Friday, April 15, 2011

Itsekannustusta

Käyn parina iltana viikossa kuntosalilla. Yleensä huristelen fillarilla tunnin verran. Aika yksitoikkosta ja tylsää puuhaahan se on jos ei käsillä ole hyvää kirjaa tai tv:stä tule mielenkiintoisia ohjelmia. Fillaroinnin jälkeen olo on kuin Bridget Jonesilla, kun Bridget on sydän murtuneena rääkännyt itseään pyörän selässä ja jalat eivät urheilun jälkeen enää kanna. (Muistattehan kohtauksen, kun Daniel Cleaver jätti kertomatta amerikkalaisesta tyttöystävästään Larasta, joka totesi Danielille Bridgetistä: “I thought you said she was thin”.)

Eilen illalla viereeni sattui stepperiin hra Itsensäkannustaja. Olimme urheilleet vieretysten jo reilut 50 minuuttia kun viereltäni alkoi kuulua matalalla äänellä: “push push push push push push push push…” Sitten kannustus vaihtui: “just like that just like that just like that just like that..” jatkuen hetken kuluttua “little harder little harder little harder little harder…”. Tästä kannustuksesta päästiin seuraavaan vaiheeseen: “nice and steady nice and steady nice and steady nice and steady nice and steady”, jonka jälkeen haettiin vauhtia: “push push push push push push push….”

Vierustoverini kannusti itseään nähtävästi viitisen minuuttia kestävän loppukirin verran. En tiedä huomasiko hän puhuvansa ääneen, sillä korvilla oli kuulokkeet. Täytyy tunnustaa, että itse vähän häkellyin. Kannustus kuulosti kovin intiimiltä ja siltä, että sitä ei oltu tarkoitettu sivullisten korville. Yksi jos toinen kääntyi katsomaan tsemppaavaa vierustoveriani.

Viimeiset tovit pyörän selässä mietin, että mihin kaikkeen sitä kykenisikään jos olisi tällaista itsekannustavaa mallia. Tässä taas on asia, jota pitää treenata.

14 comments:

  1. Hih,aika hyvä itsekannustus! Itse juuri aloitin uudestaan kuntosalikäynnit pitkän pitkän tauon jälkeen,ja kai pitää keksiä jonkinlaiset itsekannustuskeinot,että sinne jaksaa jatkossasin mennä.Tuostahan voisi ottaa oppia;D

    ReplyDelete
  2. Niin, ja entäs jos tuon mallin siirtää ihan muihinkin elämän osa-alueisiin? Sitähän voisi kiittää itseään monissa eri tilanteissa ja kannustaa, jos tuntuu tiukalta paikalta. Esim. olet myöhästymässä tärkeästä tapaamisesta ruuhkan vuoksi: "ehtii ehtii kyllä se tästä kohta perillä hyvin menee"

    Hyvää viikonloppua joka tapauksessa - kuntoilua ja rentoilua, kannustuksella taikka ilman : )

    ReplyDelete
  3. Mahtoi olla vähän vaikea tilanne, olla
    niinkuin ei kuulisi mitään...
    Minä olen huono menemään kuntosalille.
    Yritän, siis yritän, jotain kuntoilua
    harrastaa kotona.
    Kuntosalilla ei kyllä voisi pinnata, mikä taas
    on helppoa kotona.
    Iloista viikonloppua!

    ReplyDelete
  4. Yaelian, kehotan aloittamaan hyvin hiljaisella äänellä :D Käyn vähän olosuhteiden pakosta kuntosalilla. Kun lapset ovat harjoituksissa niin voin käyttää ajan tällä tavoin hyödyksi. Muuten olisi ehkä vaikeampi lähteä.

    Anne, mutta tässäpä onkin hyvä ajatus! Kuinkahan kauan pitäisi jatkaa, ennen kuin olisi omituisen höpöttäjän maineessa? Täällä tietysti olisi hyvä puoli, että voisi höpötellä suomeksi. Kaikki eivät ihan heti arvaisi mistä on kyse :)

    Mukavaa viikonloppua myös Sinulle!

    Sirpa, minä olin kyllä hiukan hämilläni ja yritin ohjastaa paikoilla pysyvää pyörääni sen näköisenä että en kuule enkä näe mitään. Mutta tukalaahan se oli.

    Kuntoilussa on aina hankalinta se liikkeelle lähtö. Sen jälkeen kun saa tennarit jalkaan niin kaikki sujuu oikeastaan aika hyvin :)

    Onnellista viikonlopppua!

    ReplyDelete
  5. Mahtoi kyllä olla vähän hämmentävä ja huvittavakin tilanne :) Kuinkahan sitä olisi itse osannut pokkana vieressä polkea? Tajusiko tämä tsemppari itse missään vaiheessa, mitä teki?

    Minäkään en ole kuntosalityyppiä. Mutta kaikenlaiset jumpat sopivat minulle, viimeisen vuoden olen ollut ihan hurahtaneena zumbaan :) Ihana, ihana laji, jota voin käydä harrastamassa kolmekin kertaa viikossa.

    ReplyDelete
  6. Satu, en tohtinut katsoa ;) Hirvitti myös, että tämä isokokoinen ja vähän iäkkäämpi herra saisi jonkin kohtauksen kun niin kovaa ja pontevasti rehki. Olin ihan oikeasti huolissani.

    Zumbaa on moni kehunut. Pitäisikin kokeilla. Minä tykkään rauhallisista jutuista, kuten pilateksesta ja joogasta. Pilateksen suhteen olen ollut yllättynyt: ne rauhalliset, venyttelevät liikkeet todellakin vaikuttavat.

    ReplyDelete
  7. No huh...onnekseen ei ehkä huomannut puhuvansa ääneen ;-)

    Mikä siitä liikkeelle lähdöstä tekeekin niin vaikeaa?? Mutta kun saanut raahattua itsensä liikkeelle niin tulee hyvä olo.
    Minun tsemppi kyllä nyt kärsi,kun heti maanantaina loman alettua sain kamalan flunssan ja yritin käydä kävelemässä ihan rauhaliseen tapaan,mutta sekin teki seuraavan päivän entistä huonommaksi.
    Mutta voihan sitä näinkin loman viettää :(

    ReplyDelete
  8. Anne-Marie, en kyllä tiennyt itkisinkö vai nauraisinko...

    Ihan totta, että sitten kun pääsee liikkeelle niin mukavalta tuntuu. Mutta Sinulla oli kyllä kurja tuuri, kun sairastuit loman alkajaisiksi. Olet kyllä työnantajalle ihan lottopotti: sairastatkin omalla ajallat. Toivottavasti voit jo paremmin :)

    ReplyDelete
  9. Heh heh... On voinut olla huvittava tilanne :)) Missähän muissa tilanteissa hän kannustaa itseään?!!
    Sinulle olisi haaste blogissani :)

    ReplyDelete
  10. Jotain kautta löysin tänne ja hykertelen edellisen postauksen nimeä vailla olevalle ruumiinosalle. Semmoinen taitaa löytyä vähän jokaiselta, jokainen vaan ei ole itsekannustavaa mallia.
    Tulen toistekin.

    ReplyDelete
  11. hih, kunnon tsemppiä, ei sitä pidä heti luovuttaa. Taidanpa poimia tuosta nuo kannustavat mandrat korvan taakse, itsekannustukseksi. Ja vois kai sitä yrittää joskus tsempata vähän omaa ukkoakin. ;)

    ReplyDelete
  12. HIH-HII...tais ukkeli unohtaa missä oli....taitaa tossa hommassankin kuntosalilla olla se huipun saaminen kovan "kannustuksen" takana...;)

    ReplyDelete
  13. Joo, tässä on asia, jota meikäläisenkin pitäisi treenata! :) En ole hirveän hyvä urheiluihminen, pidän kovasti pitkistä kävelylenkeistä, joita harrastan varsinkin Suomessa, Italiassa tulee enemminkin poljettua juuri tuota kuntopyörää, koska lenkkipolut ovat pienelle italialaiselle kaupungille tuntematon käsite! :D Poljen pyörää kotona, laitan jotain kivaa musiikkia soimaan, mutta en ollut vielä ajatellut tsemppaavani itseäni ääneen :) Ehkäpä pitäisi kokeilla, niin jos vaikka alkaisi tuloksia näkyä enemmän!! :) Hauskaa sunnuntaita!

    ReplyDelete
  14. Mari, yritin jo eilen kirjoittaa Sinulle vastauksen, mutta sähköt meni. Sehän tässä niin hämmentävää oli, kun mielessä käväisi muita kannustustoimia...

    Pirkko, kiva kun tulit ja kiitos kun kommentoit! Englanniksi puhutaan "love handles" näistä jenkkakahvoista puhuttaessa. Minusta se on kyllä aika kiva nimi, mutta jotenkin oli helpompi mainita lapsille suomalainen muoto :) Ja totta, jos malli olisi kannustavampi, niin ehkä pääsisi näistäkin "ruumiinosista" eroon...

    Itkupilli, kumppanin kannustaminen kannattaa aina! Esim. tuo "push push push" voisi olla hyödyllinen ostoskärryjä lykkivän miehen tsemppaamiseksi.

    Maikku, mua ihan pelotti mitä tapahtuu sitten, kun se huippu saavutetaan: kaatuuko pyörä, rojahtaako herra vai kohoaako ääni...

    Italiansalaattia, minä muuten myös pidän kävelystä. Nyt on vain niin mahdoton siitepölyaika, että kuntosalilla harjoittelu on huomattavasti miellyttävämpää. Kyllä tätä kannustamista pitää kokeille! Ainakin vierustoverin meno oli jokseenkin vauhdikasta :)

    ReplyDelete