Thursday, December 16, 2010

Rekiajelua

Asuinalueemme asukasyhdistys järjestää joka vuosi rekiajelun. Hevosten vetämä kulkupeli näyttää reeltä, mutta alla on kumipyörät. Heräsin alkukuusta ilmoittautumispäivänä puolenyön jälkeen ilmoittamaan perheemme ajelutettavien joukkoon. Vaikka ajeluja järjestetään 10 minuutin välein kahtena iltana peräkkäin eivät kaikki halukkaat ajelulle pääse. Taktiikkani oli hyvä, saimme sen ajan jonka halusimmekin.

Heppakuva on vähän hämärä. Ilta oli kylmä ja lämminveriset hevoset olivat kylmissään. Varsinkin, kun ei saanut mennä kuin kävelyvauhtia.

Oli leppoisaa mennä rekikyydissä, katsella avaran yötaivaan tuikuttelevia tähtiä ja ihailla ihmisten jouluvaloja. Mutta oli mukava myös päästä sisätiloihin nauttimaan virvokkeita.

Kerhotalo oli koristeltu. Tykkään muuten hirmuisesti näistä taloja kiertävistä verannoista, ns. wrapping porch.

Sisällä oli tarjolla cupcakes, kuumaa siideriä (alkoholitonta) ja kaakaota, pikkuleipiä, makeisia.

Pikkuleivät tosin piti itse koristella. Lapsista tämä oli metkaa puuhaa.

Kuorrutus oli pakattu pikkuisiin purkkeihin ja strösseleitä löytyi joka lähtöön.

Aikaisemmin en ole ihan tämän väristä enkeliä nähnyt.

Kerhotalo oli koristeltu joulupukein, kukkasin, valaisimin, joulukuusin. Tämä joulupukki oli jo nukahtanut.

Pienen pieni lilliputtipukki.

Tämä joulupukki tarkenisi turkkinsa kanssa Korvatunturillakin.

Vihreäsävyinen joulukuusen koristeluun oli käytetty aikaa ja koristeita.

Tyynytkin oli puettu kultaan.

Joulukuusien alla oli lahjoja...

...ja nalleja.

Joulupukkiakin pääsi tapaamaan. Meidän lapset eivät halunneet joulupukille toiveitaan kertoa. Liikuttavin oli pieni tyttö, joka istahti pukin syliin, kuiskutteli toiveitaan ja painoi sitten päänsä joulupukin olkaa vasten ja nukahti.

Sunnuntaiaamuna olisi mahdollisuus mennä aamiaiselle joulupukin kanssa toiselle kerhotalollemme. Kaupunki on järjestänyt mahdollisuudeen puheluun joulupukin kanssa. Joulupukki soittaa tiettynä aikana ja pyytää lapsukaiset juttelemaan.

19 comments:

  1. Nuo piparinkoristeltalkoot näyttävät olevan Pohjois-Amerikassa yleisemminkin suosittu joulunalustapahtuma, useammassakin blogissa on ollut juttua niistä.

    Rekiajelulle olisi kiva päästä, osaisin jopa itse ohjastaa, kun olen nuoruuetni viettänyt ravitalleilla ja ollut jonkun aikaa koulun jälkeen töissäkin tallilla.

    ReplyDelete
  2. Ihanaa toimintaa teidän kerhotalollanne! Tuollaisella rekiajelulla olen kerran ollut lapsena,ja vieläkin muistan,joten lapsillesi varmaankin muistiinjäävä kokemus:-)
    Namskis,hyvän näköisiä pipareita!

    ReplyDelete
  3. Lumo, kyllä vain pikkuleipien ja cupcakien koristelu on vakio-ohjelmaa tapahtumassa kuin tapahtumassa. Ja lapset tuntuvat siitä pitävän.

    Wau, Sinä olet ihka oikea hevostyttö! Meillä on tytär ihan eläin- ja etenkin heppahullu. Mutta esimerkiksi ratsastustunnit ovat ihan älyttömän kalliita, alle $50 ei meinaa löytyä mitään.

    ReplyDelete
  4. Yaelian, meillä on varsin puuhakas asukasyhdistys. Tapahtumia on ympäri vuoden. Viime vuonna myöhästyin ilmoittautumisesta ja ajelut menivät sivu suun. Olisimme voineet mennä virvokkeita nauttimaan.

    Aikaisemmin tapahtuma on järjestetty kokonaan ulkona ja kyllä siinäkin on oma tunnelmansa.

    ReplyDelete
  5. Onpas kiva tapahtuma! Ja varmasti aika mieleen painuva!
    Olen eka luokalla ollut oikealla rekiajelulla taljojen alla ja se oli kyllä hienoa!

    ja tuo kiikku kuistilla....aivan ihana! Haluaisin tuollaisen!! ;-)

    Mukavaa joulun odotusta! Meillä jo kovasti lasketaan päiviä..

    ReplyDelete
  6. Anne-Marie, lapset tästä perinteestä kovasti pitävät. Olemme nyt olleet heppa-ajeluilla about kuuden vuoden ajan. Viime vuosi oli ainoa, jolloin unohdin ilmoittautumisajan.

    Nämä kiikut ovat kyllä kivoja. En tosin tohtinut istua kuistilla, oli sen verran viileä ilta.

    ReplyDelete
  7. On niin mukava katsella kuvia teidän joulujuhlistanne. Kiitos, kun jaat iloa meillekin, jotka täällä kotona kökötämme. :)

    ReplyDelete
  8. Unelma, olin eilen ihan innoissani katselemassa kuviasi teidän joulumarkkinoilta! Näyttivät niin kotoisilta. Olen täällä nyt mietiskellyt niitä hiirulaisia ihan tosissani. Olivat mahdottoman somia!

    ReplyDelete
  9. Teillä on siis asuinalueella oma kerhotalo asukkaille? Kivan näköiset juhlat teillä siellä!

    ReplyDelete
  10. Veranta on viihtyisän näköinen kuvassa. Nuo valkoiset keinutuolit ovat myös mukavan näköiset. Mikäs siinä olisi kuistilla istuskella ja katsella maailman menoa!

    Hyvää neljättä adventtia Johanna & perhe!

    ReplyDelete
  11. Mari, tätä kerhotaloa voi myös vuokrata ja olemme olleet vieraina joillakin lasten synttäreillä. Vuokrahinta on asukkaille kohtuullinen ja kun talossa on kunnon keittiö ja muut, niin voisi pitää vaikka isommatkin kekkerit.

    Anne, kiitos, kiitos! Mihin tämä aika karkaa, jo neljäs adventti!

    Varsinkin pimeinä syysiltoina noilla kiikkustuoleilla on mukava istuskella ja kuunnella sirkkojen siritystä. Tulee lännenleffat mieleen :)

    ReplyDelete
  12. Tupsahdinpa tänne vastavierailulle. Onpa jouluista ja pöydät notkuvat herkkuja. Nam.
    Taidan tulla toistekin.

    ReplyDelete
  13. Että haluaisin kerrankin viettää joulun Amerikassa! Tänäkään vuonna emme saaneet matkaa aikaiseksi juuri jouluksi. Siellä osataan näitä juhlia järjestää! Ja ne jouluvalot...

    ReplyDelete
  14. Taloja kiertävät verannat ovat viehättäviä. Kyllä niitä näkee Suomessakin, mutta osin vain niin, että koko talon pitkä sivu on katettua verannaa pylväillä eli siirtomaatyyliin ja talon toisella puolella on ranskalaiset ovat vaikka puutarhaan. Naapurimme rakensi huvilalleen täysin ympäri kiertävät verannat. Ja katettuna eli ruokailut yms. sujuvat myös sateella. Meillä on pitkä koko talon pituinen parveke, johon mielisimme yhteen kulmaan laajennuksen isoa ruokapöytää varten, mutta se ei olekaan mikään pieni juttu.

    Minä en voi kuvitella joulua kuin Suomessa, lumen maassa. Tosin yhden joulun aion olla Salzburgissa, jossa uskon joulun tunnelman olevan juuri oiekan - minulle.

    Mukavia joulunodotustunnelmia, Johanna!

    Olen juuri lähdössä shoppaamaan parhaan ystäväni kanssa...eli aika kiva päivä.

    ReplyDelete
  15. Ihanaa rekiajelu! Muistan, kun eräänä talvena äiti vei minut ja veljeni rekiajelulle. Siis olimme jossain laskiaistapahtumassa ja siellä sai muutamalla markalla ostaa rekiajelun. Se oli todella ikimuistoisa kokemus. :)

    ReplyDelete
  16. Minttuli, Sinulla on mielenkiintoiset sivut. Olen ihan innoissani talvisista kuvistasi. Niistä tuli joulumieltä!

    Karhin koulu, en ole tohtinut käydä ottamassa kuvia joistakin jouluvaloista. Pitäisi oikeastaan. Yleensä valot ovat runsaita, mutta on parit valot jotka tuntuvat olevan vielä runsaampia! Näkyvät varmaan kuuhun...

    Leena, voi kun mukavaa, että voit viettää joulua niissä puitteissa, jotka tuntuvat joulunviettoon parhaimmilta :) Sellainenhan sen joulun kuuluukin olla.

    Assari, haaveilen siitä, että voisin viedä lapet ihan oikealle rekiajelulle. Siis olisi lunta ja kunnon vällyt. En kyllä tiedä kuinka meidän kävisi, sillä nyt -2 C asteen pakkasessa jo värjöttelimme, vaikka oli kunnolla päällä.

    ReplyDelete
  17. Hei Johanna!

    Oi, tuollainen järjestely on aivan ihana!!
    Teillä oli varmasti mukavaa!! Rekiajelu oli varmasti ikimuistoinen ja tunnelmallinen, oi jospa olisin saanut olla mukana..;) Tuo pieni tyttö kuiskutteluineen ja nukahtamisineen oli varmasti liikuttava näky:)

    Oikein ihanaa neljättä adventtia sinne kauas!!
    Lämpimästi rutistaen, Marge

    ReplyDelete
  18. Marge, kiitos Sinulle! Kyllä vain joulupukin syliin uinahtanut pieni tyttö oli suloinen. Taisi olla joulupukillekin uusi kokemus, hän näytti vähän yllättyneeltä. Tyttö oli kuin pikkuinen kissanpentu, tyytyväinen mukavasta lepopaikasta.

    Onnellista advettia myös Sinulle ja läheisillesi!

    ReplyDelete
  19. Kuullostaa tosi kivalta tuollainen asukasyhdistys, joka järjestää noin mukavia juttuja.

    Mä rakastan tollasia taloja, joissa on tollaset isot terassit. Täällä päin niitä ei juurikaan näe.

    ReplyDelete