Friday, April 17, 2015

Prom

Tuli  pyytämättä ja yllättäin kuin entiselle pääministerille. Nimittäin tyttärelle kutsu promiin, high schoolin päättäjien juhliin. Asia esitettiin hienovaraisesti. Ilmiselvästi kaksoset olivat miettineet strategiaa. Istuimme kolmistaan pöydän ääressä, minä tyytyväisenä kahvin jälkeen. Äiti, Gabe pyysi Siiriä promiin. Aha. Vai niin.


Ilman kahvia olisin todennäköisesti sanonut ei. Gabe on 18-vuotias kivannäköinen nuorimies, jolla luulisi olevan tyttö joka sormelle. Hän ui koulun uintijoukkueessa ja lapset  nuoret pelaavat vesipalloa yhdessä. Kerran poika toi tyttären kotiin harkoista kaverinsa kanssa ja vähän aikaa juteltiin. 

Gabe haluaa papiksi ja sanoo ruokarukouksen ennen ateriaa. Mun päässä rääkyy punainen summeri. Kutsu kyllä esitettiin mukavasti: nuorukainen haluaisi viedä seuralaisen promiin, mutta aikaa ei ole enää pyytää ketään ihan vakavissaan joten suostuisiko tämä urheilukaveri daamiksi. Deittailusta ei siis ole kyse. Mutta kyllä mua arveluttaa päästää tyttö juhliin. 


Kyselin sitten parin ystävän mietteitä ja he olivat sitä mieltä, että ihan ok. Sovimme myös tyttären kanssa että Tuhkimon kurpitsa saapuu puolitoistatuntia ennen juhlien loppua. 

Sitten iski tietysti mekko-ongelma. Pitäähän sinne jotain juhlavampaa laittaa ylle, vaikka kaveripohjalla mennäänkin. Löysin kaksi ihanaa mekkoa liikkeestä, joka on lopettamassa toimintaansa. Parinsadan arvoiset mekot oli hinnoiteltu passelisti neljään kymppiin. Silmäilin ja mittailin. Toin kotiin ja sovitettiin: vyötärö toimii, mitta on hyvä vaan tyttären selkä on mallia uimari. Tänä viikonloppuna suuntaamme kaupoille. 


Tuo vihreä oli oma suosikkini. Ihanan keijukaismainen! Löysin sopivan hopeisen käsilaukunkin. 


Tämä musta-valkoinen on taas sopivasti dramaattinen ja tyylikäs. Valkoinen helma laskeutuu nilkkoihin, mutta alushame vain polviin. Yläosa näyttää melkein nahalta. Tytär tykkäsi tästä aivan vimmatusti. Molemmat ovat kokoa 34. 

"

Prom maksaa perheelle keskimäärin n. 1000 dollaria. Yksi kolmasosa summasta menee jo ennen juhlaa, kun poika suorittaa "kosinnan". Eihän se nyt käy, että kysytään silleen että ootko mun kaa promeissa. Ei, pitää olla flash mob, hevosajalua tai vähintää dinneri. 

Ajattelin, että vasta kolmen vuoden päästä meillä valmistaudutaan juhlaan. Tämä on kyllä hyvää harjoittelua. Ja jotenkin aloin epäillä, että ehkä pari muutakin poikaa vielä tässä vuosien varrella kysyy tytärtä juhlaan mukaan. Mikäs sen mukavampaa kuin löytää mutkaton kaveri, jonka kanssa on kiva viettää aikaa ja jonka kanssa ei tarvitse pingottaa. Tai tuhlata vähiä kesähankkeitaan. 

Veli sitten oli höläyttänyt uintiharkoissa, että toi Siiri on menossa promiin. Tytöt olivat alkaneet kiljua ja pojat tsiigailla että mitä, onks meillä jäänyt jotain huomaamatta. Tytär itse on sitä mieltä, että no big deal. Minä olen sitä mieltä, että kunhan kohtuullisen vähin kustannuksin selvitään. 

Mies on luvannut puhutella Gaben ennen juhliin lähtöä. Ihanteellista olisi istua talon edessä porchilla kiikkustuolissa haulikko sylissä ja mäystää mälliä. Tyydymme kuitenkin ehkä vain sanomaan, että pitäkää hauskaa. Ja tuijottamaan nuorukaista hetken pitempään....

8 comments:

  1. Noin ne pienokaiset kasvavat ja uusia asioita tapahtuu. Onnea, tytölle ja äidille myös.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joskus tekisi mieli kyllä vähän käännellä kelloja taaksepäin. Sellaista haipakkaa mennään. Kiitos, kyllä onni on aina paikallaan :)

      Delete
  2. Tuohan kuulostaa just siltä, kuin leffoissa :) Upeat puvut molemmat, muista laittaa kuva siitä minkä valitsitte! Jännittävä hetki tyttärelle ja vanhemmille.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tänään käytiin tytön kanssa kaupoilla... Aivan toivotonta! Useimmat jäljellä olevat prom-puvut olivat ihan kamalia. Ihan kuin jonkun transvestiittishown puvustosta. Saas nähdä miten tässä käy.

      Delete
  3. Tuo vihreä olisi myös minun suosikkini. Hurmaava aivan. Vuodet vierivät vikkelään. Itse asiassa sen huomaa vain lapsista. Jostakin kumman syystä ei itsessään. ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jotenkin sitä vaan kuvittelee edelleen olevansa se sama Johanna. Peilistä katsoo joku vähän vieraampi.

      Vihreä oli ihana, mutta tytär piti sitä myös turhan hempeänä. Hänen makunsa on aavistuksen maskuliinisempi.

      Delete
  4. Ihanaa!! Kauniita mekkoja molemmat!
    Miten se voi olla niin, että me emme vanhene mutta lapset saavat meidät pian kiinni??
    nimim. mummo ;-)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mummossa vara parempi. Vai miten se sanonta menee :)

      Mua alkaa jo huolestuttaa, että löytyykö pukua. Sikäli kavaljeeri oli oikeassa, että oikeille promdeiteille ei enää juuri ole aikaa valmistautua. Kaikista kauniista mekoista olivat koot loppu. Ja entäs kampaus? Omg!

      Delete