Friday, November 11, 2011

Yksityisyrittäjä

Kerrankin oli lapsella mielenkiintoinen projekti. Middle Schoolin yhden valinnaisen oppiaineen nimi on “Exploring careers” eli ammattivaihtoehtoja tutkaillaan. Luokka on sykyn aikana tutustunut monenlaisiin ammatteihin, miettinyt miten kouluttaudutaan ja sitten on kokattu. Olen ollut vähän ymmälläni miten kokkaaminen tähän kaikkeen liittyy, mutta ymmärrys on toisinaan rajallinen joten en ole asiaa sen enempää pohdiskellut.


Vaan sittenpä annettiin projektille aihe. Kaikessa yksinkertaisuudessaan lasten piti kehitellä omintakeinen keitos ja myydä keitoksensa luokkatovereille. Ohjeet olivat hyvin yksityiskohtaiset alkaen pukeutumisesta: käsivarret peittävä napitettava pusero, siistit housut tai hame, tytöillä hiukset kiinni, hillityt korut, korkokengät. Casual business kai parhaiten kuvaisi tyyliä.

Esiintymisestä oli puhuttu ja nyt kehotettiin pitämään hyvä katsekontakti kuulijoihin ja puhumaan selkeästi artikuloiden. Tuotteen lisäksi piti esitellä idea yrityksestä joka tuotetta myisi, pakkaus,hinnoittelu, markkinointisuunnitelma, asiakaskohderyhmä. Ja kertoa yrityksen syntyhistoria. Tarina sai olla keksitty, mutta sen piti kuulostaa oikealta. 11-vuotiaat tenavat saivat siis tehdä töitä tosissaan.


Tyttärellä vain silmät pyörivät päässä, kun ajatukset hyrräsivät tuotteissa. Lemonadiin oli helppo päätyä: sitä tytär oli valmistanut jo lemonadikojua varten, joten resepti oli valmis. Mutta tarvittiin toinenkin tuote. Aikansa pohdiskeltuaan tytär päätyi suomalaiseen tiikerikakkuun, joka muuttui omaksi lisäämällä vaaleaan raidoitukseen vähän sitruunaa. Yrityksen nimi iski lapsen mieleen kesken automatkan. Pakkauksiin ja esityksiin kävimme etsimässä inspiraatiota rihkamakaupasta.

Esitystä edeltävänä iltana näpräsimme vielä pieniä namilaatikoita luokkakavereille annettaviksi. Nameiksi valikoituivat tietysti sitruunakarkit. Koulun sääntöjen mukaan oppilaat eivät saa maistella kotona tehtyjä leivonnaisia. Esittelyyn kuuluivat vielä sitruunaiset tuoksut. Tytär kasasi esittelymateriaalista kansion.


Iltapäivällä koulusta marssi tomera ja kovin onnellinen tyttö. Koulukaverit olivat taputtaneet, yksi pojista oli sanonut että halaisi jos tyttö olisi poika ja tyytynyt sitten kättelemään. Moni oli kysellyt voisiko tuotteita ostaa ihan oikeasti. Opettaja oli kiitellyt ja halunnut vielä erikseen esitysmapin tutkittavakseen.


Ilmiselvästi yhteiskunta ohjaa yrittäjyyteen ja yrittäjyyttä arvostetaan. Moni ryhmässä vierailleista puhujista on ollut yksityisyrittäjä. Meillä on nyt yksi innokas liikenainen, joka suunnittelee keräävänsä kakkuja ja lemonadia myymällä riittävästi pääomaa käynnistääkseen kokonaisen yritysdynastian. Siinä samalla tulee riittävästi tuloja, jotta vauvamaisen vaaleanpunaisen huoneen voi maalata merenvihreäksi…

13 comments:

  1. Wow, onpa upea yrityskonsepti ja tosi kiva, että koulussa opetellaan myös tuollaisia asioita. Kovin on houkuttelevat pakkaukset. Mun tytär on myös Siiri.;)

    ReplyDelete
  2. Itkupilli, olin kyllä aika yllättynyt mitä tämä oppiaine piti sisällään. Mutta niin vain ovat lapset esitelleet kuka pikkuleipiä, kuka erikoista dippiä ja olleet ylpeitä yrittäjiä.

    Siiri on mahdottoman hyvä nimi. Sulla on hyvä maku!

    ReplyDelete
  3. Vau, mahtavan näköiset tuotteet ja hienosti mietitty konsepti! Tuollaisesta ideasta ne yritykset lähtevät liikkeelle, oikeasti!

    ReplyDelete
  4. Oi, millainen tytär sinulla onkaan! Siis tämä kuulostaa todella vaativalta projektilta. Toteutus aivan täydellisen onnistuneelta. Minulla on muuten presis tämän alan koulutus... ;) Siis pääaineeni on ollut kv. kauppa ja markkinointia luin myös. Ala on ihana, jos saa vain oikeanlaisen paikan.

    ReplyDelete
  5. Siis aivan mahtava juttu! Hienoa, etta koulu kannustaa yrittajyyteen. Ja aivan ihania tuotteita. Tuo kuulostaa ihan oikeasti mahtavalta jutulta.

    Keskimmaiseni luokanvaloja teki samantyyppisen jutun luokan keratessa rahaa peruskoulun viimeisen luokan retkea varten. Luokasta tehtiin yritys, joka kerasi tyotehtavia itselleen. He esim tekivat lahitunturille viitoitukset retkireiteille. Naista toista he saivat maksun (esim kunta maksoi viitotuksen) ja rahaa tuli kolmen vuoden aikana niin paljon, etta he maksoivat matkat ja saivat taskurahat mukaan. - Yleensa vanhemmat maksavat matkan tai osallistuvat kaikenmaailman talkoisiin saadakseen rahaa. Minusta talla tavalla ansaitun rahan arvon lapset ymmarsivat paljon paremmin.

    ReplyDelete
  6. Siis aivan mieletöntä,että teidän koulussa on tuollainen projekti,jossa opetetaan yrittelijäisyyttä.Noin se muuttuu konkreettiseksi myös lasten mielissä. Voin ihan kuvitella miten ylpeänä tyttäresi esitteli "yritystään".Ihanasti toteutettu ,nuo etiketit ovat ihastuttavia! Olisin heti ostanut;D

    ReplyDelete
  7. Upea juttu! Tuote on heti myyvän näköinenkin :) Miksi koulussa ei saa maistaa kotona tehtyjä leivonnaisia? Onnea upeasta työstä tyttärellesi!

    ReplyDelete
  8. Anne, ei tähän voi muuta todeta kuin että vapise Martha Stewart! Täältä tulee uusi kodinhenki :)

    assari, jospa sun pitäisi aloittaa oma yritys...? Alat konsultoida kaikkia niitä, jotka yrittävät ulkomaille markkinoille tai ulkomailta Suomen markkinoille.

    Mielenkiintoinen ala!

    Tuula, itse olen joskus myös kouluelämässä kerännyt juurikin tälla tavoin rahaa luokalle ja luokkaretkelle. Mielestäni se on fiksua ja ihan oikeaa työtä. Motivoi yrittämään myöhemminkin vähän toisella tavoin kuin se, että vanhemmat leipovat kakkuja myyjäisiin ja sitten ostetaan toisten vanhempien tekemiä leivonnaisia.

    Yaelian, opettaja oli sanonut, että tyttäreni kannattaisi harkita kansainvälisen myyntitykin uraa... En kyllä tiedä mistä se kansainvälisyys siihen tuli, ehkä suomalaisista sukujuurista. Mutta kokemus oli kannustava ja innostava :)

    Mari, tuotteet eivät olleet muuten hullumman makuisia. Tytär tekee mielettömän hyvää lemonadia!

    Kouluissa ei saa syödä itsetehtyjä tuotteita sen vuoksi, ettei tule ruokamyrkytyksiä tai muita ikäviä seurauksia. Vielä pari vuotta sitten sai viedä esim. itsetehtyjä cupcakeja syntymäpäivänä kouluun, mutta ei enää. Toisaalta ihan järkevää, koska käsitys hygieniasta saattaa vaihdella reilusti :)

    ReplyDelete
  9. Aivan tolkuttoman upea projekti! Kyllä minä ostaisin tuollaista kakkua ja lemonadea mielelläni :)

    ReplyDelete
  10. Ihania...Kauniita ja raikkaita tuotteita!
    Kyllä hänellä on tulevaisuus ainakin myyntitykin uralla ;-)
    Rakas kummityttäreni on myös Siiri ;-)

    Yrittäjyys tuntuu olevan nyt "Se" juttu.
    Poikani aloitti lukion ja heidän luokan kummiyritys on Australialainen kaivosfima ,joka perusti paikkakunnalle kaivoksen.En oikein vielä tiedämitä se kummius pitää sisällään,mutta kovasti oli kaivosväki innoissaan kummiudesta!

    ReplyDelete
  11. Minna M, täytyypä kertoa tyttärelle terveisesi. Hän voi alkaa sitten jo miettiä vientitoimintaa :) Tämä oli kyllä kiva projekti.

    Anne-Marie, kuulostaa mielenkiintoiselta tällainen kummiyritys. Kummikouluista olen kuullut, mutta tämä on ihan uutta. Kaivostoiminta taitaa olla aika hyvissä kantimissa, uutisia malmilöydöistä ja Outotecin menestyksestä kiirii...

    ReplyDelete
  12. Hyvä suoritus noin nuorelta. Tuli tässä mieleen, että yrittäjyys ja luovuus kulkevat toden totta käsi kädessä. Poika perusti yrityksen noin 20-vuotiaana ja kehittelee huimaa vauhtia lisää ideoita. Suomalaisessa koulussa ei kyllä sellaiseen kannusteta.

    ReplyDelete
  13. Kyllä nuo sinun lapsesi ovat ihania, ideoitakin riittää.
    Onnea ja siunausta heille pyrkimyksissään.

    ReplyDelete