Tuesday, March 12, 2013

The Pentagon ja pari sanaa majoituksesta ym.

Pentagonin kanssa oli käydä hassusti. Jotenkin ajateltiin, että kyllähän sinne löytää. Löytää toki,  mutta parkkipaikan kanssa pitää jo miettiä. Jos omalla autolla haluaa vieraisille mennä, niin parasta on paikoittaa auto viereisen ostarin Macyn parkkipaikalle, kävellä ulos samaa tietä kuin sisäparkkiin ajoi. Edessä näkyy silta ja valtatie. Siltaa kun lähestyy löytää tunnelin suun. Kävely ensin tunnellissa ja sitten Pentagonin omalla parkkarilla kestää n. 10 minuuttia. Sen jälkeen löytyy jo opasteita. (Sorry, ei kuvia tälläkään kertaa. Kuvaaminen on alueella kielletty.)


Pentagonin kiertokävely pitää sopia etukäteen. Mielenkiintoisinta oli nähdä monet yritykset, jotka rakennuksessa toimivat. Oli kukka- ja kenkäkauppaa, ravintoloita, pankki. Kaikki mitä kaupunki tarvitsee. Hanhenmarssia porkimme salskean sotapojan perässä. Hän kertoi ja me kuuntelimme. Tosin marssi oli sen verran vauhdikasta, että multa jäi valtaosa havainnoimatta. Toinen sotapoika piti perää ja varmisti, että ryhmästä ei harhauduta. 

Kävelyretki kestää n. tunnin. Koskettavinta oli pysähdys 9/11 iskun muistokappelissa. Sinne johtavan käytävän seinät on koristeltu tilkkutäkein, jotka ovat syntyneet tragedian jälkeen. Olisin halunnut tutkia töitä enemmänkin, mutta laulun sanoin jenkkipoika reipas on. 

Kuvassa keskellä näkyy Pentagonin ulkoilualue. Se on sellaista aluetta, jossa ei tarvitse tehdä sotilastervehdystä. Muuten kiskotaan kättä lippaan tuon tuosta. Siis sotahenkilöt. Pentagonissa työskentelee paljon myös siviilejä.  


Majoituimme tällä kertaa Alexandriassa, Hawthorn Suites hotellissa. Matka DC:n keskustan kestää liikenteestä riippuen 15 minuutista vähän yli. Hotelli oli vähän karu ulkoa ja sisäkäytäväkään ei ollut ihan niin kutsuva. Huoneisto oli kuitenkin tilava ja siisti. Keittiössä olisi voinut kokkailla ja vuoteita oli riittävästi. Meillä on aina matkassa mukana patterikäyttöinen ilmapatja. Joskus on käynyt niin, että Queen-sänky on osoittautunut Twiniksi tai vuodesohta vain sohvaksi. Patja on pelastanut monesta pulasta. 

Lisäbonusta oli jokailtainen Manager's Special. Useinhan se tarkoittaa drinksuja ja suolapähkinöitä. Tässä hotellissa tarjottiin virvokkeita, uuniperunoita, perunamuusia, lihamureketta, viiniä, olutta. Ihan siis kunnon iltapala. 


Ruokailusta pitää välillä suoritua sukkelasti. Union Station on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Aseman Food Courtilla on monelaisia ravintoloita kuten nyt tämä Häagen-Dazsin jätskibaari. Mango-appelsiini-vadelma -smoothiella jaksoi kummasti taivaltaa :)  Asemalle saa hyvin  auton parkkiin ja julkiset yhteydet ovat mainiot. Kiertoajelut lähtevät asemalta ja kävelymatka nähtävyyksille on siedettävä. 


Alakuvan jälkiruoka nautittiin Buca di Peppo -ravintolassa. Olimme liikkeellä vanhan ystävän kanssa, joten ravintolan kotoisa atmosfääri sopi hyvin ruokailuun ja seurusteluun. Suklaakakku oli sellainen pään kokoinen. Omenapiirakka, juustokakku ja tiramisu vähän vaatimattomampia. 


4 comments:

  1. Teillä on aina ihania tutustumismatkoja koulun loma-aikoina!!
    Mielenkiintoisia kohteita ja ihania kuvia ;-)
    Pääsisipä joskus...
    Täällä lunta oli tullut taas viime yönä ja aurinkokin jopa vähän näyttäytynyt,ehkä se kevät sieltä kuitenkin tulee...
    Mukavaa loppuviikkoa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tämä on kyllä tämän ympärivuotisen koulun etu, kun pääsee matkustelemaan off-season. Hinnat on kohtuulliset ja muita turisteja ei näy mailla eikä halmeilla :)

      Vielä lisää lunta! Tekeekö aika tepposet vai mikä on, mutta tuntuu että Suomen talvet ovat nykyään lumisempia.

      Delete
  2. Kiitos esittelystä noin "pitkällä" en ole käynyt.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sikäli nämä kohteet ovat mielenkiintoisia, että niitä on nähnyt koko ikänsä. Juuri tuli uutispätkä, jossa Kekkonen ja Kennedy kättelivät Valkoisen talon pääsisäänkäynnin rappusilla.

      Delete