Wednesday, February 13, 2013

Akateeminen vartti

Viime päivinä olen saanut tuta, miten erilaisia aikakäsityksiä ihmisillä on. Amerikkalainen on yleensä myöhässä vartin verran juhlista. Mikä helpotus emännälle! Vielä on 15 minuuttia aikaa kohentaa kotia ja ilmiasua. Jos juhlat järjestetään muualla kuin kotona, niin sitten vieraat saapuvat suurin piirtein ajallaan. Lasten synttärit alkavat juuri eikä melkein. Tila kun yleensä vuokrataan vain pariksi tunniksi. 


Lounastreffeiltäkin voi vähän myöhästyä. Ei haittaa. Ei siellä kukaan kuitenkaan ole määräaikaan. Eikä pahastu, jos vaikka olisikin ja hetken joutuisi odottelemaan. Kesällä Suomessa huomasin, että tässä suhteessa olen jo osin amerikkalaistunut. Piti oikein muistuttaa itseään, että paikalla ollaan justiinsa. Mutta niin vain kävi, että oven takaa oli poistuttu kun en ollut sitä avaamassa ihan tarkalleen oikeaan aikaan. Myöhästyin kokonaiset seitsemän minuuttia. Tekstari tuli neljän minuutin odottamisen jälkeen: "Kävin ovella, mutta kun kukaan ei tullut avaamaan läksin pois." Täsmällisyys on kuninkaiden hyveitä opetti kotitalouden opettaja ja oikeassa hän tietysti on. Pitää vain tietää mikä kulloinkin on se täsmällinen aika. 

Liiketapaamiset ovat asia sitten erikseen. Aikatauluista kannattaa pitää kiinni.

Olen auttanut ystävääni esittelemällä hänen sijoitusasuntoaan potentiaalisille vuokralaisille. Kivaa hommaa. Ja tuntuu kotiäidistäkin ihan mukavalta välillä leikkiä asuntoesittelijää. Olen nyt käynyt kymmenisen kertaa asuntoa näyttämässä. Yksi asiakas tuli ajallaan, mutta hän olikin kiireinen uranainen. Loput yhdeksän ovat valuneet paikalle enemmän tai vähemmän myöhässä. Vartti on yleisin viive. Eilen kuitenkin odotin ensimmäistä asiakasta puolisen tuntia ja toista yli tunnin. Molemmat esittelyt oli sovittu klo 12. 

Odottaminen palkitaan, tottahan toki vaikka olisi kuinka kärsimätön. Se puolituntia itseään odotuttanut oli jättänäyt vuokrahakemuksen :)

9 comments:

  1. Mä en oo ihan varma tekevätkö mun suomalaiskaverit tätä vain mun kanssa vai aina, mutta me ainakin ollaan meidän suomalaisen kaveriporukan kanssa aina ainakin sen vartin myöhässä. Jos on yli vartin myöhässä niin sitten kyllä soitetaan,että vähän myöhästyy.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuo muuten onkin varsin näppärää. On kerrassaan mainiota, jos ystäväpiirillä on sama käsitys ajasta. Täällä olen oppinut, että jos menee yli 15-20 min., niin sitten voi jo ilmoitella itsestään. Muuten vain odotellaan kaikessa rauhassa. Ja yleensä ei tarvitse edes odotella, kun kaikki on tasapuolisesti myöhässä :)

      Delete
  2. Just tänä aamuna mies myöhästy töistä "nukuttuaan pommiin" (mikä sanonta ;D )
    Poika kyseli illalla et oltiinko töissä vihasia...siitä tulikin hyvä keskustelu, jonka lopputulema oli ettei se maailma muutamaan myöhästymiseen kaadu, mutta monessa tilanteessa se on tosi epäkohteliasta eli tavaksi ei kannata ottaa ;)Hyvää ystävänpäivää sinulle ♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mistähän muuten tuokin tulee, nukkua pommiin? Akateemisella vartilla on tekoa sen kanssa, että kaikilla ei aikanaan ollut omaa kelloa ja ajan piti olla suurin piirtein.

      Joo, olen huomannut että mikään ei ole sen arvoista että suuna päänä yrittää kiiruhtaa. Ehtii hitaamminkin. Vaikka sitten olisi nukkunut pommiinkin :)

      Onnellist ystävänpäivää, blogiystäväni!

      Delete
    2. Minusta se vartti johtuu siitä, että kirkonkello löi ja siitä suurin piirtein osattiin päätellä oikea aika :)

      Delete
  3. Lisäksi on mielenkiintoista, että myöjästely on persoonakohtaista. Mulla on pari kaveria, jotka on aina myöhässä, tiedän sen kun heitä tapaan, että joudun odottamaan. Toinen ilmiö on, kun tullaan liian aikaisin. Mun mies lähtee aina tosi ajoissa ja monta kerta ollaan istuttu parkkiksella odottamassa, että voidaan mennä sisään ;) On nimittäin tosi inhottavaa, jos menee liian aikaisin esim. juhliin. Emännälle nimittäin.

    Ajasta olen kuullut sen, että siitä tietää mikä on tärkeää, mille antaa aikaa. Vaikka olisi kuinka kiireinen, ja rakastuisi, niin rakkaudelle löytyisi varmasti aikaa, eikö? Ja toisaalta, jos joltain ei löydy koskan itselle aikaa, niin eikö se kerro siitä, että et ole hänelle tärkeä?


    Hyvää ystävänpäivää Johanna!
    Ps. Tänne blogistaniaan tuntuu aina olevan aikaa...

    ReplyDelete
  4. Jos amerikkalaisia hääohjelmia on uskominen, vihkimiset myöhästyvät usein koska hääpari (tai ainakaaan morsian) ei ole valmis tai edes paikalla ajallaan ja usein hääparin vanhemmatkin ovat myöhässä!

    Vaikka en itsekään ole aina sekunnilleen paikalla, omista häistäni en sentään olisi myöhästynyt.

    ReplyDelete
  5. Mä olen niin jämpti että saan aina odotella muita....Ja sitten vähän ärsyynnyt kun muut eivät voi olla ajoissa.Mutta täällä kuuluu melkein asiaan myöhästyä jonkun verran.Pahinta taas oli Venezuelassa ,jossa myöhästyminen ja kunnon sellainen oli kroonista ja usein ei edes ilmoitettu että myöhästytään.

    ReplyDelete
  6. Me oululaiset nukumme aina iloisesti PONNIIN =) Tai ne nukkuu ketkä nukkuu, itse en moista harrasta koska minulla on toimiva nahkavekkari 1½v. =D

    Minä vihaan olla myöhässä mistään ja esim. kun aamulla eskarilaisen pitää olla paikalla 8.30-9.00 niin meidän 6v. pahoittelee ja pyytää anteeksi "myöhästymistään" jos kello on jonain aamuna 8.35 kun olemme perillä. 4v. pikkuveli kun saattaa jäädä joskus lumikinoksia tutkimaan jo menomatkalla.

    Äidilläni akateemisen vartin käsitys on hieman hämärtynyt. Jos hän lupaa tulla meille neljän viiden aikaan niin lapsille osaan jo etukäteen sanoa että iltapala-aikaan ja se pitää aika hyvin paikkaansa.
    Jos äitini aikoo tulla hyvissä ajoin niin hän saattaa ehtiä päivälliselle :) Kolmen tunnin matkaan on lähdetty jo aamulla, mutta välissä on käyty kaupoilla, kirpparilla ja matkalla poiketaan toki myös sukuloimassa.

    Ehkä meillä on vain erilainen käsitys asioista... meidän perheesä hyvissä ajoin on lounaalle ja jos lähdemme heti aamusta niin tarkoittaa sitä että auto starttaa heti aamupalan jälkeen n. 6.30. Ostokset on hoidettu edelisenä iltana, autoon otetaan matkaevästä ja välttämätön pissatauko voidaan pitää jos on aivan pakko. Kun harvoin nähdään niin ei kehtaa kuluttaa yhteistä aikaa oheisjuttuihin kuten kirppareihin yms.

    Itse olen niitä tyyppejä jotka suivaantuu jo siitä jos vieraata tulevat 15min. sovittau myöhemmin ja hermot palaa jos myöhästytään 30min. tai enemmän. Nykyään kun on lähes kaikilla kännykät niin mielestäni fiksu ihminen laittaa viestin "anteeksi että ollaan myöhässä", mutta moni ei osaa pahoitella edes kasvokkain.

    Tanja

    ReplyDelete