Sunday, May 17, 2015

Tästä se alkaa

Perjantaina olin puolisen tuntia poissa ja  sillä aikaa toisen autotallin eteen ilmaantui turkoosi yllätys. Portapotihan se siinä. Tästä alkaa saunan valmistuminen. Sopimuksen mukaan työmiehille pitää osoittaa vapaanaoleva toiletti ja kotieläimet pitää pitää jaloista poissa. Felixillä tulee olemaan ihana aamu huomenna! Voi sitä haukun määrää. Uusia ihmisiä ja uusia tuoksuja. Siinä riittää vartioitavaa. 


Koristeportti riehaantui täysin. Seuraavaksi pitää alkaa taivutella oksia portin muotoon. Olen googlaillut vihtoja ja tuli mieleen, että kävisikö tuo köynnös vihdaksi? Tammea ja eukalyptystä käytetään ainakin. 


Tässä aikuisuudessa mua harmittaa se, että emme me ihmiset miksikään muutu tai kasva. Ei meistä tule sen ylevämpiä tai ajattelevaisempia iän myötä. Ehkä vähän paremmin salataan tympeyttä ja eripuraa ja lelut ovat kalliimpia ja suurempia. Mutta että ihan oikeasti oltaisiin armollisia ja nöyriäkin ihmissuhteissa, pistettäisiin toiset itsemme edelle. Katin kontit! Mulla oli luja usko aikuisten viisauteen vielä varhaisteininä. Odottelin aina, että kunhan pääsen nelikymppisten kerhoon, niin sitten on kasvattu. 


Viikonloppu oli kiireinen, vauhdikas. Olipa ihana nähdä, kuinka lapset onnistuivat uinneissaan. Meillä vaihtui valmentajat viime syksynä ja tulin siihen tulokseen, että vaihdos on hyvästä. Monta vuotta samojen ihmisten kanssa työskennellessä lapseen isketään leima. Kun työ aloitetaan puhtaalta pöydältä on kaikki taas mahdollista. Sitä hedelmää on nyt viikonlopun aikana korjattu.

Uskaltauduin myös ensimmäistä kertaa lapsen kyydittämänä highwaylle.  Nopeus oli korkeimmillaan 65 mailia tunnissa, mutta kun kaistoja on useita  suuntaansa niin vähän hirvitti. Tein pojasta myös merkillisen havainnon: hän tiesi jopa mille kaistalle ryhmittyä n. 40 minuutin ajomatkan aikana. Hän ei ole koskaan aikaisemmin ajanut kohteeseen, istunut kyydissä mutta yleensä takapenkillä. Siitä huolimatta hän tiesi mikä kaista johtaa suorinta tietä liittymille. Itse olen suhannut reittiä muutaman kerran vuodessa ja vieläkään ei tahdo muistua mieleen. Tuntui kuin olisi istunut elävän Tom Tomin vieressä. Kaikenlaisia lahjoja sitä onkin. 



4 comments:

  1. On varmaan ihanaa saada oma sauna:) Helsingin kodissani oli sauna ,mutten kyllä käyttänyt sitä kertaakaan;sai seuraava omistaja ihan käyttämättömän (no yhden kerran) saunan;D Mukavaa viikkoa Johanna

    ReplyDelete
    Replies
    1. Miten sä maltoit...? Kyllähän tässä vuosi poikineen on saunaa varrottu. Edellisestä kerrasta on aikaa syyskuussa kolme vuotta... Taisi olla siellä tädin luona Saimaalla. Saunakuntohan ei ole mainittava, mutta pikkuhiljaa.

      Delete
  2. Onnea tulevasta saunasta :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! Tänään tuntui kyllä miltei saunalta, kun pidin Felixin erossa työmiehistä :) Felixillä oli ihan oma näkemyksensä asiasta.

      Delete