Tuesday, February 22, 2011

Black Swan

King´s Speech elokuvan ohella tämä taitaa olla Se Toinen Oscar-leffa, josta on jo kaikki olennainen sanottu. Katsoin elokuvan reilu viikko sitten ja ryhdyin vakavamieliseen sulatteluun. Ja kyllä, Natalie Portman on Oscarin arvoinen.


Ensikatsomalta minulla on kaksi toivetta: lisää paukkuja Winona Ryderin rooliin ja Vincent Casselia enemmän! Vilpittömästi olisin halunnut tietää Bethistä (Ryder) vähän enemmän, uteliaisuus heräsi. Sen jälkeen kun näin Casselin elokuvassa “Dobermann” mikään ei ole tuntunut samalta… siis näyttelijäsuoritus. Samanlaista animaalista vetovoimaa ja vimmaa saa etsiä. Siinä elokuvassa kyllä osui rooli esittäjälleen.


Olisin halunnut nähdä Black Swanin lopun ensiksi. Sen jälkeen olisin katsonut elokuvaa uusin silmin. Mikään ei ehkä olekaan ihan sitä miltä näyttää - tästä sipulista eivät kerrokset lopu ja kuoriessa herahtaa kyynelkin silmään. Ylisuojeleva äiti, taiteentekemisen palo, perfektionismi - a flower by any other name.

Muutamien alkutahtien jälkeen iski mieleeni elokuva “Inho” (Repulsion, tähtenä Catharine Deneuve, ohjaaja Roman Polanski). En päässyt ajatuksesta eroon vielä lopputekstien kohdallakaan. Tiedän katsoneeni värielokuvan (olihan Portmanin yllä vaaleanpunainen unelmainen takki!), mutta silti tuntuu kuin olisin katsonut klassisen film noir -teoksen. Paikoin kohtaukset tuntuvat falskeilta, paikoin ahdistavilta.

En halua paljastaa liikaa. Viimeiset elokuvan 15 minuuttia vetävät kuin vastanuohotto hormi. Istun liimattuna penkkiin, sydän läpättää Tsaikovskin sävelten tahtiin ja valkokankaan metamorfoosi hivelee silmiä. Suoritusta on vaikea ylittää.

Nukun seuraavan yön hiukan levottomasti. Jos olisin 20 vuotta nuorempi tuskin olisin nukkunut lainkaan. Minulla on yhtä aikaa hyvä ja paha olo.


Pari päivää sitten kuulin radiosta, että USA:ssa on balettitanssin harrastaminen lisääntynyt huikeasti kuntoilumuotona. Eivätkä ainoastaan keski-ikäiset naiset ährystä aukikiertojen parissa vaan myös raavaat miehet. Mutta saako balettitanssija syödä aamiaiseksi muuta kuin puolikkaan greipin ja kananmunan? Kertokaapa te jotka tiedätte.

17 comments:

  1. Tosi hyvä analyysi, minustakin tuntui aika ajoin juuri tuollaiselta leffaa katsoessa. :-) Jälkikäteen leffaa on tullut pohdittua paljonkin...

    ReplyDelete
  2. Bisquits, kiitos! Tämä täytyy katsoa uudelleen. Luulen, että ne falskit osuudet tulkitsee sitten toisin. Mutta aikaa saattaa vierähtää ennen kuin tähän elokuvaan palaan.

    ReplyDelete
  3. Hyvin kerrottu tuosta elokuvasta,jota piti tänään mennä katsomaan,mutta olenkin flunssan kourissa,joten se siirtyi. Olen kovasti odotellut tuon elokuvan näkemistä.Täällä pidetään kovasti peukkuja Natalielle,onhan hän täällä syntynyt.Elokuvahan on psykologinen trilleri,joten varmaankin tulee siitä tuollaisia tuntemuksia.Jännää,että ehkä tuon elokuvan myötä kiinnostus balettiin on kasvanut.En osaa vastata kysymykseesi,vaikkakin tanssin 5 vuotta balettia lapsena...

    ReplyDelete
  4. Tytär aloitti baletin 3v. ja se oli melko leikinomaista,kiitos ihanan open.Ryhmään pääsi kaikenkokoiset lapset ja ope ei sitä pitänyt esteenä,itsekin tanakka rakenteisena kertoi nauttivan tanssista.12v. oli jo verenmakua treeneissä ja eri ope.Vaadittiin ballerinan ulkonäköä ja ne täyttyivätkin tällä tyttärellä mutta kun hieman pyöreämpi pikkusisko havitteli alkeisryhmään,niin ope katseli hetken tyttöä ja kehoitti hakeutumaan mieluummin vaikkapa keilailuun tai kuulantyöntöön.Ja nyt puhuttiin 4v. alkeisryhmästä mikä käytännössä oli satujumppaa....
    Sun kyllä täytyy alkaa tehdä työksesi tuota kriitikon hommaa,aiemminkin sait haluamaan,että näkee leffat:)
    Leffoilla/kirjoilla on iso vaikutus vaikkei ehkä haluaisikaan,joskus huomaa,että eläytyy niin,että miettii pitkäänkin jotain tarinaa.Mutta täytyy kai todeta (niinkuin ystävättäreni minulle kun yritin kertoa eräästä elokuvasta):"Hanki elämä" :D:D

    ReplyDelete
  5. Yaelian, toivottavasti toivut pian! En tiennytkään, että Natalie on siellä syntynyt. Minun on vaikea kuvitella, että jonkun toisen tulkinta olisi tänä vuonna yhtä väkevä, eikähän Portman Oscarinsa saa.

    Ja kiva jos sun ei tarvinnut lapsena tyytyä aamiaisella kananmunaan ja greippiin!

    Anu, voiko tämä olla totta? Kyllähän moni lapsi on vielä pyöreä neljän vanhana ja rumiinrakennekin saattaa muuttua. Mietin elokuvan aikana sitä, että baletti on kyllä hurja laji: uskomattomia urheilusuorituksia, taiteellista tulkintaa, ulkonäköpaineet ja niskassa huohottamassa 50 muuta (jos riittää), jotka haluavat juuri sinun paikkasi.

    Kiitos Anu kauniista sanoistasi. Katson aika paljon elokuvia ja luen kirjoja, mutta kirjoitan vain niistä jotka tosissaan puhuttelevat. Mun käsittääkseni Sinulla on aika vauhdikas, rikas ja mielenkiintoinen elämä - toivottavasti ystävätär heitti jutun huulena :)

    ReplyDelete
  6. Mulle tuli hyvin samanalainen tunnelma kuin sulle elokuvan jälkeen. Kyllä kävi surku täydellisyyttä tavoittelevaa Nina-parkaa. Portman on tässä kyllä tosi hyvä. Cassel on myös mun suosikkeja.

    T. Mari

    ReplyDelete
  7. Mari, minä myös sitten jälkeenpäin ymmärsin Ninan tuskan ja murheen ihan eri tavalla. Huh huh. Tässä vähän aikaa sitten Cassel oli Walt Street Journalin muotijutussa ja kummasti hän siihenkin sopi!

    ReplyDelete
  8. Hei Johanna, kommentoinkohan ekaa kertaa? Olen vieraillut niin monessa blogissa, että muisti alkaa pettää :P Toisen ulkosuomalaisen blogista tänne löysin.

    Enivei, tämä elokuva on nähtävä. Niin mielenkiintoisia arvosteluja kuten tämäkin niistä on saanut lukea. En malta odottaa!

    ReplyDelete
  9. Elisabeth, kiva kun tulit käymään ja kommentoimaan! Mun piti odottaa tämän elokuvan suhteen sellaista otollista fiilistä. En voinut kuvitellakaan meneväni katsomaan elokuvaa mieli rauhattomana tai ihan valmistautumattoman. Myös lohduttava tee- tai punaviini lasillinen leffan jälkeen on paikallaan :)

    ReplyDelete
  10. En ole nähnyt elokuvaa , mutta lukiessa kirjoitustasi täytyy katsoa ehdottomasti.
    Mukavaa viikkoa sinulle!

    ReplyDelete
  11. Balettifanina olen odottanut tätä elokuvaa. Olen kyllä lukenut muualtakin, että voi olla vähän ahdistava mutta pakko nähdä joka tapauksessa. Natalie on yleensä hyvä näyttelijä..

    ReplyDelete
  12. Wilhelmiina, ihanaa viikkoa Sinullekin. Kiva, kun olet jälleen puuhakkaana omana itsenäsi takaisin. Ehti jo tulla ikävä töitäsi ja kirjoituksiasi. Tämä elokuva kannattaa katsoa, mutta niin ettei oman mielen päällä ole kovin suruja tai murheita.

    Tytär, en voi käsittää miten Natalie Portman sai itsensä näyttämään niin täydelliseltä balleriinalta. Eikä vain balleriinalta, vaan Prima Ballerinalta! Nenäliinoja ehkä tarvitaan mukaan ja virkistystä ja hyvää seuraa sitten jälkikäteen :)

    ReplyDelete
  13. Kirjoitit kyllä taas niin loistavasti, että palava into nähdä elokuva! Kunhan vain lastenvahti saadaan :). Ja äkkiä!

    t.Minna :)

    ReplyDelete
  14. Christina, kiitos!

    Minna, se lastenvahtihan se on aina se hankalin osuus :( Ja kun hyvän vahdin löytää, niin siitä haluaa kyllä myös pitää kiinni. Tämä leffa menee kyllä vähän myöhemmin sitten kotisohvallakin kullan kainalossa :)

    ReplyDelete
  15. Odotan filmiä kovasti. Toivottavasti saamme sen Jyväskyläänn. inho jätti aikanaan vahvan muistijäljen.

    Tyttäremme Meri tanssi klassista balettia vuosia, mutta sitten kuulin yhdestä anorexiasta koululla ja opettajien vaatimuksista tyttöjen painon suhteen etc ja tytär siirtyi jazztanssiin. Hän oli ja on muutenkin niin hoikka, että mihinkään lisäpuristuksiin ei ollut syytä ryhtyä. Sanoisin, että rankka laji, kovat vaatimukset.

    ReplyDelete
  16. Leena, Inho oli aika hurja, sitä ei hevillä unohda. Baletti taitaa olla kyllä yksi niitä vaativimpia harrastuksia, paineita ja vaatimuksia on niin monenlaisia ei ainoastaan tekniinkan ja taidon suhteen vaan myös ulkonäön suhteen.

    ReplyDelete