Monday, September 13, 2010

Sokeakin kana

Tykkään kierrellä kirppareita ja tehdä löytöjä. Yleensä löydöt ovat hiukan kyseenalaisia, mutta joskus sokeakin kana löytää jyvän.

Tämä rasia kiljui jo kaukaa, että tule katsomaan, tule katsomaan! Väri oli vaalean sini-vihertävä (onko tämä nyt sitten robin egg vai duck egg?) ja kannessa oli kaunis kuviointi.

Käänsin posliinisen rasian ylösalaisin ja tarkistin olisiko leimoja. Tiffany & Co. oli maalattu pohjaan sinisellä. Hintakin näytti olevan $1. Kaupat tuli.

Näin hienossa rasiassa säilytetään erityisiä koruja, uniikkeja ja käsintehtyjä. Sain nämä lapsiltani äitienpäivälahjaksi, kun he olivat ensimmäisellä luokalla. Poika teki punaiset korvakorut, tytär vaaleanpunaiset.

Kukka-asiasta innostuneena aloitin kukkien antamisen helpoimmasta päästä ja ostin kimpun gerberoja miehelleni. Molemmat pidämme gerberoista. Niillä on aivan erityinen merkitys meille.

9 comments:

  1. Löytyipä Tiffanyn rasia edullisesti! Hyvä silmä sinulla...
    Ihania korviksia;lapsesi ovat olleet taitavia jo ihan pienestä pitäen näköjään:-)
    Gerberat ovat niin kauniita,ja onnistuvat aina kuvissakin.Ne ovat myös minun suosikkikukkiani.

    ReplyDelete
  2. Yaelian, ihan olin äimistynyt kun tielle osui. Tämä on sellainen kirppis, josta olen löytänyt muutakin metkaa. Henkilökunta ei juurikaan välitä hinnoittelusta, kunhan hyllyyn saavat eivätkä välttämättä edes näitä tunnettujakaan merkkejä tunnista. Kippo mikä kippu.

    Ilahduin korvakoruista valtavavasti. Ne oli askarreltu koulussa opettajan johdolla ja kiinnitetty korttiin, joka oli kuin äidin kasvot. Viitseliäs opettaja.

    Gerberat ovat kiitollisia monessa suhteessa ;)

    ReplyDelete
  3. Jess, millainen loyto!!! Ja miten ihania lahjoja lapsilta!

    ReplyDelete
  4. Todella kauniit korut! Lapsilla on taiteellista silmää!!
    Ihana rasia.Joskus sattuu löytöjäkin kohdalle ;-)

    ReplyDelete
  5. Tuula, kyllä minäkin riemusta hihkuin. Eihän näitä niin kovin usein kohdalle tule. Täällä olen myös huomannut, että tavaroihin suhtautuminen on ihmisillä hyvin erilaista kuin Suomessa. Surutta ostetaan ja sitten heitetään pois. Suomalaiset kai harkitsevat tarkemmin.

    Anne-Marie, lapset olivat nähneet niin kovasti vaivaa. Ja minusta oli niin hauskaa, miten he ajattelivat äidin korviksista: poika punaista ja tytär helmiä ja vaaleanpunaista. Myös opettajalta upea oivallus.

    ReplyDelete
  6. Hieno löytö, siis jotenkin en ole edes ajatellut että jenkeissä olisi kirppareita kun siellä on sellainen kertakäyttökulttuuri vallalla..minkätyyppiset jenkit käyvät kirppareilla? ;D Hienostunut maku lapsilla jo ekalla..

    ReplyDelete
  7. Tytär, kyllä kirppareita kiertävät kaikenlaiset ihmiset. Garage salet on suosittuja ja niissä käydään ihan vain aikaaviettämässä. Asiasta tekee mielenkiintoisen se, että monille järjestöille lahjoitetut tavarat ovat verovähennyskelpoisia. Nämä järjetöt sitten omistavat kirppareita, joiden tuotot menevät hyväntekeväisyyteen. On hyvin vaivatonta viedä tarpeettomat tavarat tällaiselle kirppikselle, vielä kun osan arvosta voi vähentää verotuksessa.

    Kiitos, lapset ovat tästä vielä kehittyneet.

    ReplyDelete
  8. Ai niin noi garage salet olin unohtanut kokonaan! Mulla on varmasti vähän omituinen stereotyyppinen mielikuva amerikkalaisista (tietenkin siellä on ihmisiä laidasta laitaan), mikä perustuu keski-lännessä kampuksella vietettyyn 6 kk:teen ja tv-sarjoihin..:D

    ReplyDelete
  9. Varmasti on ihmisiä, jotka eivät mene suurin surminkaan ostamaan kirppikseltä. Toisaalta paljon on ihmisiä, joiden harrastus on tämä kirppisten ja myyjäisten kiertely. Jopa niin, että pitää vuokrata ylimääräistä säilytystilaa, kun autotalli ja ullakko on tupattu täyteen, tällaisia ihmisiä kutsutaan "hoarders" ja heistä on tehty jopa tv-sarja.

    ReplyDelete