Wednesday, August 14, 2013

Kotikonnut

Olen viime aikoina funtsinut blogiani, pitäisikö raottaa vähän enemmän yksityisyyttä. En ole juuri näyttänyt kuvia kodistamme ja päivän asutkin loistavat poissaolollaan. Toisaalta olen horoskoopiltani Kaksoset ja se tarkoittaa, että olen onnellinen kun ei tarvitse kauheasti miettiä linjauksia. Musta ei olisi pitämään pelkästään johonkin aihepiiriin keskittyvää blogia. Mistä Sinä olisit kiinnostunut? 


Mä kerron nyt vähän enemmän tästä meidän asujaimistosta. Tämä on rakennettu täysmittaisen golfkentän ympärille eli ns. golf course community. Meillä päin nämä ovat hyvin suosittuja. Community tuo tullessaan paljon kivoja juttuja: asujaimisto on hyvin suunniteltu, kauniit, hyvin hoidetut maisemat, alueella asuu samanhenkisiä ihmisiä. Onhan se välillä sellaista porvariston hillittyä harmia, mutta enimmäkseen kuitenkin ihmisiä joille on esimerkiksi tärkeää lasten hyvä kasvuympäristö, hyvät koulut, palveluiden läheisyys. 


Tämä ei kuitenkaan ole mikään gated community. Suurin turva on läheiset naapurit. Melkein huutamalla kyllä kuulee jos naapurissa on hätä. Mä esimerkiksi soitan joskus illalla naapurille, että sun autotallin ovi on vielä auki. Tai naapuri on soittanut mulle ja kysynyt tiedänkö miksi talon eteen on parkkeerattu auto pitemmäksi aikaa ja autossa näyttäisi olevan joku sisällä. 


Jos asuu ihan kentän laidalla, niin sitten on syytä varautua siihen että aina joskus kolahtaa golfpallo seinään. Golfaamiseen suhtaudutaan täällä vähän eri tavoin. Muistan, että Suomessa ainakin joskus vaadittiin green card tai vastaava kortti, että pääsi kenttää kiertämään. Onkohan se asia muuttunut? 


Aika moni työskentelee kotoa käsin. Taloon pitää mahtua kotitoimisto (tai -toimistot jos molemmat puolisot työskentelevät kotona). Olen kuullut käytettävän termiä "Stepford Wifes" asuinalueemme naisista, sillä lähes kaikki ovat kotiäitejä tai homemaker, kuten täällä sanotaan.  Asumismukavuuteen kuuluu tietty väljyys. En ole kuullut kenenkään puhuvan hukkaneliöistä. 


Mulle luonto on ollut tärkeä pienestä pitäen. Mä olin lintubongari jo silloin, kun koko termiä ei vielä tunnettu. Joskus olen miettinyt, että miten mun annettiin lähteä yksin samomaan metsiä, järvenrantoja. Tai hiihtämään umpihankeen. No, nykyään mun luonto on vähän viimeistellympää, mutta kyllä täällä edelleenkin kuuluu lintujen laulu, kasvit kukoistavat, sammakot kurnuttavat, kilpikonnat lekottelevat lammen rannalla. Ja iltaisin kuuluu se lännenleffoista tuttu siritys. Näin kesäaikaan aamuisin on liikkeellä paljon koirankävelyttäjiä ja lenkkeilijöitä. Ilmojen viilennyttyä ulkoilijoita on sitten enemmän kaikkina päivän hetkinä. 


Aina ei oikein edes tajua, kuinka kivoja yksityiskohtia alueelle on tehty. HOA (home owners association eli asukasyhdistys) huolehtii istutuksista, ajankohtaisuudesta, kunnossapidosta. Golfkentän hoitaa sitten taas golfklubi. Jos oma pihamaa rehottaa saa HOA:lta muistutuslapun, että jotain pitäis tehdä. 


Rivitalojakin alueella on, vaikka enimmäkseen asunnot ovat yhden perheen taloja. Mielestäni rivarit eli townhomes on toteutettu kivasti. Ne noudattelevat yhden perheen talojen traditionaalista tyyliä. 


Joskus mietin, että miten ympäristö vaikuttaa lapsiin. Ainakin sen tämä porvariston hillitty harmi saa aikaiseksi, että erikoisesti pukeutuneita nuoria ei näy. Ei ole gootteja eikä punkkareita - anteeksi, mä en edes tiedä mitä tyylejä nykyään on! Yhden pojan kapina oli ihan omaa luokkaansa: talvella aina shortsit (dress shorts, ei mitkään urheilupöksyt), vaikka lämpömittari olisi käynyt miinuksen puolella. Yllä muutoin aina kauluspaita ja solmio, pikkutakki. Poika oli aikamoinen tyylitaituri ja aina aamuisin odotin, että mikä yhdistelmä koulubussia odottaville esiteltäisiin. 


Mutta nyt saisi esittää toiveita mitä haluaisi lukea ja nähdä mun blogissa. Olen viime aikoina huomannut, että mulla on aivan erityisen ihanat lukijat ja haluaisin tarjota sellaista mikä teitä viihdyttäisi. 

47 comments:

  1. Minusta on kiva lukea ihan arjestanne, siellä kun kulttuuri on kuitenkin erilaisempi kuin täällä. Kaikki postauksesi ovat olleet kiinnostavia! Jatka samaan malliin :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Mari! Musta taas tuntuu, että se teidän elämä ja pihapiiri on käynyt niin tutuksi, kotoisaksi. Vähän kuin ystävällä kävisi kylässä kun klikkaan blogiisi. Se yläbannerin kuva teidän pihapiiristä tuo mieleen kaiken hyvän ja kauniin Suomesta :)

      Delete
  2. Blogisi on aivan ihana! Kiinnostaisi tietää miten ja missä tapasit puolisosi (käsittääkseni hän on amerikkalainen syntyjään?) ja miten hyvin lapsesi puhuvat suomea. Toinen asia mitä tässä kesällä mietin, niin onko siellä tapana marjastaa/sienestää yms. vai kasvaako edes mitään vastaavia metsämarjoja kuin Suomessa?
    Lukija Lohjalta

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olen muuten itsekin miettinyt, että käyvätkö ihmiset marjassa/sienessä. En ole kuullut. Mustikkahan on pensasmustikka ja joillakin sellainen kasvaa pihassa. Ainoastaan kerran olen kuullut, että joku pohjoisessa asuva oli kerännyt kantarelleja matkaansa kun tielle osuivat. Itse olen yrittänyt löytää kantarelleja, mutta ei löydy maastosta eikä kaupasta.

      Lapset ymmärtävät suomea aika hyvinkin. Ihan kunnon lauseitakin muodostavat aina kun haluavat tehdä äidin erityisen iloiseksi. Suomessa käydessä kielitaito kohenee ihan korvissa :)

      Delete
  3. Jatka vaan samalla tyylillä! Blogisi on ihana näin!

    t. toinen kaksonen ;-)

    ReplyDelete
    Replies
    1. No silläkö me tullaan niin hyvin juttuun! Joskus kyllä mietin, että tämä Kaksosuus on hyvä tekosyy sellaiselle pitkäjännettömyydelle. Toisaalta kyllähän sitä keskittymistä löytyy, mutta yleensä olen parhaimmillani kun voin tehdä monta asiaa yhtä aikaa.

      Ja kiitos. Sanoitpas taas niin kauniisti.

      Delete
  4. Tosi nättejä taloja ja kauniin näköinen alue,vaikka hieman tulee mieleen "little boxes on the hillside.."
    Floridassa vietimme joitakin viikkoja tuollaisessa communityssä ystävien luona ennenkuin löysimme oman kämpän.
    Minusta blogisi on ihan hyvä näin,vähän sitä ja tätä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, kyllähän nämä sellaisia "pieniä" laatikoita ovat :)

      Mitä, että ei päivän asusta postauksia!? Että tässä olisi siniset farkut ja musta t-paita. Ja tässä sitten taas mun musta t-paita ja siniset farkut. Lapset olivat sitä mieltä, että olen ryhtynyt ihan villiksi kun hankin tummansinisen t-paidan :)

      Delete
  5. Minäkin tykkään kovasti siitä, että blogisi aiheet vaihtelevat. Kaikkein kiinnostavimpina olen pitänyt juttuja sikäläisestä arjesta/ kulttuurieroista sekä asuntoesittelyistä tekemiäsi postauksia. Joten minua toki kovasti kiinnostaisi nähdä kuvia omasta kodistasikin :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olen miettinyt tätä kotiasiaa ja koti kun on ihmiselle kuitenkin niin pyhä paikka. Mutta ehkä voisin paljastaa kulman sieltä ja toisen täältä :)

      Syksymmällä varmasti taas tulee näitä asuntojuttuja. Silloin meillä on paikalliset asuntomessut.

      Delete
  6. Ihania taloja. Aina tulee ihailtua niin kovasti, kun Suomessa ei tälläsiä näykään :).

    ReplyDelete
    Replies
    1. Meiltä taas puuttuu ihan kokonaan kaikki modernirakentaminen. Välillä kaipaan suoria linjoja, konstailemattomia muotoja. Mutta tykkään kyllä myös siitä kuinka taloissa on harjoja ja ikkunoita, erkkereitä ja sitä ja tätä :)

      Delete
  7. Kuule Johanna, kun mä tykkään sun blogista just tällaisenaan. Tämä on sellainen hyvänmielen blogi. Siis sellainen jossa jutut on kirjoitettu aina niin kauniisti ja huolellisesti, on asia sitten millainen hyvänsä niin käsittelytapa on kiitettävä. Toisekseen kun asiat joista kirjoitat on aina erilaisia niin tää on "elävä". Mä en oikeen tykkää kaavoihin kangistumisesta enkä toistosta -kaksonen minäkin siis... :)
    Joten jos saa toivoa, niin älä muuta mitään.
    -Assari

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mikähän sun nousumerkki on? Olet jotenkin niin jämpti. Siis hyvässä mielessä.

      Kiitos Assari kiitoksistasi. Mulla on vähän ollut sellainen häntä maassa -olo ja olen nyt erityisen perso silittelylle.

      Magnolian kukat ovat sellaisia, että niitä tulee toistettua kuvauskohteena. Se on vain jotenkin niin mielettömän kaunis. Ihan kuin sen olisi käynyt sokerileipuri muotoilemassa puun oksalle.

      Delete
    2. Öö, mikä on nousumerkki? *lol* Oon pihalla kuin lintulauta...

      Juu, jämpti myönnän olevani. =) Niin hyvässä kuin pahassa. ;)

      -Assari-

      Delete
    3. Nousumerkki riippuu taas syntymäajasta ja -paikasta. Siis kellonajasta. Aurinkomerkkihän on vain päivämäärä. Jotkut uskovat, että se mitä näytämme itsestämme ulospäin. Mä ajattelisin, että voisit olla jokin säntillinen nousumerkki, kuten Neitsyt tai Vaaka. Tai ehkä Kauris. Netistä löytyy sivuja joihin syöttämällä päivämäärän, kellonajan ja paikan saa käsiinsä koko kartan.

      Delete
  8. Mäkin tykkään sun elämänmakuisesta blogistasi just näin - eli olkoon aihepiiri sit vaikka lifestyle ;) Eiks se oo aika hyvä termi?

    Suomiterkuin Sally

    ReplyDelete
    Replies
    1. Lifestyle on kyllä hyvä sana ja nimitys, sen alle mahtuu vähän yhtä ja toista. Tosin mä epäilen että tarjolla on enemmän elämää kuin tyyliä :)

      Delete
  9. Tykkään melkein kaikista jutuista, koulutarinat ovat kivoja ja sikäläinen elämäntyyli. Tuossa edellä onkin jo sanottu minunkin kiinnostukseni kohteita.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Koulusta olisi parikin juttua taas mielessä. Ja olet ollut usein mielessäni, sillä Target-kauppaketjulla on aivan uskomaton nokismainoskampanja koulun alkuun :)

      Delete
    2. :) potentiaalisia asiakkaita siis :D

      Delete
  10. Ihan kaikesta tykkään blogissasi, joten minun puolesta voit jatkaa ihan samaan malliin. Siksihän minä tätä luenkin :).

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Tuula! Multa puuttuvat kyllä ne sun jylhät maisemat ja kaikki upeat elikot. Tosin nyt lakia muutettiin niin, että lemmikkinä saisi takapihalla pitää jotain possujensukuun kuuluvaa elikkoa. Haisee turkasesti ja pitää kai jonkin verran meteliäkin :)

      Delete
  11. Kiitos vain kysymästä, mutta yhdyn moneen edelliseen kommentoijaan. Minä pidän kyllä blogistasi ihan tällaisenaan, lifestyleblogina. Blogina, jossa näkyy aito ihminen. Ja meidän lapsilla (siis nuoria aikuisiahan he ovat) on aitoamerikkalaiset kummit, joten kiinnostaa myös se elämä siellä - sitä kun ei koskaan tiedä, jos Pat ja Paul saavat houkuteltua nuorison sinne päin opiskelemaan joksikin aikaa;)
    Kaunis on tuo teidän asuntoalueenne, tykkään tuon tyylisistä taloista - ja sitä tilaa. Jonka tosin tämä Lady aika äkkiä saisi täytettyä;)
    Mukavaa viikkoa sinulle sinne kauas♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaa, pistän sitten nuo bikini- ja verhokuvat toisia aikoja odottelemaan. Ei vaines, mulla ei taida olla kumpiakaan, verhoja ei ainakaan ja bikineitä on käytetty viimeksi aika kauan sitten :)

      Onpas upea mahdollisuus! Tuli mieleeni äiti, joka lähetti tyttärensä Suomeen vaihtariksi, kun Suomessa oli sukujuuria. Tyttö oli kuulemma soittanut lähes päivittäin ja pyytänyt päästä kotiin. Suomalaiset nuoret ovat kyllä niin paljon itsenäisempiä, että kokemukset varmasti ovat usein ihan päinvastaisia.

      Delete
    2. Saa tulla niitä bikini- ja verhokuviakin - minusta lifestyle -blogiin kuuluu kaikki maan ja taivaan väliltä;)
      Ja se on upea mahdollisuus - Chigagossa on kuulemma erittäin hyvä taideyliopisto ja kun tytär miettii vuoden päästä valmistuttuaan täältä Taideakatemiasta mahdollisia lisäopintoja, on tuokin vilahtanut keskusteluissa. Ja kun Pat ja Paul ovat ensi kesänä tulossa vieraiksemme, niin saas nähdä kuinka käy. Paulin tuntien kuri ja valvonta siellä olisivat jos mahdollista vieläkin tiukempia kuin kotona;)

      Delete
    3. No mä laitoin yhden kuvan tohon seuraavaan postaukseen :)

      Luulen, että Chicagon kokoisessa kaupungissa on vaikka mitä vaihtoehtoja! Jos kummivanhemmat ovat yhtään keskiluokkaisen amerikkalaisen tyylisiä, niin ovat varmasti aika topakoita. Lasten ja nuorten vapaa-aikaan suhtaudutaan aika eri tavoin kuin Suomessa. Onpas mainio tilanne.

      Delete
  12. Kiitos Johanna hienosta blogistasi. Pidän raikkaasta arjen kerronnastasi. Jatka samaan tapaan. Suomen kielesi on todella pysynyt hyvänä. Odotan innokkaasti aina postauksiasi.

    T: Ansku

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Ansku! Sanoitpas mukavasti. Mun pitää varmaan mennä lottoamaan ja kun se super-super-super-jättipotti iskee mun kohdalle, niin lennätän lukijat tänne blogitreffeille :) Voidaan mennä vaikka Vegasiin ja moninkertaistaa se mun voitto ;) Kaikki punaiselle vai miten niissä elokuvissa aina sanotaan.

      Delete
  13. Minua kiinnostavat nämä ulkosuomalaisten blogit, koska näisää aina pääsee vähän kurkistamaan siihen teidän arkeenne - siihen mitä se elämä siellä muussa maailmassa oikein on... :D Yhteenvetona siis, ei sillä aihealueella niin kauheasti ole väliä, pääasia, että kirjoitat :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ok ja selvä pyy. Täältä sitten pesee ja saippui. Kirjoittaminen on ollut aina mieluisaa hommaa ja tämä blogi antaa SYYN kirjoittaa. On niin surullista, kun enää ei kirjoiteta kirjeitä. Erinäiseenkin kirjeeseen on tullut vuodatettua sydänveret. Tai ainakin kahvimukista on läikkynyt :)

      Delete
  14. Mulla on tänä aamuna nuha, ulkona sataa ja töissä on aika raskasta. Otin kupposen teetä ja tulin lukemaan blogiasi. Juttusi ovat niin kivasti kirjoitettuja, elämää täynnä olevia ja muutenkin ihania! Blogisi lukeminen rauhoittaa, tuottaa hyvää mieltä. Kiitos siitä :)

    Tykkään teidän arjesta kertovista jutuista, kulttuurierojen ja maailmanmenon pohdinnasta. Blogisi on todella hyvä näin!

    Iloa päivääsi,

    toivottelee itsekin kaksonen Mimmi

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi Mimmi. Avasin aamulla silmäni jo viideltä. Ei nukuttanut ja otin iPadin käsiini. Katsoin olisiko tullut kommentteja ja löysin tämän Sinun kommenttisi. Tämän päivän täytyy olla nyt jotenkin aivan erityinen, sellainen olo mulle tuli.

      Toivotin jo puolestasi sen kurjan nuhan eteenpäin, siihen kiukkuiseen työtoveriin tai kärttyisään naapuriin (vai onko sulla kumpiakaan) se saa nyt seuraavaksi mennä.

      Oletko alku- vai loppumerkin Kaksosia?

      Delete
    2. Heippa Johanna!

      Loppupään kaksosia olen, kesäkuun puolenvälin lapsi :) Nuha meni menojaan, joten ehkäpä toivotuksesi tehosi?

      Päivästä tuli sitten loppujen lopuksi ihan hyvä. Omasta asenteestahan se usein on kiinni.

      Delete
    3. Ahaa, me ollaan sitten melkein samikset :) Itse alan olla jo lähellä Rapua.

      Hyvä että nuha ymmärsi jatkaa matkaansa. Ymmärtämötön nuha on kertakaikkiaan rasittava.

      Onnellista alkavaa viikkoa Sinulle!

      Delete
  15. Sinulla on kaunis hyvän mielen blogi ja kaunis asenne elämään. Siksipä piipahdan blogissasi säännöllisesti. Arjen touhut, kulttuurierot, koulu, asuminen jne kiinnostavat minuakin. Jatka vaan samaan malliin!

    Olipa mukava pistäytyä kotikonnuillasi, upeita nuo talot ja pihat teillä päin. Oletko muuten
    itse kokeillut golfpallon lyöntiä? Se on hauskaa, vaikka asiaan vihkiytymättömältä se saattaakin näyttää omituiselta. Bonuksena tulevat kentällä saadut uudet tuttavuudet. Täällä
    kyllä pidetään edelleen greencardeista tiukasti kiinni.

    Päivänpaisteista torstaita!

    - Eesaiina

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ja Mimmin kommentin jälkeen sitten jatkoin tähän. Mun malja oli jo ihan ylitsevuotavainen :)

      Naapurin rouvien kanssa palkkasimme golfopettajan. Lapset kävivät ensin opettajalla ja sitten iski ajatus, että jospa mekin. Meillä oli hurjan kivaa ja itse asiassa mä en ollut pössömpi siinä mailan varressa. Eniten kuitenkin tykkäsin vain harjoitella lyöntejä, en siis kiertää kentällä. Siinä sitä sai yrittää masteroida lyöntinsä. Olin vähän kuin Tiger Woods, kun opettelin swingin uudelleen :)

      Golfissa olen myös pettynyt pahemman kerran. Suomessa opinahjon opettaja lupasi tarjota tuopillisen sille, joka lennättää pallon lähimmäksi keppiä. Minähän se olin ja tuoppi jäi saamatta. Olis mulle käynyt vaikka lasillinen vettä, ei sen puoleen.

      Lyöntejä voisin käydä harjoittelemassa, mutta en saa aikaiseksi lähteä. Pitänee odottaa muutama vuosi, että oikein iskee golfinnotus. Mä pitkästyn kahden ensimmäisen reiän jälkeen.

      Delete
  16. Olen pitänyt blogistasi juuri siitä syystä, että tunnut olevan vielä se (anteeksi ilmaisu jos et pidä) - se ihan tavallinen suomalainen, jonka tunnot ovat herkässä ja olet juurtunut osaksi varakasta amerikkalaista arkea. Siinä on jotain mielenkiintoista, sillä kyllähän se selvää on, että kaikilla Amerikassa ei asiat ole näin.

    Amerikassa on myös kivaa se, että on tuota yhteisöllisyyttä ja yhteen hiileen puhaltamista. Suomessa asiat ovat toisin, paikoin hyvin, mutta toisin paikoin tosi kehnosti. Yleisiä tiloja rikotaan ja revitään, töhritään ja yhteistä omaisuutta ei osata arvostaa. Miksi näin on, lienee jo ihan eri foorumin asia pohtia. Blogisi on mukavaa ajanvietettä jossa on paljon iholle käypää asiaa. Kiitos siitä! Oikein hyvää jatkoa teille koko perheelle sinne rapakon taakse!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kuule, ajattelet samoja ratoja kuin itse. Joskus on käynyt päässä ajatus, että olen niin tavallinen että se alkaa olla epätavallista. Aika moni juttu on mennyttä elämässä säädetyssä järjestyksessä ja toivottavasti menee niin loppuun saakka.

      Tiedän, että meidän perhe on aika etuoikeutettu monen asian suhteen. Monen imigrantin asiat eivät ole sujuneet näin helposti ja toisaalta olemme voineet asettua hyvälle, viihtyisälle, turvalliselle alueelle. Mun perspektiivi on siis aika rajoittunut, vaikka yritän silmät avoinna kulkeakin. Ja kiitollisena kuljen kaikesta siitä hyvästä, mitä tiellemme on tullut.

      Meidän Suomi-vieraat ihmettelivät, kun jätimme porchille ulkokalusteet kun läksimme viikonlopun viettoon. Ei niitä kukaan vie. Toisaalta ei niin kovin kaukaa oli viety ystäväni postilaatikolle istuttamat kukkaset. Oli vielä äitienpäivän aika, joten ehkä menivät tarpeeseen. Niin ystäväni ainakin toivoi.

      Joten mun ei nyt sitten tarvitse kuvailla Conversen tennareita eikä Tory Burchin baltsuja. Jälkimmäisiä ei ole ja edelliset olen saanut tyttäreltä perinnöksi, kun hänen jalkansa hujahti koosta ohi :)

      Delete
  17. Minäkin olen lukenut blogiasi aika kauan, mutta kommentoinut olen vasta kun jaoimme yhteisen kiinnostuksen presidentinvaaliasiaan :). Olihan ne jännittäviä aikoja!

    Muutenhan tama amerikkalainen elämänmeno on tuttua kun itsekin asun täällä, joskin oletettavasti eri osavaltiossa. Vaikka itsellä ei ole kouluikäisiä lapsia, niin kyllä minä niitäkin juttuja olen ihan mielenkiinnolla lukenut. Mutta ne Converset ja Tory Burchit ;). Ääh, please, NO :D.

    Vaatteet ja muoti, sisustaminen, asuminen, puutarha, remontointi, ruoka, elokuvat, ajankohtaiset asiat, politiikka ym. kiinnostavat todella paljon. Valitettavasti näistä asioista voi aika harvan ihmisen kanssa syvällisemmin keskustella.

    Pidän blogistasi todella paljon, ja olen vakituinen lukijasi.

    no name

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oi niitä aikoja! Siis pressanvaaleja. Ja nyt jo jännittää ryhtyykö Hillary ehdolle. Voi kun ryhtyisi. Täältä tulisi yksi ääni heti.

      Mun pitää varmaan vain ihan sun kiusaksi ottaa kuva vähän rähjääntyneistä Converse-tossuista :) Meillä päin muuten ikäiseni rouvat eivät sellaisia jalkaansa näyttäisi laittavan. Tiedä sitten mistä johtuu. Mielletäänkö ne niin nuorten jalkineiksi.

      Tässä maassa on kyllä tapoja jos toisia. Esim. tätä ympärivuotista koulua ei ole kaikissa osavaltioissa. Jossain on viinatkin ruokakaupoissa tai 7/11 myy sitä - meillä on ihan oikea Alko. Viinit ja oluet sentään ovat ruokakaupoissa, mutta drive-in alkoja ei ole.

      Kiitos, no name. Oletkohan ollut Suomen lomalla?

      Delete
    2. Kyllä se Hillary lähtee mukaan kamppailuun, jotenkin on viitteitä siitä. Jos hänen terveytensä kestää, sillä kunto pitää osata ajoittaa oikein :).

      Suomessa kaikki nuo Converset ym. on vauvoista mummuihin jokaisella. Oon jotenkin ihan pihalla siitä tennarimuodista :). Joskus lapsena meilläkin oli tennarit, sen muistan. Meillä taas on ne varvassandaalit kaikilla tähän aikaan vuodesta :), että laumasieluja sitä ollaan täälläkin. Suomessa miehilläkin on capri-housuja, mies niitä aina jaksaa ihmetellä :D.

      Täällä meillä olutta ja viiniä saa lähikaupasta, mutta viinakauppoja ei ole kai meidän kaupungin alueella ollenkaan. Vai onkohan?

      Olimme Suomessa lomalla, pari viikkoa sitten kotiuduttiin. Taas jäi se kaipuu, että josko sinne haluaisi muuttaa, mutta niin se on aina joka loman jälkeen.

      no name

      Delete
    3. Ne miesten caprit! Vieläkö niitä näkyi? Mun silmä ei ole niihin oikein tottunut, vaikka onhan ne varmasti mukavammat kuin täyspitkät housut. Täällä meillä en ole nähnyt yksiäkään capreja miehillä.

      Suomi on kyllä siitä veikeä, että asia joka on muodissa menee kuten sanoit vauvoista mummoihin. Ja onhan Converset hauskat tossut, ei siitä mihinkään pääse. Klassikot jos mitkä.

      Minäkin olen ajatellut, että Hillary lähtee kisaan. Ja luulen, että Bidenilla on myös aikeita ehdokkuuteen. Jos Hillary ei ole ehdolla, niin voisin äänestää myös Julian Castroa. Tuntuu symppikseltä, fiksulta kaverilta.

      Delete
  18. kerran eras amerikkalainen kysyi, että millaisia ihmisiä te olette. Me mieheni kanssa katsoimme toisiamme, ja sanoimme, että olemme very, very boring people ;). Etta siis kovin tylsiä ollaan, ja tylsä elämä, mutta siinä se juju piileekin, että osaa ottaa tästä tylsästä elämästä paljon elämyksiä irti :).

    no name

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuo taitaisi sopia muhunkin. Naapuri sanoi, että mä olen sellainen "what you see is what you get" -persoona. Se oli aika kivasti sanottu. Tai riippuuhan se tietysti siitä mitä näkee. Itse ajattelin sen niin, että en kauheasti esitä tai teeskentele. Siinä kyllä on ollut vähän opettelua, siis että osaa tulkita täkäläisten tarinoita. Kaksi kertaa laskettelurinteen huipulle kiivennyt suksisankari on omasta mielestään jo maailmanmestaruus luokkaa :)

      Delete
  19. Minä tykkään blogistasi juuri tällaisena ja pysyn varmasti lukijana oli se sitten samanlainen tai tulee uusia tuulia :) Blogisi on ihana johtuen taidostasi kirjoittaa ja tavastasi elää ja olla, empatiasta, huumorista jne. Voin sanoa että olen koukussa!

    Juhlapyhien viettäminen, koulujutut, lasten harrastukset yms kiinnostavat minua koska itselläni on pieniä lapsia. Teidän tarinakin kiinnostaa, mutta toki ymmärrän jos siitä ei halua tarkemmin kertoa.

    Sitten postaustoiveena olisi "Mistä Johanna haaveilee" =D Eli millaisia haaveita, toiveita, ajatuksia sinulla on tulevaisuudelle, mitä sitten kun lapset ovat lentäneet pesästä, mitä harrastaisit mielelläsi muttet ole vielä aloittanut jne.

    Leppis

    ReplyDelete
    Replies
    1. Leppis, Sinä olet kyllä verraton. On aina ilo lukea kommenttejasi. Niissä on paljon ajatusta ja harkintaa.

      Kiitos juttuvinkistä. Pitääkin ottaa onkeen. Tällä hetkellä mun suurin haave olisi ollut tehdä matka Suomeen. Syyskuusta ensi kesän heinäkuulle on huomattavasti hankalampaa, kun lapsia pitää kuljettaa harkkoihin. Suunnittelin itse asiassa matkaa tälle viikolle: katsoin menot (teatteria, ooppera, museot, ravintola tai pari). No, täällä mä kökin. Miehellä on nyt parin kuukauden rypistys, kun on melkein joka viikko jossain. Ja mun pitää aina tarkoin miettiä matkan rahoitus, kun ei ole vielä rahapuuta löytynyt :) Ehkä sitten ensi vuonna...

      Delete