Saturday, February 7, 2015

Code Red

Viikolla tuli taas muistutus siitä mikä elämässä on kaikkein tärkeintä. Aamu alkoi klo 6 kuten jokaikinen arkiaamu. Pudotin kaksoset lukion pihalle klo 6:45, sanoin love you ja sain vastauksen you too. Hetken katselin loittonevia selkiä. Hartiat ja selkä ovat vuosien aikana levinneet molemmilla. Reppu ei näytä enää jättipahkalta puun kyljessä vaan kaikesta tavaramäärästä huolimatta se kulkee kevyesti mukana. 


Klo 9:20 tuli tekstari: "Dude so we are waiting in our class and apparently we're lock down". Hetkeä myöhemmin tuli viesti: "We are in code yellow". Ihmettelevälle äidille lähetettiin selitys: "Code yellow means that it's just a small threat, red is immediate". 

Tekstailin molempien lasten kanssa. Teorioita liikkui huumeratsiasta koulun uhkauksiin. Sitten sydän valahti nilkkoihin: "Now in code red". Viestin mukana tuli kuva twittertilistä, jossa sanottiin selvällä englannin kielellä: "I'm shooting up *koulun nimi* bitch bye" ja "Your a bitch nigga".  Ei epäilystäkään mille koululle viesti oli tarkoitettu. 

Hetkeä myöhemmin lapsi tekstittää, että myös yläkoulu on code red. Etsin tietoa netistä, avaan television. Ei vielä mitään uutisissa. Ei ole todellista, kaikki kolme lasta lock down, välitön uhka. Yritän pitää pään kylmänä ja tekstailla rauhallisesti. Ehdotan kaksosille, että voivat tehdä läksyjä. Äiti, ei me voida. Me istutaan pimeässä luokassa yhdessä nurkassa ihan hiljaa. 

Alkoi pikkuhiljaa hahmottua, mitä code red tarkoittaa. Ovet on lukittu. Muu kuin virkavalta ei pääse kulkemaan koulun sisälle, sisältä tai sisällä. Lapset ja opettajat kyhjöttävät pimennetyissä luokissa ovesta kauimmaisessa nurkassa. Piti jo purra huulta. 

Sitten tuli tv-uutiset, breaking news. Toimittaja kännykän päässä, ei vielä kuvaa. Kuva tulee vasta kymmenen minuutin kuluttua. Silloin näytetään vain koulun sisäänmenotietä ja kuinka se on suljettu poliisiautoilla. Varmaa tietoa ei ole. Kuulen uutishelikopterit. Eihän meiltä ole koululle matkaa linnuntietä kuin kilometri pari. Pörräävät yllä kuin haaskalinnut. Felix haluaa käydä haukkumassa outoja tunkeilijoita ja villiintyy vallan.

Epävarmuutta kestää vielä jonkin aikaa. Sitten tulee lapselta viesti, että poliisi kävi varmistamassa oven olevan lukossa. Huokaisen helpotuksesta. Poliisi on kampuksella ja tilanne on hallinnassa. Sitten vain odotellaan. 

Kaiken kaikkiaan lapset istuivat nurkassa puolisentoista tuntia. Code yellow kesti toisen puolitoista tuntia. Keltaisen koodin aikana saa istua pulpetissa, mutta hiljaa pitää olla, ovet lukittuina. 

Ylä- ja alakoulu oli lukittu myös varmuuden vuoksi. Hyvä niin. 

Illalla menin koululle tapaamaan lasten opettajia, olihan open house. Sain kiittää niitä kahta opettajaa, jotka lasteni kanssa viettivät piinallisia hetkiä. Sanoin myös rehtorille kiitos. Kaiken kaikkiaan tilanne hoidettiin hyvin. Kotiin tiedotettiin heti kun oli mahdollista ja lock down sujui ammattimaisesti. 

Oli niitäkin vanhempia, jotka hakivat lapsensa koulusta heti pois kun ovet avautuivat. Minäkin tarjosin lapsille tilaisuutta tulla kotiin. Eivät halunneet. Vasta päivien kuluessa lapset kertoivat yksityiskohtia. Yksi oppilas oli juossut koulusta ulos kuultuaan code red ja juossut kotiin saakka. Muutama oppilas oksensi. Harjoituksista poiketen luokkahuoneissa oli ollut hiiren hiljaista. Ketään ei naurattanut. Pari liikunnan maikkaa oli hakenut käsiinsä pesäpallomailat. Ovi jota ei saatu lukittua oli muurattu umpeen työpöydillä ja tuoleilla.

Tärkein maailmassa mahtuu todellakin kahden käsivarren väliin, kuten Marilyn loihe lausumaan. Sinä iltana olin aivan erityisen kiitollinen perheestäni, siitä että olimme turvassa. Tiedän, että kaukana tästä meidän osavaltiostamme oli vanhemmat, jotka olivat toisenlaisessa tilanteessa. 14-vuotias lapsi oli päättänyt jekkuilla ja laittaa twittertililleen uhkausviestin. Myöhemmin kun tilanne kääntyi vakavaksi hän oli lisännyt twiitin, että ettehän te tätä nyt vakavissanne ota. Lapsi on ollut pidätettynä. Sen verran vakavasti viesti otettiin. 

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Mun on pitänyt jo aikaisemmin laittaa kuva tuosta takan reunuksessa olevasta kaiverruksesta. "Good friend, around these heart-stones speak no evil word of any creature..." Wikipediasta löytyy tämän mietelauseen alkuperä (klik, klik).   Kun googlailin huomasin, että jokunen muukin takanreunus tätä tekstiä kantaa. Kaiverrus on edellisen omistajan peruja, mutta siihen on niin helppo yhtyä että halusimme kaiverruksen säilyttää. Mä en ole koskaan erityisesti tykännyt juoruilusta. En ole synnistä vapaa, mutta varta vasten selän takana puhumisesta tulee helposti ällö olo. Ajattelimme myös, että tämän reunuksen lähellä on turvapaikka. Sen vieressä ei voi sättiä, motkottaa, räyhätä. 

17 comments:

  1. Huh, huh - on sinulla ollut päivä! Ja teidän koko perheellä!
    Onneksi kaikki meni hyvin <3
    Elämässä kaikki voi olla niin pienestä kiinni - joten nautitaan täysillä jokaisesta hetkestä, jonka saamme yhdessä viettää. Ja toivotaan, että niitä red codeja ei enää tulisi - kenellekään <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tiedätkö, siinä tilanteessa mieleeni nousi toinen kuulemani punainen koodi. Suomalaisessa uimahallissa aikoinaan se tarkoitti, että joku oli kakkinut altaaseen. Niin hullu ihmismielinon. Mutta joo. Ei punaisia, keltaisia tai muitakaan koodeja. Ei hengenheittoa pilakuvien, uskonnon tai sukupuolisen suunatutumisen tähden. Mun on vaikea uskoa, että vuosi on 2015 ja ollaan kuin pellossa. Kun empatian, ymmärryksen ja kunnioituksen pitäisi olla ihmisyyden mitta. Ehkä vuonna 12015? (Hei, jos 10 000 vuoden päästä löydätte tämän netistä - se ihkivanha systeemi - niin I mean it!)

      Delete
  2. No hui, tuli ihan kylmät väreet, kun luin tätä... Onneksi kuitenkin kaikki päättyi hyvin!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä vain. Ei ollut kovin mieltä ylentävää. Olen kyllä hurjan pahoillani uhkauksen tekijän puolesta. Voi kun joku läheinen olisi nähnyt ja viesti olisi otettu pois.

      Delete
  3. Voin vain kuvitella tuossa hetkessä läsnä olleen avuttomuuden ja turvattomuuden tunteen - onneksi tilanne purkautui ilman todellista uhkaa, huih !

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ymmärrän taas vähän paremmin miksi täällä meilläpäin niin moni valitsee kotikouluruksen. Tämä on varmasti yksi syy. Musta vaan ei ole kotikoulua pitämään :(

      Delete
  4. Hui, kammottava tilanne! Teille kaikille. Varmasti pysäytti, vaikka onneksi säikähdyksellä selvisittekin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä siinä taas tuli selväksi millä on väliä ja millä ei. Mua vaan huilettaa, etten osaa tarpeeksi olla lapsille tässä avuksi. Aika traumaattinen kokemus.

      Delete
  5. Huh,voin kuvitella miten peloittavalta tuntui kun et tiennyt kaikkia yksityiskohtia ja huoli oli varmaan tosi kova.Onneksi oli kyse vain pilasta,mutta pahasta sellaisesta...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivon vain, että tämä yksi ajattelemattomuuksissa tehty twiitti ei pilaa koko elämää. No, lapsen pidätyskuva ja koko nimi ovat netissä, joten nimi pitää ainakin vaihtaa. Syytteetkin ovat aika rankat.

      Delete
  6. Hui kamala! Hienosti kuitenkin hoidettu!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Näitä harjoitellaan jatkuvasti. Kotiin tulee aina tieto harjoituksista ja ne tehdään yhdessä poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa. Niin varmaan siellä teilläkin. Kaikki kyllä sujui kuin rasvattuna ja jokainen tiesi mitä tehdä.

      Delete
  7. En voi kuin yhtyä edellisiin kommenteihin. Pelottavaa, mutta onneksi lopputulos oli hyvä. Koskaan ei voi tietää mitä huominen tuo tullessaan, siksi pitäisi pystyä nauttimaan tästä päivästä. Kun aina muistaisi tuon kaiken kiireen keskellä.
    Tarja

    ReplyDelete
  8. Oi, et tiedä miten sydäntä suorastaan kylmäsi lukea tuota tekstiä. Onneksi kaikki päättyi hyvin. Jotenkin kuitenkin samaistuin äitinä tekstiisi, melkein vesissä silmin. En tiedä mihin tämä maailma on menossa, mutta kaikki tällainen kumma pahuus on lisääntynyt. Joskus vain vitsimielessä heiteltynä, mutta että joku viitsii edes sellaista.

    Aamulla luin lehdestä juttua jossa, muistaakseni ruotsalainen, eräs mies oli kirjoittanut miten oli ollut tulossa kotiinsa (?) metsän läpi. Edellä oli kulkenut nainen joka oli miehen huomattuaan juossut lujaa vauhtia tiehensä. Tälle miehelle oli tullut tunne, että olisi pitänyt juosta perään ja kertoa ettei häntä tarvitse pelätä eikä hän ole aikeissa tehdä pahaa vaan menossa kotiinsa. Samassa jutussa luki, että miehen mielestä maailma pitäisi saada sellaiseksi taas ettei yhdenkään naisen tarvitsisi sännätä karkuun vastakkaisen sukupuolen nähdessään.

    Me elämme niin kovin kummallliseksi muuttuneessa maailmassa, niin siellä kaukana kuin täällä pohjolassakin.

    Ihanaa päivää sinulle, onneksi kaikki on hyvin.
    -Assari

    ReplyDelete
  9. Heippa, ihan tuli iho kananlihalle ja rupesi itkettämään. Onneksi tuo tilanne päättyi hyvin. Kyllä täällä koto Suomessakin on ruvennut kaikenlaista tapahtumaan, valitetettavasti maailma muuttuu.

    ReplyDelete
  10. Harvoin kommentoin, mutta nyt oli pakko!!
    Itku tuli. ihan kamala juttu. Onneksi kaikki meni hyvin eikä pahempaa sattunut <3

    ReplyDelete
  11. Onneksi tilanne selvisi hyvin! Ei voi arvatakaan miltä sinusta ja lapsista on tuntunut!
    Toivottavasti jäi viimeiseksi tuollaiseksi kokemukseksi !!

    Haleja (ja väliin ne maailman tärkeimmät)

    ReplyDelete