Sunday, September 12, 2010

Kukkakimppu ystävältä

Joskus kukkakimppu ystävältä ilahduttaa enemmän kuin tuhat sanaa.

Olen niin onnekas, että minulla on ystävä joka on kuitenkin valmis kuulemaan ne tuhat sanaa, kun tarvetta on. Toivon vain, että voisin olla yhtä hyvä ystävä. Kiitos.

10 comments:

  1. "Who finds a faithful friend, finds a treasure"

    ReplyDelete
  2. Yaelian, so true. Mutta on tämän blogin kautta löytynyt myös upeita ihmisiä ympäri maailman! Jokohan Sinulla on pitkät pyhät hellittäneet.

    ReplyDelete
  3. Voi miten ihana ystava, kukat kylla ilahduttaa aina. Mun pitaa ihan itse niita itselleni antaa, kun ei oo oikein sellaisia ystavia tassa lahistolla ja kauempaa tulevat ei yleensa tule kukkien kanssa.

    ReplyDelete
  4. Itkupilli, pitaisi itsekin muistaa antaa enemman kukkia. Vien niita kylaan mennessa, mutta ihan muuten vain aika harvoin. Kerran Suomessa annoin juhannusaattona bussikuskille (nainen) kukkakimpun, ihan kaupasta ostetut. Mulla oli silloin vaihe, etta piti ilahduttaa tuntemattomiakin. Bussikuski oli aika epailevaisen nakoinen... Mua niin harmitti, etta joku joutuu juhannusaattona ajamaan. Toisen kerran vein tyokavereille ruusut ihan vain siksi, etta olin onnellinen. Tyokaverit olivat kuulemma jupisseet selan takana, etta mika se yrittaa olla.

    ReplyDelete
  5. Ihana tapa muistaa ystävää! Ja kukkia annetaan aivan liian vähän.. kun muistaisi itsekin ilahduttaa toista kukilla ja vaikka vain yhdelläkin kukalla, esim. ihanalla ruusulla :) Meillä muuten kukat on tosi kalliita, mutta jo yksikin kaunis ruusu voisi olla aivan ihana ele. Se tuo niiiin paljo iloa. Mäkin annan kukkia aivan liian harvoin.. en juuri ikinä. helpommin tulee vietyä vaikka jokin leivos tai viiniä ;D Mutta kukathan on mitä ihanin lahja, täytyykin skarpata :))

    Oi, just tuo! Mulle on muuten käynyt joskus aivan samalla tavalla; kun yrittää osoittaa ihan spontaania kiitosta ja iloa toisille, niin sitten sitä mietitään, mikä siinä on takana.. eikä siellä ole mitään muuta takana kuin halu muistaa toista ja tehdä jotakin kivaa :)

    ReplyDelete
  6. Kukkien saaminen on kyllä ihanaa:viimeksi sain keväällä,kun ystäväni olivat täällä;tulivat kotiin ison kukkapuskan kanssa,ihanaa! Kukkia annetaan täällä paljon,ja niitä myös kasvatetaan täällä,joten niitä voi ostaa ilman,että menee koko omaisuus. Torilla on ihanat kukkavalikoimat täällä;-)
    Eksä taas toi joka perjantai kukkakimpun,se muistuu mieleen...

    ReplyDelete
  7. Karkki, samoin minä vien ehkä useammin suklaata tai viiniä kuin kukkia. Päätin ystäväni muistamisen myötä, että ryhdistäydyn kukkarintamalla. Ja eikös vain ole hassua, että yrittää ihmisiä ilahduttaa ja toiset vain miettivät, että mitähän tässäkin on takana.

    Yaelian, sun ex kuulostaa kukkien suhteen ihan toivetapaukselta! Olisipa ihana käydä ostamassa kukkia torilta tai kukkakojusta!

    ReplyDelete
  8. Ihania kukkia!!
    Olen sitä mieltä että nainen ei voi koskaan saada liikaa kukkia..eli vien ystäville niitä silloin tällöin ;-)

    nothing is more
    precious
    than a true friend

    ReplyDelete
  9. Kaunis kimppu ystävältä. :) Erehdyin aikoinani (seurustelumme alkuaikoina) sanomaan miehelleni, ettei minulle tarvitse antaa kukkia... mikälie kainovienous iski?!? Olen myöhemmin korjannut sanomisiani, että olishan se kiva saada kukkia aina silloin tällöin, mutta "vanha koira ei uusia temppuja opi".

    Mutta odottelen silti ihmettä tapahtuvaksi. Jonakin päivänä se vielä tapahtuu. ;D

    ReplyDelete
  10. Ylva, onpas hauska tarina! Tämä muuten pitää paikkansa varmasti monen muunkin asian kuin kukkien suhteen. Pitää olla tarkkana mitä miehelle sanoo: oppi menee perille kertaheitolla ja poisoppiminen vie aikaa. Eräs ystäväni kerran kertoi, että hän saa mieheltään paljonkin kukkia, mutta ne ovat aina ruukkukukkia. Hän olisi mieluummin ottanut vastaan kukkakimpun. Vähän hankalaakin tämä kukkien kieli siis on.

    ReplyDelete