Sunday, March 18, 2012

Elokuva "Game Change"

Katsoin juuri HBO-elokuvan ”Game Change”, pääosassa Julianne Moore näytellen silloista Alaskan kuvernööriä Sarah Palinia. Minulle, rekistöreityneelle demokraatille (kuten Julianne Moore) elokuva oli etukäteen vähän paha paikka. Varsinkin, kun kyseiset pressanvaalit olivat ensimmäinen kerta kun saatoin kertoa mielipiteeni ihan virallisesti uudessa kotimaassani.

Valokuvat ovat uusimmasta MORE-lehden numerosta, jossa oli haastattelu Julianne Mooresta. Mielenkiintoinen, pystyvä nainen, joka löysi näyttelijänlahjansa High Schoolissa.


Päällimmäisenä on ajatus, että onneksi asiat sujuivat kuten sujuivat. Ja rehellisyyden nimissä senaattori McCain ei olisi ollut huono valinta. Hän on mielessäni, kuten myös leffassa, ollut decent, säädyllinen – kertakaikkisen sopiva valinta, All American Hero. Tuli vain Obama ja ainakin mun suojamuurit murtuivat.

Olen joskus aikaisemmin kertonut, että politiikka on lähellä sydäntäni – joskus ollaan jo ihan kohtauksen partaalla. HBO on tv-kanava, joka mielestäni tekee laatutuotantoja. Tämä leffa kuuluu siis kategoriaan tv-elokuvat. Jualianne Moore on yksi suosikkinäyttelijöistäni ja toisena tähtenä säteilee Ed Harris.

Kampanjan McCain-Palin sisäpiiri on todennut elokuvasta, että aika aidolta vaikuttaa. He myös vuotivat tietoja kulissien takaisista tapahtumista. Voidaan siis olettaa, että elokuvan suunta on edes hiukan oikeanlainen. McCain on sanonut elokuvasta jotenkin niin, että hän ei ole todellisuudessa yhtä kova kiroilemaan. Sisällöstä hän ei ole muutoin sanonut juuta tahi jaata.

Alkusenteiltä elokuva tempaa mukaansa. Tämä on aikaa, jonka olen elänyt, nähnyt läheltä, jopa kokenut intohimoisesti. Muistan aamun, jolloin tieto Palinin ehdokkuudesta julkistettiin. Minulle hyvin merkityksellinen aamu. Reilun kolmen vuoden jälkeen voin vain todeta, että ihailen Sarah Palinin rohkeutta.


Kampanjan alku on ihan lupaava. Moni varmasti muistaa vitsin siitä, mitä eroa on lätkämutsilla ja buldogilla. Aika pian kuitenkin paljastuu, että pannukakku vain odotti lässähtämistään. Julianne Moore on upea näyttelijä ja hänen muuntautumiskykynsä tässä elokuvassa on käsittämätön. Elokuvasta käy suorastaan kivulloisesti esille McCainin kampanjan tekemät mokat. Kenellekään ei tullut mieleen kysyä kuinka paljon kuvernööri Palin tietää ulkopolitiikasta tai taloudesta. Jos kysymykset olisi kysytty ei ongelmia olisi tullut – joku toinen olisi saanut tavoitella varapresidentin paikkaa.

Pakkasella housuun pissiminen on huono vaihtoehto, mutta niin vain kampanjaväki tekee. Kunnes vihdoin viimein ymmärtää, että kannettu vesi ei kaivossa pysy. Nyt vähän nolona tunnustan, että tämä oli ensimmäinen kerta kun tunsin myötätuntoa Sarah Palina kohtaan, kiitos Julianne Mooren. Kenellä tahansa olisi tekemistä, kun teini-ikäinen tytär on raskaana, poika lähtenyt Irakiin sotimaan ja itsekin vasta synnyttänyt. Sen lisäksi on osavaltion kuvernöörin hommat ja presidentinvaalikamppis. Varsinainen Super-Sarah, etten sanoisi.

Kun kantovesi ei kaivossa pysy, niin turvaudutaan ulkolukuun. Palinille laaditaan vastaukset 25 kysymykseen ja niiden turvin hän suoriutuu väittelystä Bidenia vastaan. Silmää räpäyttämättä taustajoukot ovat laittamassa yhteen maailman vastuullisimmista hommista ihmisen, joka on siihen kertakaikkisen väärä. Varapresidentti on sen yhden kuuluisan sydämensykkeen päässä huikeasta vallasta ja vastuusta. Kenen on syy jos valitaan työtekijä joka ei pärjää? Onko vika valitsijoissa, työnantajassa vai valitussa? Tässä sopassa on kyllä kaikkien osapuolten lusikat.

Elokuva koskettaa. Ennen kuin republikaaninen puolue saa rivinsä kasaan ollaan todella suurten kysymysten äärellä. Juuri nyt käydään kovaa kamppailua presidenttiehdokkuudesta. On surullista katsoa GOP:n ahdinkoa, hajaannusta. Ääriryhmät ovat kaapanneet grand old partyn, joka on ollut sellaisten presidenttien kuin Theodore Roosevelt, Eisenhower ja Reagan henkinen koti. Toivon vain, että puolue löytää suuntansa. En pidä mahdottomana, että jonain päivänä äänestäisin republikaaniakin. Mutta en tänä vuonna.

Elokuva kannattaa ehdottomasti katsoa. Tämä on mielenkiintoista nähtävää politiikasta kiinnostuneille. Jälkiviisaasti voi miettiä, mitä olisi kannattanut tehdä toisin. Tosiasia oli, että Sarah Palinilla oli rokkistarasäteilyä, mahdollisuus ryhtyä vaikka Sydänten Sarahiksi. Ne 25 kysymystä ja vastausta olisi pitänyt laatia heti alkuunsa ja antaa sen jälkeen Sarahin kulkea suukottelemassa vauvoja, silittämässä vanhusten poskia. Sarahin olisi pitänyt saada puhua niistä asioista, jotka olivat hänelle tärkeitä. En usko, että lopputulos olisi ollut toinen, mutta marginaali olisi kyllä ollut pienempi. Ja kaikki osapuolet olisivat voineet poistua kisasta hyvillä mielin. Ehkä olisi nähty sekin poikkeus, kun hävinnyt varapresidenttiehdokas saa puhua äänestäjilleen.

10 comments:

  1. Mä katsoin kanssa leffan suurella mielenkiinnolla, koska nämä vaalit oli ekat, joita seurasin täällä pääkallonpaikalla. Julianne Moore on aina ollut yksi suosikkinäyttelijöistäni (olenkin sen täällä maininnut aiemmin toisessa yhteydessä.;)) ja aivan loistava valinta Sarah Paliniksi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mulla meni kylmiäväreitä, kun katsoin sitä conventiopuhetta. Yhdennäköisyys ja -kuuloisuus ovat uskomattomat! Meille on tulossa jännä syksy, kunhan selviää kuka käy Obamaa vastaan ;) Ja mua nauratti se O`Biden aivan erityisesti.

      Delete
    2. Mä en tiennyt tosta elokuvasta mitään, aloin ihan sattumalta katsoa sitä, pari minuuttia se oli jo kerinnyt tulla ja mulla kesti tosi kauan, että tajusin, että sehän on Julianne Moore, niin uskomattoman hyvä roolisuoritus.

      Ei toi elokuva mitenkään muuttanut kuvaa Palinin tietämättömyydestä ja sopimattomuudesta varapresidentin virkaan. Mutta se valotti kyllä hyvin sitä, miten rankkaa ja repivää se kamppanjointi oli, joten siihen nähden Palinille kyllä voi nostaa hattua, vaikka minäkään en ole hänen kannattajansa. ;)

      Delete
    3. Satuin ostamaan tämän More-lehden ja siitä näin, että leffa on tulossa. Ja elokuva kyllä vahvisti entisestään käsitystä, että olipa hyvä ettei McCain voittanut. Suorastaan pelottava ajatus varapressaa ajatellen... Mutta kyllä Palin aika paineeseen joutui. Tuskin hän ymmärsi itsekään kuinka paljon eri sarjassa kampanja oli kuin Alaskan kuvernöörin vaali. Enkä mä ymmärtänyt, että kuvernöörin ei tarvitse juuri mistään mitään ymmärtää. Silmiä avaava elokuva kaiken kaikkiaan.

      Delete
  2. Julianna Moore on aina yhtä upea!

    Palin uutisoinnit täällä Suomessa ovat antaneet hänestä aika palikan kuvan. Ehkä näin Amerikan ulkopuolella se ulkopoliittinen tietämättömyys korostuu entisestään.

    Saa nähdä tuleeko, ja jos tulee, niin missä muodossa tuo leffa on nähtävissä meillä (toivottavasti löytyy vaikka dvd-versiona jossain vaiheessa!)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Elokuvassa on tietysti esillä nämä tunnetut mokat, kuten että Venäjä näkyy sieltä omalta takapihalta. Mutta uusia ulottuvuuksiakin tällä saralla löytyy... Jo niin, ettei tiedä itkisikö vai nauraisi.

      Mutta istuin hievahtamatta tv:n ääressä. Yleensä, kun Sarah Palin on telkkarissa vaihdan kanavan kiireen vilkkaa :)

      Delete
  3. Mielenkiintoinen elokuva varmasti. Täytyy katsoa, kunhan rantautuu tänne.

    Palinista on saatettu antaa täällä turhankin yksipuolinen kuva; uutiskynnyksen ovat ylittäneet tietämättömyys, oudot ja vanhoilliset kommentit ja perheen kiiltokuvajulkisun rapaantuminen. Ehkäpä näiden lisäksi olisi vähän jotain aidosti hyvääkin löytynyt?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minulle jäi siinä presidentin vaalien tuiskeessa kokonaan käsittämättä kuinka hirvittävän stressin painama etenkin Palin kampanjaa teki. Se on hatunnoston paikka, vaikka muuten en hänen kannattajansa ole.

      Tuossa jo Annelle kerroin, että elokuvassa paljastuu aika karmivia yksityiskohtia tietämättömyydestä. Siis sellaisia, että ihan tavalliset ei-poliittiset ihmisetkin ne asiat varmasti tietävät. Varmasti on paljon dramatisointiakin, mutta hiljaiseksi veti.

      Delete
  4. Ostin tämän leffan, eikä kaduta! Todella mielenkiintoinen, pitää katsoa vielä monta kertaa uudelleen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Julianne Moore pokkasi Golden Globin tästä roolistaan. Pitää taas katsoa leffa uusiksi. Paljon taisi mennä ekalla kertaa ohikin. Ja olisihan se hauskaa jos Romneyn kampanjasta tehtäisiin myös elokuva.

      Delete