Sunday, January 20, 2013

What is this stuff?

Elämä meni ihan hervottomaksi, kun satoi lunta! Ei tätä iloa ole pariin vuoteen taas koettukaan. 


Miehen kanssa läksimme iltakävelylle lumisateeseen ja pikkuinen koirakin ihmetteli nenäliinan kokoisia taivaalta satavia märkiä rättejä. Ja jo vain tuli kylmä melkein nollakelissä, että piti keitellä glögit. Niin, että kyllä sitä meilläkin on, lunta. Tai ainakin oli vielä jokunen tunti sitten :) 

18 comments:

  1. Hän on kyllä niin soma pieni koira! ♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mun olisi pitänyt kuvata kuinka veitikka tutustui lumeen, ensin tosi varovasti ja sitten ihan hullaantuneena :)

      Delete
  2. Minä muistan omien koirien ensilumet:). Kyllä siinä riemua riitti.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Meidän pikkuinen oli ihan pöhkö :) Mutta sillä tavalla suloisesti.

      Delete
  3. Tuo on kyllä maailman söpöimmän näköinen koira! Ja todistettavasti hänen vieressään on noita töpötysjälkiä lumessa :) Lunta se on!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Huomasit tassunjäljet. Minä kun näin ne ekan kerran vähän sateisemmalla silmällä liikahti sydän alassa kyllä jotain ja reilusti. Miten ne tassutkin voi olla niin pienet :)

      Delete
  4. Hieman epäuskoinen ilme pikku naamassa ;) Ihana!

    Mukavaa uutta viikkoa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, Sally. Lumi oli maassa niin vähän aikaa, että sitä ehti vain vähän tunnustella. Toivottavasti sataisi toisenkin kerran tänä talvena, olisi meillä kaikilla mukavaa.

      Delete
  5. Oih mikä nasu! Onneksi annotte kodin hänelle.

    Täällä tuota valkoista ainetta onkin ihan tarpeeksi, tosin alkutalven korkeat hanget laskivat lauhoilla ilmoilla aika lailla. Nyt on vuorostaan ollut kovia pakkasia, ei tämä talvi ihan heti ole ohi...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, aika vaatimaton tämä meidän lumitilanne on. Mutta parempi kuin viime talvena. Siunaan mielessäni sitä hetkeä, kun tytär koirulaisen netistä löysi. Meitä onnisti.

      Delete
  6. Kiitos ihanasta blogista! Löysin tänne eilen ihan vahingossa ja olen nyt kahden päivän aikana ahminut melkein koko blogisi... :) Kirjoitustyylisi on ihana ja saa välillä itkemään ja nauramaan... Yhtä aikaa! Kirjoituksesi samarialaisesta oli mahtava ja poika muistuttaa veljeäni. Hänestä kasvaa vielä hyvä mies!

    Terveisiä Helsinki-Vantaan lentoasemalta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oi voi, nyt tuli paineita. Olet kyllä suloinen! Kiitos ystävällisistä sanoistasi.

      Meidän laupias samarialainen on kyllä aika mainio. Viimeksi kertoi, että antaa harkoissa pienemmän pojan mennä jossain harkoissa edelle jotta pojalle tulisi hyvä mieli kun yrittää niin tosissaan. Huomaan itse olevani ihmisenä hyvin keskeneräinen.

      Helsinki-Vantaa on muuten moderni ja upea lentoasema. Sinne on aina ilo laskeutua.

      Delete
  7. Ihana Felix!Teilläkin lunta! Olin jo niin kateellien kun puolitoista viikkoa sitten Jerusalemissa satoi reilusti lunta;D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Siellä ollessani näin postikortin, jossa Jerusalem pukeutui lumivaippaan. Sitä oli vaikea kuvitella 40 C asteen helteessä.

      Lumi tuli ja meni. Siksi meidän piti lähteä sinne vedensekaiseen sateeseen, että vähän päästiin talven makuun :)

      Delete
  8. Niin söpö, niin söpö... ;D

    Sinulle on haaste blogissani!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Ylva! Felix kiittää kans :)

      Delete
  9. Onpa söpöliini :) Täällä lunta on piisannut ihan riittävästi..

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, aika vaatimatonta tämä meidän lumi on. Toisaalta ihan hyvä, koska muuten olisivat sitten koulut ja muut kiinni. Ja ne make up -days on tosi ärsyttäviä, kun lasten pitää mennä lauantaisin kouluun. Yleensä sitten on kauniita kevätpäiviä.

      Delete