Friday, November 30, 2012

Aina on tilaa yhdelle

Torstai-iltana oli viidesluokkalaisen "joulujuhla". Musiikin opettaja oli harjoituttanut neljä laulua niin Elementary Schoolin vanhimpien kuin nuorimpien kanssa. Meidän juniori oli siellä vanhojen joukossa. Mutsi sai jälleen kerran roskan silmään. On ainutlaatuista nähdä lapsi osana kuoroa, soittamassa nokkahuilua, niin tosissaan.


Samassa konsertissa saatiin sitten nauttia myös Kindergartenilaisten artistisista taidoista. Lapset ovat 5-6 -vuotiaita. Mulle tuli vanha Rexona-mainos mieleen: "Aina on tilaa yhdelle, joka käyttää Rexonaa". Tässä tapauksessa tämä yksi on SE tyttö, joka päättää maustaa esitystä nostelemalla hameensa helmoja. Torstai-iltainen tyttö  olikin perusteellinen.

Ensiksi nähtävästi juhlakolttu kutitti selkäpuolta. Piti rapsutella, monta kertaa, kauan ja hartaasti. Sitten putosi jalkine esiintymisrappujen alle. Alkoi itkettää. Esiintyminen keskeytettiin, vitosluokkalainen ritari kävi noutamassa prinsessan balleriinan ja esitys jatkui. Vähän vielä pyyhittiin kyyneliä, mutta esitys tempasi mukaansa. Sitten alkoi kutittaa massua. Helma nousi ensin vähän yli polvien, sitten näkyi jo kalsarit ja kolmannella kerralla koko pyöreä massu. Tämän jälkeen helma kohosi joka kerta massun korkeudelle. Rapsuttelu ei esitystä haitannut, laulanta jatkui entiseen malliin.

Miten tähän pitäisi suhtautua? Yritin olla tyyni ja aikuinen, en edes katsonut pienen esiintyjän suuntaan. Vieres tä alkoi kuulua hihitystä. Vilkaisin syrjäkarein ja näin kyllä ketä vierustoveri katsoi. Kuului nyrkkiin kätkettyä tyrskintää. Minä onneton vilkaisin esiintyjän suuntaan ja tyrskinnän syy selvisi. Loppu aika konserttia menikin, kun yritin hillitysti tunkea rystysiä nieluun. Ihana lapsi! Niin tosissaan ja vilpitön. Suoraan kuin Hollywood-leffasta. 

Musiikin opettaja oli tehnyt hienoa työtä. Erityisen mausteensa tuo tietysti musiikin valinta. Se kun ei saa viitata minkään uskotokunnan suuntaan. Joulupukki ja porot nähtävästi ovat sopivan yleisiä, niistä kelpaa rallatella. Tyyli vaihteli jazzista vähän klassisempaan ja räppiin. Kuvassa Kindergartenilaiset räppäävät ihan tosissan, aurinkolasit silmillä ja tonttulakit päässä.

Lapsilla alkoi perjantaina joululoma. Tai oikeastaan loma alkaa vasta 22. joulukuuta, mutta siihen saakka on track out. Niille lukijoille, jotka eivät vielä tiedä, niin lapset ovat ympärivuotisessa koulussa. Vuosi rytmittyy yhdeksään kouluviikkoon ja kolmeen tai useampaan lomaviikkoon. Toki traditionaalisia, suomalaiseen tapaan rakennettuja kouluvuosiakin on tarjolla, mutta meidän lähin koulu tarjoaa ympärivuotista. Nyt kolme muuta trackia pakertaa koulussa, me ollaan lomalla.

Pähkäilen taas, että miten hipsiä jouluostoksille, siivota, leipoa ja tehdä kaikki muu. Toisaalta, mulla on kolme innokasta tonttua apuana :) 

P.S.

Mulle tuli tietysti huikeat muistot omasta lapsuudesta ja joulujuhlista mieleen. Oli laulua, näytelmä, runonlausuntaa. Lopuksi joulupukki toi pussukan, jossa oli omena, piparkakku, namia ja kiiltokuva. Jouluevankeliumikin vissiin luettiin tai näyteltiin. Vanhempana oppilaana hiljennyin joulukirkossa.

 Moni uskontokunta viettää tähän aikaan vuodesta juhlaa. Tekisi mieli ehdottaa, että koulussa järjestettäisiin juhla jokaiselle uskontokunnalle. Ja jos ei omaa viiteryhmää löytyisi, niin voisi järjestää ympäripyöreän juhlatapahtuman. Jotenkin tämä "Happy Holidays" rassaa. Olisi kiva juhlia niin, että voisi toivottaa "Merry Christmas". Paradoksaalista kyllä, meillä varmaankin 99% on kristittyjä. Sen yhden prosentin vuoksi luovutaan kaikista perinteistä, kuten joulujuhlasta. Demokraattista toki, mutta demokratiankin olisi hyvä tunnustaa perinteet. Juureton yhdessäolo ei ole mistään kotoisin. Se aiheuttaa vain juurettomuutta, mihinkään kuulumattomuutta. Ja väitän vielä, että se ei ole edes vapautta. 



12 comments:

  1. Paasasin tästä jo muuallakin, mutta laitan tähänkin. Minusta on kummallista, että joulu pitää jättää juhlimatta sen tähden, että porukassa on joku toisuskoinen. Suomessa olin hetken päiväkodissa, jossa oli muutamia somalilapsia. Näin pääsiäisestä tuli noitajuhla ja joulusta tonttu-juhla ja se sitten muka passasi kaikille. Jos olisi ollut minun lapsista kyse, olisin varmaan mekkaloinut.

    Täällä me asumme muslimimaassa eikä kenellekään tule mieleenkään jättää omia juhliaan juhlimatta kristittyjen vuoksi. Eikä meille vanhemmille kenellekään tule mieleenkään estää muita juhlimasta omia juhliaan sksi, että me satuimme muuttamaan tänne. Miksi se sitten on toisin kristillisissä maissa?

    Saatoin sieluni silmin nähdä sen pienen esiintyjän:)l

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olet ihan oikeassa, että on varmasti paljon maita joissa ajatellaan, että jos kelpaa meille niin parasta kelvata maahanmuuttajillekin.

      Tämä USA:n tilanne on sikäli erikoinen, että uskonto/kirkot ja valtio on visusti erotettu toisistaan. Mutta onhan se hullua, kun mekin asutaan alueella jossa tosiaan 99% on kritittyjä eikä tohdi naapurille sanoa "Merry Christmas".

      Ei ne kristillissävytteiset joulujuhlat varmaankaan ole tehneet monista sen huonompia ihmisiä. Eihän uskontoa pidä tietenkään kenellekään tuputtaa.

      Itse olen päässyt osalliseksi eri uskontokuntien juhlallisuuksista häiden ja muiden perhejuhlien muodossa. On ollut kertakaikkisen mukavaa enkä ole kokenut, että tällä tavalla minun pitäisi nyt uskoa tai minua katsottaisiin karsaasti oman uskoni vuoksi.

      Delete
  2. Kiva kuvaus, voi pientä :)Saisinko sulta sen musaopen meiliosoitteen pauliina.jarvela@phnet.fi ;) ? Kiitos :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Pauska, laitan sulle tästä sähköposti :)

      Delete
  3. Meille tuli koulusta tiedote joulukuun tapahtumista. Siinä sitten luki lopussa, että joulujuhla sisältää uskonnollista ohjelmaa. Jos ette halua lapsenne osallistuvan tästä syystä, ottakaa yhteys luokanvalvojaan. Minusta tuo oli hyvä. Suomessa kuitenkin joulua vietetään kristuttynä juhlana, ja jos se on vastoin jonkun vakaumusta, hällä on oikeus jäädä pois. Eikä niin, että muutamien oppilaiden vuoksi koko perinteinen juhla peruutetaan tai läsähdytetään muutamaksi tontturallatukseksi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kuulostaa minusta ihan mukavalta tavalta käsitellä asia. Kyllähän siitä joku mielensä pahoittaa.

      Täällä maailmalla olen oppinut arvostamaan etenkin suomalaisen koulun uskonnon opetusta. Kristinuskoakin käsitellään teologisesti ja muut uskontokunnat esitellään mahdollisimman hyvin. Näistä tiedoista on ollut paljon hyötyä ja asioita ymmärtää vähän eri tavoin.

      Delete
  4. Minulla tuo nostattaa aina karvat pystyyn, kun puhutaan että vähemmistön takia jätetään jokin (suomalainen) perinne juhlimatta. Minusta se on maassa maan tavalla. Ei tosiaan muslimimaissakaan jätetä omia juhlia juhlimatta muiden takia.
    Ihana pikkutyttö, lapset ovat niin aitoja!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi, tämä tyttö kyllä taisi jäädä monelle mieleen. Eihän lapsen toimille tietenkään olisi pitänyt nauraa, mutta se oli vain jotenkin niin koomista. Just sellaista mitä näkee elokuvissa.

      Itse pidän tärkeänä, että lapset tuntevat ja tietävät eri maiden, kulttuurien ja uskontojen tapoja. Voihan ne omat tavat säilyttää, mutta hyvä on tietää mitä muut tekevät.

      Delete
  5. Ihanat pikku tontut! Voi sitä pikkuista!Minustakin voisi kaikille uskontokunnille järjestää oma juhlansa,siitä muut sitten oppivat vierasta kulttuuriakin.
    hyvää alkanutta joulukuuta sinulle Johanna!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Yaelian! Olivat kyllä niin suloisia nämä pienet. Ja naapurilta vähän katsottiin aina miten tässä kohdassa pitää käsiä heilutella :)

      Kai se suurin ongelma on, että oman uskon/uskonnottomuuden varjolla ei tutustuta siihen mitä muut tarjoavat. Ja kun ei tiedetä ei osata suhtautua. Tai suhtaudutaan vihamielisesti.

      Delete
  6. Olen joskus miettinyt, tulisiko eri kulttuureista oleville yhteistyökumppaneille ympäri maailman toivottaa hyvää joulua. Suuri osa heistä ainakin toivottaa itse hyvät joulut, vaika heidän kulttuurissaan joulua ei (ainakaan virallisesti) vietetä ja meidän viettäessämme pyhiä he ovat töissä. Joillekin toivotan vain hyvää uutta vuotta, kun kerron palaavani vasta vuoden vaihteen jälkeen töihin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olen ollut huomaavinani, että business ympyröissä ihmiset eivät niin häkelly vaikka toivottaisikin epähuomiossa sellaista juhlapäivää jota ei välttämättä vietetä. Mies saa usein businesstuttavilta joululahjoja ja nämä tuttavat eivät itse kyllä vietä joulua. Taitaa sietokyky olla korkeammalla.

      En minäkään pahastu jos minulle toivotetaan jotain muuta hyvää. Mikään ei ole niin kivaa, kun jakaa ihmisten hyvät fiilikset. Vaikka juhlapyhätoivotusten muodossa.

      Delete