Friday, November 5, 2010

Pullantuoksuinen äiti

Yleensä meillä saadaan äiti tuoksumaan pullalta lykkäämällä Ikean valmiit korvapuustit mirkoaaltouuniin. Eilen illalla otin itseäni niskasta kiinni ja pyöräytin korvapuusteja. Ja kyllä vain tuoksui!

Palautetta sain heti illalla: äiti on toiminut hyvin ja oikein. Pienimmäinen antoi kaksi suukkoa ja rutisti kunnolla. Tänä aamuna tytär luetteli kuinka mainio päivä eilen oli: ehti leikkiä ulkona, tehdä läksyt kaikessa rauhassa, mennä nukkumaan ajoissa ja lukea kirjaa ja sitten oli vielä pullaa. Kuulemma nappipäivä.

Luin n. 12 vuotta takaperin uutisen, jossa kerrottiin tutkimuksesta jonka mukaan pullantuoksu (kai siihen pikkuleivätkin käy) kotona estää lasten ajautumisen rikollisille urille. Tämä mielessäni väkerrän puustia. Joskus mietin, että olenkohan kuvitellut koko uutisen. Muistaako kukaan muu?

Hyvää Pyhäinmiesten päivää!

Johanna, pullantuoksuisena



P.S.

Seuraava EI OLE maksettu mainos. En ole ollut yhteydessä edes yritykseen. Ajattelin jakaa tämän firman niiden lukijoiden kanssa, jotka asuvat USA:ssa ja haikailevat skandinaavisten tuotteiden perään. Olen tilannut täältä pari kertaa ja kaikki on sujunut hienosti. Alennuksia kannattaa myös pitää silmällä. Tänään tuli tämän syksyn kuvasto.

Valkoisia tottuja

Carl Larssonin ja muiden taiteilijoiden kortteja

Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta.

Taikaa on myös tarjolla, tosin Bed Bath & Beyond voisi tarjota halvemmalla.

Tontun kaipuuseen on jos jonkinlaisia...

... tonttuja. Huomaathan myös Viikinki-aluksin koristellut golfpallot!

Muumituotteita on myös paljon. Lisäksi nettisivuilla on ruokatarpeita, kokkausvälineitä, lippuja ja muuta mielenkiintoista.

16 comments:

  1. Olen miettinyt korvapuusteja jo niin monena päivänä, että ehkä vihdoin pitää niitä tehdä. Tuo katalogi vaikuttaa aivan huippuihanalta!
    Mukavaa viikonloppua!

    ReplyDelete
  2. Joo,meilläkin olisi jatkuva kestotilaus korvapuusteista :) Kun vaan ehtisi tekemään!(tai siis saisi aikaiseksi..)
    Mutta kun teen ,niin ne ovat hetkessä taas loppuneet?!
    Kivalta näyttää tuo skandinaavinen nettikauppa! Iittala/Arabia hinnat vaan taitaa olla x2

    Mukavaa Pyhäinpäivää sinnekin!
    Minä menen illaksi töihin..

    ReplyDelete
  3. Mun 19-vuotis kokki-poika( joka ei halua olla kokki ja opiskelee nyt vartijaksi) tekee aivan taivaallisia korvapuusteja. Liekö jokin trauma lapsuudesta, jolloin äiti ei niitä leiponut:-) Pohdin näet tätä asiaa juuri pari päivää sitten erään toisen blogin kommentissa. Muisteli, minkälainen äiti kuvittelin olevani, ennenkuin minulla oli yhtään lasta. Näin itseni pullaa leipovana, kotona viihtyvänä supertouhukkaana mamina. Totuus olikin sitten järkytys. Olin kaukana siitä. Ja eipä niitä pulliakaan tullut leivottua:-)

    ReplyDelete
  4. Toivottavasti korvapuustien syöminenkin auttaa jotain, meinaan siihen ettei ajaudu rikollisille urille. Pullan tuoksu on näet jäänyt vähemmälle, mutta leipomusten syömisessä on muistettu kunnostautua. Ainakin minun tapauksessa on tainnut auttaa : )

    Hyvää pyhäinpäivää! Tänään voisi tehdä köyhiä ritareita...

    ReplyDelete
  5. Korvapuustit on herkullisia ja tuoksua ei voita mikään! Pitäisi tosiaan leipoa...
    Hyvää pyhäinpäivää!

    ReplyDelete
  6. Ai miten ihanan näköisiä! Tuoksukin tulee varmaan "bittilankoja" pitkin tänne asti. ;)

    Kiva, että rupesit pullantekoon, kun siitä tuli niin paljon iloa monelle.

    Tunnelmallista pyhäinpäivää!

    ReplyDelete
  7. Heljä, minulla meni miettiessä varmasti viikko pari... Mutta hyvin harkittu on puoliksi tehty!

    Tämä kauppa on siitä kiva, että sieltä saa kaikenlaista anjoviksesta alkaen. Iittalan joulukuusen koristepallot (niissä on Taika kuviointi ja ovat lasia) sain alemyynnistä ihan parilla dollarilla.


    Anne-Marie, meidän puustit melkein meni jo! Pakkasin niitä myös lounaaksi - siis jälkiruuaksi kouluun - ja lapset olivat yrittäneet kavereille selittää, että tämä on pulla, Finnish sweet treat.

    Kyllä taitaa olla hinnat vähän korkeammat, mutta jos nuo euroiksi muuttaisi niin sitten ei olisi niin kallista :)

    Pirpana, ihanaa, sulla on poika joka leipoo! Ehkä se mieli vielä muuttuu.

    Mun äitiyskuvitelmani tulivat tonttiin, kun tuli kaksi vauvaa kerralla, olin ulkomailla yksikseni yhdessä mieheni kanssa ilman apujoukkoja ja mieskin paljon työmakoilla. Nautin lapsena kovasti kun kotona oli leipomispäivä ja olisin halunnut enemmänkin sellaisia ilonaiheita tarjota omille lapsilleni. Mutta ehtiihän sitä vielä. Mutta kyllä on askartelut ja väkertelyt jääneet vähiin.

    ReplyDelete
  8. Anne, uskon lujasti, että puustien syöminen auttaa! Ja myös köyhienritareiden syönti. Olen löytänyt kaupasta pullapitkoa muistuttavan leivän nimeltä egg bread (myös challah nimeä käytetään) ja siitä saa hyviä ritareita. Ovat lasten herkkua.

    Ja kai hätätilassa jokin tuoksukynttilästä leviävä pullamainen tuoksukin auttaisi...

    Mari, olen huomannut että mielessäni kuvittelen leipomisen jotenkin isommaksikin operaatioksi kuin mitä se on. Sitten kun hommaan ryhtyy, niin eihän siinä kauan aikaa kulu ja ihan hauskaakin se on. Aloittaminen on vain hankalaa.

    Ylva, voi kun hienoa! Olen nyt onnellinen kun sain tuonkunkin liitettyä mukaan! Joskus jokin kuva on sellainen, että siitä tulee vesi kielelle.

    Lapset ovat siitä kivoja, kun palaute tulee välittömästi. Meillä ei paljon lakanoita silitellä, mutta jouluksi olen yrittänyt aina silittää. Muutama vuosi sitten pikkuinen mies (olisiko ollut 4 v.) nappasi minua kaulasta kiinni kun menin sanomaan hyvää yötä ja kiitti, kun oli niin kivat lakanat :)

    ReplyDelete
  9. Kasvatuksellisesta näkökulmasta voisi ehkä ajatella, että pullantuoksuisessa kodissa on aikaa lapsille, äiti ehkä jopa kotona. Varmasti auttaa lapsen kasvussa, vaikka pulla ehkä itsessään se merkittävä tekijä olisikaan:)

    Meillä käytetään nykyään oikeastaan pelkästään pakastepullia. Mielestäni ne on yllättävän hyviä!

    ReplyDelete
  10. Maidottomaan pullaan en ole pahemmin kaupoissa törmäillyt, joten jos pullaa haluan lapsille tarjota, niin ne on pyöritettävä itse. Mutta en siis valita. :)

    Kaurajuomasta tulee jotenkin pehmeä taikina ja Keijua olen käyttänyt voin asemesta. Viimeksihän unohdin vielä ne kananmunatkin taikinasta, mutta yksi kananmunalle allerginen naapurintyttö (ja hänen äitinsä) ilahtui kovin, kun sai syödä samoja korvapuusteja kuin toisetkin lapset. (Kananmunan sijaan voitelin pullat paistamisen jälkeen kaurajuomalla ja ripsuttelin raesokerit nopeasti päälle.)

    Pakastepullat on tosi hyviä hätävaratarjottavia. Allekirjoitan täysin!

    ReplyDelete
  11. Hmm... korvapuusteja... olen innokas ruoanlaittaja, mutta leipominen on aika satunnaista. Pullien leipomisesta onkin jo aikaa. Pitäisikin varmaan taas leipoa pullaa, näytivät niih herkullisilta.

    ReplyDelete
  12. Leena, muistan uutista lukiessani ajatelleeni, että ehkä se tuoksu on vain kuorrutus kakussa. Mutta kai se tuoksu sitten kertoo siitä, että kotona puuhataan yhdessä, vanhemmat ovat läsnä. Uutiseen oli kuitenkin napattu tämä tuoksu-osuus.

    Myös kotona leivotut pullat ovat hyviä pakastettuina. Ovat melkein parhaimmillaan kun niitä sitten sulattelee.

    Ylva, Sinun leivontasessiosi ovatkin sitten vähän haasteellisempia! Ja olipas onni, että kananmunat unohtuivat. Varmasti oli tyttö mielisssään.

    Olen yrittänyt löytää soijakermaa meidän kaupoista. Netistä löysin yhden kaupan jossa pitäisi olla, mutta eipä vain ollut. Etsintä jatkuu. Haluaisin korvata maitotuotteita soijalla.

    Lumo, nyt hihat rullalle ja jauhot pöllyämään! Suomen radiossa soitettiin Popedan Matkalla Alabamaan silloin kun vielä silloin olin ja niin ovat sanat juuttuneet takaraivoon, että ne aina tulevat leipoessa mieleen. Ihan melkein raivostuttaa.

    ReplyDelete
  13. Onpas kauniita korvapuusteja! Miten sä saatkin niistä noin täydellisennäköisiä?

    Tuosta korvapuustien tuoksun voimasta tulvahti mieleen yksi muisto.
    Nyt paljastan yhden jutun korvapuusteista,jota en ole kertonut vielä kenellekään. Kun odotin poikaa, koko raskautta varjosti ihan koko ajan keskenmeno ja sitten myöhemmin ennenaikainen synnytys. Eräänä iltana hormoneissani tunsin oloni jotenkin hirmuisen toivottomaksi ja huolestuneeksi, supistukset oli ihan mielettömiä jo aivan alusta asti ja riski suuri. Kyyneleitä vuodattaen ryhdyin sitten silloin eräänä iltana kun (olo oli ollut sinä päivänä kuitenkin sellainen,että pystyin liikkumaan) kaulitsemaan taikinaa ja ajattelin niitä pyörittäessäni että nyt on varmasti kaiken sujuttava hyvin loppuun saakka, kun poika tuntee näiden pullien taian nenässään.. (no ei kai se niitä tuoksuja tuntenut..) mutta se henkinen lataus, mikä niissä korvapuusteissa oli... Että jos ei muuta, maailmaan on putkahdettava terveenä vaikka sitten korvapuustien voimin :D:D Se tuoksu vetää niin puoleensa, että sitä on vaan päästävä maistelemaan. Nyt jo naurattaa, mutta silloin hätä keskenmenosta ja pojan menettämisestä oli kova mutta hyvinhän kaikki lopulta sujui,onneksi ;)

    ReplyDelete
  14. Karkki, kiitos kun jaoit tarinasi. Onneksi kaikki sujui hyvin! Ja teidän pikkuherra on kyllä vallan mainio ja kaiken lisäksi vaikuttaa mahdottoman komealtakin! Siinä oli kuule korvapuusti juuri oikealla paikalla. Huh. Ja sitten sä olit vielä vieraassa maassa. On mahtanut olla stressitaso korkealla.

    Mun "täydellisten" pullien salaisuus: kuten kuvista näkyy en edes yritä väkertää perinteisiä korvapuusteja vaan katkon tangosta paloja ja länttään ne paperivuokaan. Maku ei siitä kärsi.

    ReplyDelete
  15. Ihanan näköisia korvapuusteja olet leiponut:-) Meillä ei IKEAssa edes ole noita korvapuusteja,muutenkin se ruokapuoli siellä on heikompi kuin muitten maitten IKEA-kaupoissa.Ja kiva kun teillä saa postitse noita suomalaisia juttuja:-) Täällä saa lakua ja hapankorppuja,jostain saa Valion voita ja oltermannia ja välillä löytyy Fazerin suklaata.

    ReplyDelete
  16. Johanna, olet oikeassa! Minä en muista IHAN tätä tukimusta, mutta liippaa likeltä: On tutkittu, että ne perheet, joissa perhe kokoontuu joka päivä perinteisesti yhtäaikaa syömään vanhanaikaista klo 17-18 arkiateriaa, suovat lapselle käsittämätöntä menestystä. En olisi tätä tiennyt, mutta sisäinen jokin minussa sanoi näin ja noudatin sitä myös. Jossain vaiheessa Meri sanoi, ettei hän enää 'ala' ja 'kellään muulla ei ole tällaista'. Satuin tapaamaan hänen opettajansa, jonka kanssa puhuin tästä ja opettaja totesi, että hän erottaa jo lapsista, missä perheissä tämä traditio on voimissaan ja että ne lapset menestyvät parhaiten. Minä jatkoin sitkeästi, eikä ole tullut lunta tupaan! Tosin mies oli paljon reissussa, mutta minä istuin kuin tatti aina likan seurana pöydässä. Vasta lukiossa aloin höllätä;-)

    Meillä Lumimies leipoo puustit! Elämä ilman korvapuusteja ei ole kodikasta.

    ReplyDelete