Saturday, December 27, 2014

Mä tarinani mistä alkaisin

Jouluun oli tänä vuonna totisesti pitkä matka. Vaikka se sitten melkein yllättikin. Aamuisin ennen silmien avaamista mietin aina päivän aikatalut. Vähän kuin palapeliä kokoaisi: klo 6 ylös, 6:15 lapset ylös, 6:45 kaksoset ajaen kouluun, klo 9 kauppaan (tässä vaiheessa mietin kaappien kätköt), 12:30 potut kiehumaan, 13:45  lapsen harrastuskamat autoon, 14 tien päälle....Nyt vain oli paljon muutakin mietittävää. Postiin, lahjaostoksille, koulujen menoihin, harrastusten ylimääräisiin rientoihin. Viikko ennen joulua alkoi perhe sairastua, yksi kerrallaan kuin dominonappulat kaatui jokainen vuorollaan sänkyyn. 

Lasten ajoitus oli ihan nappi, sillä koulutyöstä ei paljon jäänyt paitsi. Toisaalta isot kisat oli kisailtu ja autokoulukaan ei vielä alkanut. Ja kyllä vaan, meidän alle 15-vuotiaat kaksoset ovat nyt autokoulussa. Ensi viikolla on vielä kolme päivää teoriaopintoja, sitten alkavat ajotunnit ja sen jälkeen ajeleminen vanhempien kanssa. Vuoden päästä on kortit takataskussa ja kumitassut alla. 


Minä sairastuin viimeisenä. Juuri kun olisi pitänyt valmistella joulua oikein urakalla, leipoa ja leikkiä, askarrella ja laulaa :) Olen oppinut vähän väkisinkin pyöristelemään kulmia ja lasten koulun uintijoukkueen illanistujaisiin lähetin tällaisen tekeleen: 


Terveellistä, maukasta ja oikein hyvän makuista jos ei muuta. Hedelmävadin kokoaminen oli siinä vaiheessa suurin ponnistus johon jaksoin ryhtyä. Pipareiden paiston jätin suosiolla  muille.


Kuume oli jo jättänyt, joten ei tästä varmasti kukaan tartuntaa saanut. Ainakin toivon niin. 


Lahja-asioita miettiessä ymmärsin, että yksi hyvä ystävä on jäänyt listalta pois. Suunnittelemme matkaa Lontooseen ensi kesälle ja molemmat tykkäämme Downton Abbeystä. Googlailun jälkeen löysin nämä tuotteet: 


Jos toisen kerroksen väelle ei kelpaisi niin ehkä ensimmäisen kerroksen kuitenkin. Mulle tulee aina mieleen Dame Maggie Smith, Dowager Countess of Grantham, joka kysyy "What is a weekend?" 


Jouluaamu on taikaa. Visualisoin itseni laskeutumassa portaita alas ja katsomassa kohti joulukuusta, katettua aamiaispöytää. Yritän nähdä näkymän kuten lapset sen jouluaamuna näkevät. Ja kuulkaa niin kävi, että jouluyönä puolenyön tietämillä joulupukki lahjat tuodessaan vielä luuttusi lattiat ja silitti  pöytäliinan. Tai tässä tapauksessa Mrs. Santa. 


Jättikokoinen pähkinänsärkijä on joululahjani. Vielä marraskuun puolella vihjasin miehelle, että muuta en jouluksi tarvitsisi kuin tämän sotilaan seisomaan vahdissa. Yhtenä iltana ovikello soi ja parimetrinen pähkinänsärkijä seisoi oven takana.Tarkoitus oli jättää sotilas ulko-oven pieleen, mutta oli niin kylmää ja pimeää, että kutsuin veijarin sisälle. 


Lahjojen avaaminen alkaa yleensä joulusukkien tyhjentämisestä. 


Pyörittelin kotvan jos toisenkin tätä lahjaa käsissäni. Siis mitä ihmettä....?


Sisäpuolikaan ei juuri helpotusta tuonut. Hetken mietin, että mies on mennyt sekaisin ja  ehdottelee yhteistä huumetrippiä. Sitten alkoi raksuttaa. Tämähän on DNA-pakkaus, jolla selvitetään mun alkuperä. Paljonko on eurooppalaista, aasialaista ja afrikkalaista syntyperää. Itse veikkaan, että hyvin paljon lipsahtaa slaavilaisille alueille. Miten muuten voi selittää melankolian, koti-ikävän ja kaihon? Mutta kohta se tiedetään. Muutama sylkäisy putkeen ja sekin salaisuus on selvillä.


Olenko valmis siihen, että vielä alle 15-vuotiaat lapset ajavat autoa? No en. Ja muutoinkin ajatus siitä, että lapset kaasuttelevat omille teilleen 16-vuotiaina tuntuu aika hurjalta. Mutta maassa maan tavalla. Kai sitä tähänkin tottuu. 



19 comments:

  1. Waude, mikä nutcrackeri :-)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Pysyy uskollisesti vahdissa yötä päivää eikä,silmäänsä räpäytä. My type of guy :)

      Delete
  2. Heippa! Kaunis kuusi ja melkoinen joulunvalmistelusetti sulla ollut siellä! Toi Nutcracker juttu on jännä perinne sielläpäin maailmaa, meillähän moinen ukkeli edustaa mielessä ainoastaan balettia, mutta siellä se kuuluu (?) jouluun olennaisesti....Hieno ukkeli on kyllä :) P.s just täydellinen lahja Down Town Abbey-fanille!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Pelastin joulun alla yhden pähkinänsärkijän tien poskesta. Kävin vielä vallan kysymässä, että saanko todellakin ottaa tämän. Rouva kertoi saksalaisen miehensä olevan hulluna pähkinänsärkijöihin ja huonompikuntoiset joutavat jo kiertoon. Joten joo, me eurooppalaiset kai näihin hurahdetaan täällä sitten ihan tyystin :)

      5. kausi Downtonia alkaa just sillään. Ehkä skonssit ja hillot menevät ohjelmaa katsoesssa.

      Delete
  3. (liian) pitkästä aikaa tervehdys Irlannin vihreydestä. Toivottavasti taudit on selätetty ja ehdit hieman huokaista ja rentoutuakin ennen paluuta arkirutiineihin. Meidän pikkuperheessä joulu paljon pienimuotoisempi, mutta toivottavasti jotain perinnettä - lähinnä tunnelmaa - olen saanut kylvettyä lapsen mielen perukoille.

    ReplyDelete
  4. (liian) pitkästä aikaa tervehdys Irlannin vihreydestä. Toivottavasti taudit on selätetty ja ehdit hieman huokaista ja rentoutuakin ennen paluuta arkirutiineihin. Meidän pikkuperheessä joulu paljon pienimuotoisempi, mutta toivottavasti jotain perinnettä - lähinnä tunnelmaa - olen saanut kylvettyä lapsen mielen perukoille.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllähän näin jouluisin huomaa, että meidänkin perhe on pieni. Viidestään me täällä Felixin kanssa juhlistetaan. Ei ole driveway pullollaan sukulaisten autoja.

      Oli kyllä harvinaisen sitkeä flunssa. Ehkä olisi ollut ohi nopeammin jos olisi ennättänyt potea. Mutta niinhän sitä sanotaan, että hoidettuna kestää 14 vuorokautta, hoitamattomana kaksi viikkoa.

      Kiitos tervehdyksestäsi Heljä!

      Delete
  5. Pitkästä aikaa terveisiä täältä Norjastakin. Aika jännä tuo DNA-pakkaus. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan tuloksia :).

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiva kun poikkesit! Aina tulet mieleeni, kun on uutisia Norjasta.

      Mulla ei oikein ole hajua mistä päin olen. Keskeltä Suomea, kai useamman sukupolven ajan. Mutta jostainhan sinnekin on kulkeuduttu. Ihan hauskaa selvittää. Tähän testiin saa myös lääkärin "luennan" mahdollisista perinnöllisistä sairauksista.

      Delete
  6. Oih, Downton Abbey on minun suosikkiohjelmani! Jännä tuo DNA-testi, mielenkiinnolla tuloksia odotellaan :) Kuulostaa hurjalle 15-vuotias ratissa, ollut totutteleminen, että meidän 15-v:llä on mopokortti ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jos koulutyönsä hoitaa hyvin, niin ajokortin hankkimisen saa aloittaa 14 ja puolivuotiaana. Koulutus järjestetään koulun kautta. Mutta kyllähän mua hirvittää. Varsinkin kun kuulin, että opetusfilmitkin ovat jostain 80-luvulta...

      Downton Abbey on kyllä ihan paras! Aina vaan jaksaa kiehtoa. Hahmot on sen verran hyvin mietityt.

      Delete
  7. Autokoulussa, kääks!!! Onneksi ei Suomessa moinen tule kuuloonkaan ;) Downton Abbey oheistuotteita, iiks ihanaa!!! Pakkosaadakanssajaihanjust!!!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tässä on kyllä ristiriitaiset tunteet. Toisaalta sitten oma ajotaakka helpottuu, mutta sitten alkaa se huolehtiminen...

      Delete
  8. Upeita kuvia Joulusta Johanna!

    Samat kuviot täälläkin lapsiperheissä pyörii, kaikki sairastuu vuorollaan. Minä otin rokotuksen heti kun ilmoittivat, että ilmaiset piikit alkaa meille riskiryhmäläisille, 65-set saavat sen automaattisesti. Toivon että toimii tämän flunssakauden!

    Toivotan teille kaikille sinne parempaa uutta vuotta ja rauhaa ja rakkautta koko maailmaan.....:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Maikku! Juu, kyllä se niin on, että yhdestä kun flunssa nappaa niin tietää, että kaikki käyvät läpi. Toivottavasti rokotus toimii. Yllättävän hyvinhän se on saatu aina täsmäämään.

      Onnellista uutta vuotta!

      Delete
  9. Onpas teillä hieno pähkinänsärkijä,ja hieno kuusi.
    Ja saitpas jännän lahjan,mitäköhän sinusta siinä paljastuu;D
    Oikein hyvää uutta vuotta Johanna!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Jael! Toivon tietysti, että testin perusteella lukeutuisin ihmiskuntaan. Kauheaa jos paljastuisi, että olen alien :)

      Delete
  10. Hyvää Uutta Vuotta!! Vuosikin tässä ehti vaihtua ... Toivottavasti taudit ovat jo ohitse! Oikein hyvää tätä vuotta <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hyvää Uutta Vuotta! Kyllä alkaa helpottaa, mutta nyt on taas ajelua: autokoulu, uinnit (kaksi kertaa päivässä), sitä sun tätä. Ja kuule, tänne tuli paketti! Muumifani tyttären kanssa olemme ihastelleet. Niin paljon kaikenlaista... Kiitos!

      Delete