasti paras paikka jossa laiva pysähtyi. Teimme päivän aikana pitkän kävelymatkan kaupungissa ja näimme paljon paikallista elämää. Ikävän köyhää, mutta kaunis paikka.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kuulostaapa upealta retkeltä! Köyhää, niin mä luulen. Toisaalta tuntui, että jamakalaisilla oli jotain mitä ei rahalla saa. Mä saatoin lukea ihan väärin ympäristöä, mutta kun kyynisyys korvataan välittämisellä ja kirjatieto sydämensivistykselllä niin käsillä on kutakuinkin täydellinen ihminen. Ja sellainen elämänasenne, että no problem. Kun oikein ajattelee, niin ihmiselossa on hyvin vähän ihan oikeasti varteenotettavia ongelmia. Kaikki on yleensä ratkaistavissa.

      Delete
  2. Aivan ihanalta näyttää.
    Me ollaan suunniteltu jos lähdettäisi talvella Meksikoon, tuonne Karibian puolelle. Ehdottomasti All inclusive, että vältytään siltä ruokaharhailulta. Sellainen jalat ylös -loma.

    Hyvää juhannusta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hyvää juhannusta!

      Nuorimmaisen kaverin perhe oli juuri Meksikossa lomalla ja tykkäsivät kovasti. Ainoastaan hurja liikennekulttuuri vähän harmitti.

      Joo, ruuan perässä haahuilu on kyllä vihon viimeistä. Siinä vaiheessa kun alkaa olla kaikilla nälkä ja pinna vähän lyhyempi.

      Delete
  3. Upeeta!

    Mulla alkaa matkat muuttua ja sitten otan vaan valmista vastaan ! Lomilla en ole ollut lähes 20-n vuoteen vaikka matkustelen paljoa, mutta samaa kotihommaa siellä toissa päässä aina teen....vielä muutama reissu ja sitten otan vain valmista vastaan. Eka lyhyt toisten valmiiksi tehty reissu alkaa kesäkuun lopussa ja harjoittelen sillä nyt ensiksi.....hihi-hi.....;)
    Hyvää juhannusta Johanna ja koko teidän porukalle.....:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Maikku! Meillä on tänään onneksi seuran vähän juhlavampi banquetti ja tarjolla "heavy hors d'oeuvres", joten eiköhän tämä ala juhlalta tuntua.

      Kuinkahan sulta onnistuu se passattavana oleminen? Olet niin kova touhuamaan. Mutta pikkuhiljaa harjoittelemalla, eiköhän se siitä :)

      Hyvää juhannusta!

      Delete
  4. Näyttää ihanan rentouttavalta paikalta ja tuo inclusive tuntuu houkuttavalta vaihtoehdolta. Hyvää Juhannusta !

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hyvää juhannusta, Leena!

      Jo vain olin viikon jälkeen jokseenkin rento. Ei tarvinnut ajaa eikä kokata. Vaan aika nopsasti se arki sitten koitti.

      Delete
  5. Ihana lomapaikka:) Minäkään en pidä rannalla loikoilusta ja olen yliherkkä auringolle muutenkin,mutta tuolla varmasti viihtyisin:)
    Hyvää juhannusta Johanna!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Eikös ole kumma, että kuitenkin olemme kulkeutuneet aika aurinkoisiin paikkoihin :) Sinullakin taitaa olla aurinkoa riittämiin.

      Mä jemmasin itseni varjoon ja pitkähihaisissa ja -lahkeisissa (tai ainakin caprimittaisissa köllöttelin). Itse asiass meillä on nyt kotona kuumempi kuin oli matkalla. Reilusti yli 30 C asteen paahtaa joka päivä.

      Delete
  6. Kuulostaa hienolta :). Jamaika on tuttu ainoastaan Usain Boltin elämäkerrasta :). Kovasti odotan jatkoa, kerro lisää :).

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jamaika on kyllä ylpeä näistä urheilijoistaan! Ja muusikoistaan. Pitäisikin lukea Boltin elämänkerta.

      Ajattelin vielä kirjoittaa siitä, mitä lomalla voi tehdä, vähän ruuasta ja juomadta sekä paikasta hääkohteena.

      Delete
  7. Näyttää kyllä aivan ihanalta!
    En ole minäkään auringonpalvoja nimim. punainen rapu ;-)
    Mutta kyllä tuollaisessa kohteessa kelpaa.. sitten vaikka nautisella vaan olostansa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Aah, tiedät mistä puhun! Henkilökunta näytti hyvin huolestuneelta, kun palasin resortille kävelyretkiltäni: punainen, hikeämtihkuva rapu on lievä ilmaisu. Ja katsoivat vähän kummissaan, kun tilasin espresson.

      Voin Anne-Marie, mä en ole varmaan koskaan tuntenut oloani missään niin auvoisaksi, autuaaksi suorastaan. Tarttiskohan ne siellä allaspoikaa? Tai siis tyttöä...

      Delete
  8. Ooh... mä uskon että sopeutuisin tuonne!! Hyvä että säkin ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mä luulen, että kaksosten äidit sopeutuvat näihin olosuhteisiin aivan erityisen hyvin :)

      Delete
  9. Kaunista näyttää olleen!

    En ole itsekään varsinainen rantalomailija, mutta tuollainen luksusrantaloma voisi joskus olla hauskaa vaihtelua kaupunkilomiin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kaunista ja niin ihania ihmisiä! Hyvää ruokaa ja juomaa ja ilmakin oli viileämpi kuin täällä kotona. Ei tulisi mieleenkään mennä ulos lekottelemaan, alkaa lämmöt taas hipoa 40 C astetta.

      Delete